Katusuunnitelma, Meripihkatie, nro 31808/1 ja Moreenitie, nro 31809/1, Malmi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelun lähtökohtina ovat 4.10.2023 voimaan tullut asemakaava 12799 sekä sen liitteenä hyväksytty Pihlajamäen ostoskeskuksen ympäristön liikennesuunnitelma 7335.

Suunnittelun päätavoitteina on mahdollistaa asemakaavan mukainen asuin- ja liikerakennusten korttelialueen rakentaminen yhteensovittaen ratkaisut olemassa olevaan ympäristöön ja uuteen, jo rakennettuun liikerakennukseen.

Meripihkatiellä tavoitteena on edistää kestäviä liikkumismuotoja lisäämällä pyöräkaistat sekä osalle matkaa myös pyörätie. Lisäksi mahdollistetaan kadunvarsipysäköinti liikerakennuksen kohdalla. Tavoitteena on myös pysäkkijärjestelyjen muuttaminen mahdollistaen bussiliikenteen sujuvoittamisen.

Moreenitiellä tavoitteena on jalankulun ja pyöräliikenteen väylien parantaminen. Väylien linjauksessa on huomioitu turvallinen etäisyys ja riittävä tila ostoskeskuksen ja uusien rakennusten pysäköintialueille ja huoltoliikenteelle. Pihlajamäentien puolella parannetaan suojatieylitysratkaisuja.

Katusuunnitelmissa on tarkennettu liikennesuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja pyöräkaistojen, pysäkkijärjestelyjen muutoksien ja kadun leventämisen suhteen.

Suunnitelma

Meripihkatie välillä tontti 38017/1−Pihlajamäentie katusuunnitelman piirustus nro 31808/1 (liite 2)

Meripihkatie on olemassa oleva alueellinen kokoojakatu, jonka itäpuolella sijaitsee Pihlajamäen ostoskeskus. Katu liittyy eteläpäästään valo-ohjatulla risteyksellä Pihlajamäentiehen. Ajoradan reunoille rakennetaan 1,75 m leveät pyöräkaistat ja 2,5 m leveät jalkakäytävät. Linja-autopysäkin kohdalla pyöräily on pyörätiellä. Ajoradan itäreunaan rakennetaan 2,25 m leveä pysäköintikaista. Pysäköinnin ja pyöräkaistan välissä on 0,75 m leveä ovenavaustila. Pihlajamäentien suojatiejärjestelyjä parannetaan.

Moreenitie katusuunnitelman piirustus nro 31809/1 (liite 4)

Moreenitie on olemassa oleva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jonka länsipuolella sijaitsee Pihlajamäen ostoskeskus. Eteläpäässä Moreenitie liittyy Pihlajamäentien pohjoisreunan jalankulku- ja pyörätiehen sekä alikulkukäytävän kautta Johtokivenpolkuun. Pohjoispäässä Moreenitie liittyy Maasälväntiehen ja Rapakiventien jalankulku- ja pyörätiehen. Kadun länsireunaan rakennetaan 0,8 metriä leveä erotuskaista. Erotuskaista toimii lumitilana sekä varmistaa, että viereisen pysäköintialueen käyttäjät eivät vaikuta pyöräliikenteen turvallisuuteen.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmaselostuksista nro 31808/1 (liite 1) ja nro 31809/1 (liite 4).

Kadut on suunniteltu niin, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, GlobalConnect Oy, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 25.1. - 7.2.2023 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä ja kaupungin verkkosivuilla.

Esillä olon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 5.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 8.11. - 21.11.2023 välisen ajan. Suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltioille sekä muille osallisille on ilmoitettu yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla sekä Helsingin Uutiset -sanomalehdessä.

Muistutusten käsittely

Suunnitelmista jätettiin kaksi muistutusta.

Muistutus 1

Muistutuksessa kerrotaan, että katusuunnitelma liittyy kirkolle johtaviin portaisiin ja esitetään, että selkeä kulku tulee olla jatkossakin. Suunnitelmassa olevan asfaltin tulisi kiveyksen sijaan ulottua portaiden alapäässä koko portaiden leveydellä nurkasta nurkkaan. Portaissa on käsijohde ja portailta astutaan asfaltille, jonka tulee olla yhtenäinen alue portaiden alapäässä. Muistutuksen mukaan kyseessä on esteettömyysasia.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Tarkistetaan rakennussuunnitelmavaiheessa, että portaiden alapäässä oleva asfaltoitu alue ei ole nykyisiä portaita kapeampi.

Muistutus 2

Muistutuksessa kerrotaan, että liikenne- ja katusuunnittelupalvelun laatimissa katusuunnitelmaehdotuksissa ei ole otettu riittävästi huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista. Muistutuksessa esitetään, että Moreenitien varresta ei tulisi kaataa puita, viheralaa ei tulisi vähentää ja Moreenitien jalankulku- ja pyörätien reuna tulisi säilyttää nykyisellään. Lisätilaa tulisi haalia tarvittaessa pysäköintialueen puolelta. Muistutuksen mukaan maa-ala ja isot puut juurineen imevät vettä vähentäen tulvimista rankkasateiden aikana ja jälkeen, puut myös varjostavat ja viilentävät lämpötilaa helleaikana, puhdistavat ilmaa saasteista ja pölystä, vaimentavat melua, lisäävät asumisviihtyisyyttä ja säilyttävät luonnon monimuotoisuutta. Muistutuksessa esitetään myös, että Moreenitien pyörätie olisi hyvä säilyttää kapeana myös liikenneturvallisuuden takia.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Moreenitie on osa pyöräliikenteen pääreittiä, joilla kaksisuuntaisen pyörätien perusleveys on vähintään 3,0 m. Suunnitelmassa on jo nyt esitetty pyörätie tätä kapeampana 2,0–2,5 m levyisenä väylänä. Samaten jalkakäytävät pyritään yleensä toteuttamaan 2,5 m leveinä, kun suunnitelmassa on esitetty 2,0 m. Mitoituksessa on siis jo käytetty huomattavaa tapauskohtaista harkintaa, jotta väylä saadaan sovitettua ahtaaseen tilaan, eikä suojeltua kalliota tarvitse louhia. Pääpyöräreiteillä on pyrittävä korkeaan laatutasoon ja leveisiin väyliin liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia. Jalankulun ja pyöräilyn erottelu toisistaan lisää liikenneturvallisuutta. Liian kapea pyörätie johtaisi siihen, että pyöräilijä väistää kohdatessa jalkakäytävän puolelle. Ostoskeskuksen sekä uusien rakennusten huolto- ja jakeluliikenne sekä pysäköintijärjestelyt vaativat tilaa ja pysäköintialueesta tulee jo nyt varsin ahdas, joten katualuetta ei ole asemakaavan laadinnan yhteydessä voitu leventää enempää siihen suuntaan. Jalankulku- ja pyörätie on suunniteltava asemakaavan mukaiselle katualueelle, eikä yksityiselle pysäköintitontille. Erotuskaistalle asennetaan valaisinpylväät, jolloin ei tarvitse kaivaa säilytettävän kallion puoleista aluetta. Lisäksi erotuskaista toimii lumitilana ja se estää yksityisen pysäköintialueen käyttäjien autojen nokkaylityksen ulottumisen pyöräteille.

Nykyiset tontin reuna-alueen puut on istutettu nykyiselle asemakaavanmukaiselle katualueelle. Kaadettavien puiden määrä on arvio eikä puustoa kaadeta enempää, kuin on rakentamisen kannalta välttämätöntä. Tontin ja kadun reuna-alueen puut pyritään mahdollisuuksien mukaan säästämään. Lopullinen määrä selviää vasta rakentamisen yhteydessä, kun puiden juuriston määrä rakennettavalla alueella selviää. Työn aikana käytetään arboristia ohjeistamaan puun kohdan kaivua ja arvioimaan puun säilymisen mahdollisuuksia.

Muistutukset eivät aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmaehdotuksiin.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat noin 690 000 euroa, 85 euroa/m² (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 24 500 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 1 500 euroa kalliimmat kuin nykyisin.

Kadun rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2024 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Päätös tullut nähtäväksi 01.02.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.