Luonnonsuojelualueen perustaminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelma, Fastholma

Kaupunginhallitus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), että se perustaa Fastholman luonnonsuojelualueen sekä vahvistaa alueen hoito- ja käyttösuunnitelman vuosille 2024–2033.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Suojelun tarkoituksena on arvokkaan linnustokohteen ja Vanhankaupunginlahden suojavyöhykkeenä toimivan metsäalueen säilyttäminen. Alueella täyttyvät luonnonsuojelulain 43 §:ssä mainitut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Suojelulla turvataan erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja luontotyyppejä. Alueeseen sisältyy myös vuoden 1914 linnoitusrakennelmiin kuuluvia muinaisjäännöksiä sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.
Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 on esitetty luonnonsuojelualueen perustamista Fastholmaan. Alueesta käytetään luonnonsuojeluohjelmassa nimeä Fastholma ja Saunalahden itäpuolinen metsä. Helsingin kaupungin asemakaavoituksen nimistötyöryhmän ehdotuksen mukaisesti alueesta käytetään nimeä Fastholman luonnonsuojelualue - Fastholmens naturskyddsområde.

Alueen sijainti ja rajaus

Fastholma sijaitsee Vanhankaupunginlahden itärannalla Herttoniemen kaupunginosan ja Viikin Vanhankaupunginlahden välissä.

Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 suunniteltua rajausta on tarkistettu suojelun valmistelussa. Rajausperusteina on käytetty luontotyyppien luonnontilaisuutta, tonttien rajoja, ulkoilureittien ja teiden sijaintia sekä arvokkaita luonnonmuodostelmia. Aluetta rajattiin laajemmaksi kuin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 erityisesti Saunalahden itäisellä alueella sekä maisemallisesti merkittävällä kalliolla arvokkaiden luontoarvojen perusteella.

Tuleva alue rajautuu länsireunaltaan Saunalahden luonnonsuojelualueeseen (YSA201790). Pohjoiskärjessä tulevaa aluetta sivuaa Viikin–Vanhankaupunginlahden suojelualue (YSA010453). Alueen pohjoisosassa huomioidaan teknisen alueen huolto- ja rakenteellisen muutoksen tarve ja rajausta on kavennettu ajoteiden ja yksityisen maanomistuksen kohdissa. Kaventamisessa on myös huomioitu luonnontilaisuuden heikentyminen, mutta on haluttu säilyttää viherkäytävä Fastholman ja Viikin-Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alueen välillä. Suunnitellun luonnonsuojelualueen pinta-ala on 17,2 ha. Luonnonsuojelualueen rajaus on esitetty liitteessä 1.

Kiinteistötiedot ja omistus

Alue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamilla kiinteistöillä 91-405-5-37 Herttoniemi ja 91-43-9903-100 Puisto. Lainhuutotodistukset liite 3.

Kaavoitus ja muut aluesuunnitelmat

Fastholman eteläosa sisältyy asemakaavaan 3297 ja pohjoisosa on asemakaavoittamatonta aluetta. Luonnonsuojelualueen itäosaan on valmisteilla asemakaava 12849 Länsi-Herttoniemen suojelu- ja täydennysrakentaminen. Helsingin yleiskaavassa 2016 Fastholma on merkitty oikeusvaikutteiseen kaupunkiluontokarttaan suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi.

Korvaus

Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.

Luonnon monimuotoisuus

Luontotyypit ja kasvillisuus

Fastholma koostuu vaihtelevista ja monipuolisista luontotyypeistä, joista suurin osa on keskiravinteisia avoimia laakeita uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäviä (NT) kallioita ja tuoreita keskiravinteisia vaarantuneita (VU) lehtoja. Keskiravinteiset avoimet laakeat ja paahteiset kalliot ovat lajistoltaan harvinaisen monipuolisia ja niiden edustavuus on pääasiassa hyvä. Ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaltaan vähän heikentyneitä. Luonnontilaisuuden heikentyminen on seurausta virkistyskäytön aiheuttamasta kulumisesta.

Fastholman alueen läpi virtaa kausikuiva havumetsävyöhykkeen noro, joka edustaa uhanalaisuusluokituksessa puutteellisesti tunnettua luontotyyppiä (DD), sekä pysyvästi maastossa virtaava pienvirtavesi, jonka uoma on havaittavissa. Pienvirtavesi saa alkunsa itäreunan kausikosteikolta. Fastholman vesirajaa lännessä Saunalahden puolella valtaa tiheä ja korkeakasvuinen ruovikko.

Puustoltaan monipuoliset ja erirakenteiset lehdot ovat pääasiassa tuoreita ja keskiravinteisia lehtoja, joiden edustavuusluokat vaihtelevat hyvästä kohtalaiseen. Kosteista ja tuoreista lehdoista osa on ollut aikanaan maatalouskäytössä. Valtaosa alueen metsistä on varttuneita lehtisekametsiä ja niissä lahopuiden määrä on runsasta. Luonnontilaisuus on keskimäärin heikentynyt vieraslajien ja kulumisen seurauksena. Alueelta löytyy myös luonnontilaisiksi luokiteltuja kuvioita. Lajistossa esiintyy eri-ikäisiä koivuja, raitoja, vaahteroita, pihlajia, mäntyjä ja haapoja. Fastholmassa esiintyvät jalopuulehdot ovat melko edustavia silmälläpidettäviä (NT) vaahteralehtoja. Runsasravinteisen aluskasvillisuuden lehdot rehevällä aluskasvillisuudella ovat tärkeitä lehtometsälinnuille, ja erirakenteinen, vanha puusto on arvokasta luonnon monimuotoisuudelle. Eteläosassa alue rajautuu Saunalahden perukan lehtoon, joka on luontotyyppinä valtakunnallisesti sekä Helsingin alueella luokitukseltaan silmälläpidettävä (NT).

Fastholmassa on vanhoja asuinpaikkoja, jotka ovat muuttuneet hoidon loputtua vanhoista pihapiireistä ja pelloista istutusmetsiköksi, hakamaiksi ja lehdoiksi. Alueelta löytyy pienialaisesti vanhoja pitkälle metsittyneitä pihapiirejä, joista osaan on istutettu kuusia vanhalle ojitetulle pellolle. Entinen pelto on muuttunut reheväksi ja korkeakasvuiseksi äärimmäisen uhanalaiseksi luokitelluksi (CR) jalopuuhakamaaksi. Pihapiirien vanhat rakenteet kuten kiviaidat ja maankellari ovat edelleen havaittavissa.

Osaan alueen uhanalaisluokituksessa erittäin uhanalaisiksi luokiteltujen (EN) tervaleppäluhtien muodostumiseen on vaikuttanut maankohoaminen, ja nuorien tervaleppien seassa kasvaa nuoria hieskoivuja ja pihlajia. Tervaleppäluhdissa esiintyy runsaina Euroopan Unionin alueella haitalliseksi säädetty vieraslaji jättipalsami ja vieraslaji rikkapalsami.

Merkittävä lajisto

Fastholma kuuluu kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmän arvokkaisiin linnustokohteisiin (I luokka) ja on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA). Fastholman keskiosissa on arvokkaita metsäalueita (METSO-luokat I-III). Lähes koko alue on arvoluokan I kääpäaluetta, mutta osa itäosista sisältyy arvoluokan II-kääpäalueeseen. Alueella esiintyy geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde: lieju- ja turvekerrostuma, Vanhakaupunki–Viikki–Herttoniemi. Lisäksi alueelle sijoittuu kaksi Itämeren Litorinamerivaiheen tai sitä nuoremman Itämeren ajalta olevaa muinaisrantakivikkoa, joiden luonnonsuojeluarvot ovat kohtalainen (arvoluokka 2) ja pieni (arvoluokka 3). Alueelle sijoittuu myös osittain muinaisrantakivikko arvoluokaltaan 2 (kohtalainen). Fastholman pohjoisosat kuuluvat arvoluokan I sammakko- ja matelija-alueeseen ja itäkärkeä lukuun ottamatta alue sisältyy paikallisesti arvokkaaseen lepakkokohteeseen (C-luokka).

Alueella on erityisesti merkittävää ja huomionarvoista pesivää ja talvehtivaa lintulajistoa. Talvella alueella on tavattu tikkoja ja pöllöjä, kesällä puolestaan rantametsien ja lehtojen lajit ovat hyvin edustettuina. Linnustollisesti Fastholman alue liittyy viereiseen Vanhankaupunginlahden alueeseen, ja Fastholman viereisissä ruovikoissa tavattuja harvalukuisia pesimälajeja ovat muun muassa kaulushaikara, rastaskerttunen, ruokosirkkalintu ja viiksitimali.

Fastholman ja Saunalahden pohjukan ranta- ja metsäalueilla on myös havaittu pesivänä tai mahdollisesti pesivänä monipuolisesti kolopesijöitä sekä pensaikkojen ja lehtomaisten metsien lintuja. Lisäksi lintuharrastajien talviruokintapaikoilla on tavattu harvalukuisia talvehtijoita ja harvinaisia lajeja.

Putkilokasveista esiin voidaan nostaa lehtotähtimö, lehtopalsami, ruotsinpihlaja ja rautanokkonen. Lepakoista alueelta on havaittu pohjanlepakko ja vesisiippa. Alueen metsät indikoivat kuitenkin myös potentiaalia muillekin lepakoille kuten viiksisiippalajeille, korvayökölle ja pikkulepakolle. Alueelta on yksi varmistettu viitasammakkohavainto, ja viereisellä Vanhankapunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueella lajia on tavattu enemmänkin. Lajin esiintymistä ei ole selvitetty kattavasti. Huomionarvoista kääpä- ja orvakaslajistoa edustavat silmälläpidettävät korpiludekääpä, rusokantokääpä ja rustikka sekä harvinainen mailakääpä.

Alueen käyttö ja saavutettavuus

Fastholman alueella on paljon virkistyskäyttöä. Alueen läpi Viikkiin ja Vanhankapunginlahteen kulkevaa ulkoilureittiä käytetään lähinnä kävellen, juosten ja pyöräillen. Ulkoilureitti on valaistu ja sen reunalla on muutamia penkkejä ja roska-astioita. Metsissä kulkee polkuverkostoja, joita käytetään koiran ulkoiluttamiseen, sauvakävelyyn, luonnon - erityisesti lintujen - tarkkailuun ja valokuvaukseen. Alueella on rauhoittumiseen sopivia paikkoja, talvella ulkoilureitillä on hiihtolatu ja geokätköilijöillä on alueella geokätköjä. Alueella sijaitsevien kuntoportaiden käyttö on runsasta.

Alue on melko hyvin saavutettavissa Herttoniemestä Hiihtäjäntien, Mäenlaskijantien ja Mäyrätien kautta. Herttoniemen metroasemalle on matkaa alle 500 metriä ja linja-autolla pääsee myös Hiihtomäentien varteen. Lähimmät kaupunkipyöräasemat ovat Hiihtäjäntiellä, Karhutiellä ja Hiihtomäentiellä. Henkilöautolla alueelle saapuva voi käyttää Majavatien päässä sijaitsevaa pysäköintialuetta.

Uhkatekijät

Aluetta uhkaavat lähitulevaisuudessa rakennetun ympäristön laajeneminen alueen reunoilla, Herttoniemen mahdollinen täydennysrakentaminen, arvokkaiden luontotyyppien vähentyminen tai häviäminen, haitallisten vieraslajien leviäminen ja siitä seuraavat luontaisen lajiston muutokset, lemmikkieläinten irti pitämisen aiheuttama uhka eläinlajistolle pesimäaikana emojen jättäessä pesät tai poikaset ilman suojaa paetessaan sekä ilmastonmuutos ja siihen liittyvät sään ääri-ilmiöt seurannaisvaikutuksineen.

Virkistyskäytöstä johtuva kasvillisuuden kuluminen on myös uhkatekijä. Reitistön ja polkujen hallitsematon laajentuminen nykyisten ulkopuolelle lisää kulumista ihmisten kiertäessä kosteita kohtia, ja kiertoreitin hakeminen aiheuttaa polkujen leventymistä ja uusien polkujen muodostumista. Alueen virkistyskäyttö todennäköisesti lisääntyy entisestään. Virkistyskäyttöön liittyy myös uhkatekijöitä kuten roskaantumista ja avotulen tekoa ranta-alueilla.

Nykyisellään myös toimiva lumenvastaanottoalue voi muodostaa uhkia tulevan luonnonsuojelualueen luontotyypeille likaantuneen veden valuntana ja roskien sekä hiekoitushiekan ja -soran leviämisenä suojelualueen puolelle. Alueen toimilupa on umpeutumassa ja kohteen uudistaminen on suunniteltavana. Kaavan ja suunnittelun on tarkoitus huomioida yllämainitut uhkatekijät ja luoda alueelle keinoelinympäristöjä (altaita) ainakin sammakkoeläimille.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonhoidon suunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on suunniteltu niittoa tai laidunnusta hakamaalle (kuvio 8), noron luonnontilaisuuden ennallistamista (kuvio 26), tervaleppäluhdan vesitalouden palauttamista (kuvio 17), lahopuun lisäämistä (kuvio 19), valaistusolojen muuttamista lepakoille suotuisiksi (ulkoilureitti) sekä haitallisten vieraslajien torjuntaa koko alueella.

Virkistyskäytön suunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään tulevalle luonnonsuojelualueelle virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita: opastauluja, esteetöntä lintulavaa, penkkejä, patoa ja sen yli kulkevaa siltaa. Fastholmassa on valmiiksi hyväkuntoisia reittejä riittävästi, joten reitistöstä valitaan pääreitit ja ohjataan kulku opastein näille reiteille. Lisäksi ehdotetaan uutta polkumaista reittiä kiertämään Fastholman metsä. Olemassa olevista reiteistä jätetään pohjois-eteläsuuntainen reitti sekä itä-länsisuuntaisia pistoreittejä pääreitin poikki. Vierekkäisiä toisiaan lähellä olevia reittejä pyritään poistamaan.

Alueelle ehdotetaan korkeintaan kolmea pääopastetaulua pääulkoilureittien varteen. Ensimmäistä pääopastetaulua ehdotetaan luonnonsuojelualueen eteläosaan vanhan opaskyltin kohdalle, toista teknisen alueen sisäänmenotien varteen ja kolmatta Fastholman kärkeen rantaan. Kohdeopastaulujen sijainnit selviävät opastesuunnittelun yhteydessä. Kohdeopastauluissa kerrotaan pääopastauluissa esitettyä laajemmin jostakin alueen erityisarvosta tai tietystä osa-alueesta. Lisäksi etenkin alueen rajoille tarvitaan rauhoitusmääräystauluja.

Esteettömän lintujen katselulavan paikaksi esitetään Saunalahden itäreunaa sellaiseen kohtaan mistä on näkyvyys myös Saunalahden avovesialueelle, ei pelkästään ruovikkoon. Alueelle esitettävät pöytä- ja penkkiryhmät asennetaan Saunalahden rannalle ja Fastholman keskiosiin.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

1. Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

• metsänhakkuut ja muut metsänhoitotoimet;
• elävien ja kuolleiden kasvien, kasvinosien ja sienien ottaminen tai vahingoittaminen; 

• maa-aineksien tai kaivoskivennäisten ottaminen ja maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;
• ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen;
• rakennusten, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;  
• tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;
• luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai häiritseminen tai niiden pesien hävittäminen ja selkärangattomien eläimien pyydystäminen tai kerääminen;
• kaikenlainen muu toiminta, joka muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen;
• kaikenlaisten eläin- ja kasvinäytteiden keruu ilman ELY-keskuksen lupaa sekä
• koirien, kissojen ja muiden lemmikkieläinten irti pitäminen.

2. Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisä̈ksi on kielletty:

• moottoriajoneuvolla liikkuminen lukuun ottamatta alueen hoidon kannalta välttämätöntä liikkumista sekä
• pyöräily merkittyjen polkujen ulkopuolella.

3. Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

• marjojen ja hyötysienien poiminta;
• haitallisten vieraslajien poistaminen maanomistajan luvalla;
• luonnonsuojelualueen rakennepiirteiden ja lajiston kartoittaminen;
• ELY-keskuksen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen;
• virkistyskäytölle vaarallisiksi arvioitujen puiden ja niiden oksien tapauskohtainen poistaminen ELY-keskuksen suostumuksella siten, että järeiden puiden rungot (rinnankorkeusläpimitta yli 20 cm) jätetään lahopuuksi kasvupaikalleen tai sen läheisyyteen;
• tonttien, ulkoilureittien ja polkujen ylläpitoon ja turvallisuuteen liittyvät toimet sekä
• olemassa olevien ojien kunnostaminen. 

4. Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen luonnonhoidon, käytön tai tutkimuksen tai muinaismuiston hoidon kannalta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella perustaa luonnonsuojelualueen. Päätökseen luonnonsuojelualueen perustamisesta on otettava tarpeelliset määräykset alueen luonnon suojelemisesta ja tarvittaessa sen hoidosta.

Valmistelu

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikkö tilasi Luontoselvitys Metsänen Oy:ltä kasvi- ja luontotyyppiselvityksen vuonna 2022 ja hoito- ja käyttösuunnitelman vuonna 2023. Kasvi- ja luontotyyppitietoa täydennettiin hoito- ja käyttösuunnittelun aikana.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten kutsuttiin koolle keväällä 2023 ohjausryhmä, johon kuului edustajia kaupunkiympäristön toimialalta ympäristöpalveluista, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta, asemakaavoituksesta ja kunnossapidosta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta kaupunginmuseosta ja tilapalveluista. Ryhmä kokoontui kolme kertaa.

Hoito- ja käyttösuunnitelmasta järjestettiin 26.10.2023 yleisötilaisuus lähi- sekä Teams -tilaisuutena. Tilaisuudessa oli mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa ja esittää kysymyksiä alueesta. Suunnitelma oli ennen tilaisuutta nähtävillä kaupungin verkkosivuilla ja suunnitelmasta pystyi jättämään etukäteen kysymyksiä tai kommentteja sähköpostina valmistelijalle yleisötilaisuudessa käsiteltäväksi. Ilmoituksessa oli myös näkyvissä kannanottojen määräajankohta ja kannanoton jättämistapa.

Luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmasta ja yleisötilaisuudesta sekä kannanoton jättämisajasta ilmoitettiin sähköpostiviestinä Helsingin luonnonsuojeluyhdistykseltä (Helsy ry.), Helsingin Seudun Lintutieteelliselle Yhdistykselle (Tringa ry.), Herttoniemi-Seura ry:lle, joka hallinnoi myös Herttoniemen viljelypalstoja sekä Helsingin suunnistajat ry:lle. Helsy, Tringa ja kaksi yksityishenkilöä jättivät kannanotot kannanottojen määräaikaan mennessä. Kannanottojen sisältö ja vastineet ilmenevät kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston päätöksestä 20.12.2023 § 186.

Kannanottojen johdosta hoito- ja käyttösuunnitelmaan muutettiin tarhaomenapuiden säästäminen alueella sekä selvitettiin muinaisrantojen tilanne.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 20.12.2023 § 186

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Virpi Karen, ympäristöasiantuntija, puhelin: 09 310 52280

Päätös tullut nähtäväksi 19.03.2024

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §