Vuokraus, AK-tontti 49339/3, Koirasaarentie 38, Laajasalo, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun asuntotontit-tiimin päällikkö on päätöksellään 2.11.2023 (226 §) päättänyt vuokrata Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle 49. kaupunginosan (Laajasalo, Kruunuvuorenranta) korttelin 49339 asuntotontin 3 (AK, 5 400 k-m²) osoitteessa Koirasaarentie 38 lyhytaikaisesti rakennusluvan hakemista varten päätöksen liitteenä olevin vuokrausehdoin ajalle 1.11.2023 - 31.10.2024. Tontille on tarkoitus toteuttaa valtion korkotukemia (pitkä korkotuki) asumisoikeusasuntoja. Vuokrausehtoihin on sisällytetty Kruunuvuorenrannan alueella tavanomaisesti noudatettavat lisäehdot, jotka koskevat mm. Kruunuvuorenrannan rakentamisen logistista ohjausta, jätteiden putkikeräysjärjestelmää ja maaperän puhdistamista. Lisäksi vuokralainen on velvollinen tekemään hankkeen rakentamisen ja käytön edellyttämät yhteisjärjestely- ja rasitesopimukset muiden korttelin 49339 tonttien kanssa.

Päätöksen perustelujen pääkohtien mukaan kaupunginhallitus päätti 10.6.2019 (446 §) varata tontin 49339/3 Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:lle asumisoikeusasuntojen suunnittelua varten 31.12.2021 saakka päätöksestä ilmenevin varausehdoin. Tonttipäällikkö päätti 21.1.2022 (6 §) ja 27.1.2023 (7 §) jatkaa varausaikaa ja varaus on ollut voimassa 31.12.2023 saakka. Kaupungin kanssa yhteistyössä on järjestetty korttelia 49339 koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu korttelin tonteille rakennettavien asuinkerrostalojen, korttelipihan ja pihakannen alaisen pysäköintihallin suunnittelusta.

Kaupunginvaltuusto vahvisti 2.2.2022 (22 §) asuntotonttien vuokranmäärityksessä ja vuokraamisessa noudatettavat yleiset periaatteet. Kaupunkiympäristölautakunta päätti 12.4.2022 (235 §) hyväksyä mainittuja vuokrausperiaatteita koskevat soveltamisohjeet. Yleisten vuokrausperiaatteiden mukaan asuntotontin maanvuokra määritetään tontin markkina-arvoon perustuen tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tukemilla tonteilla enintään sen hyväksymään enimmäishintaan.

(A1149-719)

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet tiivistetysti

Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat asuntotontit-tiimin päällikön päätöksen 2.11.2023 (226 §) kumoamista.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan päätös tulee kumota, koska oikaisuvaatimuksen kohteena oleva kortteli 49339 sisältyy Stansvikinkallion katusuunnitelman alueella tehtyyn rikosilmoitukseen metsän hakkuista ja luontoarvojen tuhoamisesta sekä ELY-keskukselle tehtyyn hallintopakkohakemukseen. Hallintopakkohakemuksen täydennyksessä vaaditaan, että ELY-keskus rajaa erityisesti suojeltavien ja uhanalaisten perhosten elinympäristöt. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan viereisellä asemakaava-alueella katutyöt keskeytettäneen ja noron valuma-alueen määrittely aiheuttaa oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan muutoksia myös Stansvikinkallion ja Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden asemakaavoihin. Noron aiheuttama kaavojen ja katusuunnitelmien arviointi on kesken, eikä vaadittavien kaavamuutosten laajuutta vielä tiedetä.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan päätös tulee kumota, koska päätös on valtuuston hyväksymän Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 vastainen. Kaupunkistrategian mukaan Stansvikinkallion asemakaava arvioidaan uudelleen metsäluonnon arvojen näkökulmasta ja uudelleen arviointi on kesken. Vuokrauspäätös on oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan kaupunkistrategian vastainen myös siten, että päätös aktiivisen suojelemisen ja vaalimisen sijaan tuhoaa monimuotoista luontoa sekä heikentää metsäistä verkostoa. Vuokrauspäätös mahdollistaa oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan talon rakentamisen paikkaan, jossa muun muassa läheisen päiväkodin ryhmä viettää päiväkotipäiviään, kun taas kaupunkistrategia lupaa huolehtia siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Päätös ei oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan toteuta Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa, vaikka kaupunkistrategiassa on päätetty toisin. Luonnonsuojeluohjelman 2015-2024 mukaan Helsingin arvokkaimmat alueet tulisi suojella.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan vuokrauspäätös on myös valtuuston kolmeen valtuutetun aloitteeseen (aloitteet Stansvikinkallion asemakaavan nro 12410 muuttamisesta) antaman päätöksen 2.3.2022 (56 §) vastainen. Päätöksen mukaan kaupunki jatkaa alueella myös voimassa olevan asemakaavan mukaista katusuunnittelua ja edistää päätöksentekoa niiden osuuksien osalta, jotka ovat jo varattujen tonttien sekä viereisen Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden kaava-alueen kaupallisen keskuskorttelin ja koulun, päiväkodin sekä liikuntahallin toteutuksen kannalta välttämättömiä. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan sittemmin useat alueen tonttivarauksista olisivat purkautuneet ja oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan tällä hetkellä varattuna on vain kaksi korttelia Asuntotuotannolle ja yksi PEAB:ille. Katusuunnittelun edistämistä perusteltiin valtuutetuille kaupungin asemalla luotettavana, johdonmukaisena ja ennakoitavana yhteistyökumppanina. Tonttien varaustilanteen muututtua rakentajista johtuvista syistä lojaliteettivelvoite ei oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan enää sido kaupunkia, eikä uusien tonttivarausten myöntäminen olisi oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan kaupunkistrategian eikä valtuuston päätöksen 2.3.2022 (56 §) mukaista. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva tontti ei ole missään vaiheessa ollut kaupallisen keskuskorttelin, koulun, päiväkodin tai liikuntahallin toteutuksen kannalta välttämätön.

Oikaisuvaatimuksen tekijät tuovat esiin, että Stansvikinkallion asemakaavan uudelleen arviointi on kesken. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla tontilla on METSO I -kriteeriluokan hyvin monimuotoista luonnonmetsää. Luontotietoa on tuotettu Stansvikinkallion asemakaavan poliittisen hyväksymisen jälkeen, eikä asemakaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia kaavan hyväksymisen jälkeen tunnistettuihin luontoarvoihin ole oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan selvitetty.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan esimerkiksi Stansvikinkallion asemakaavan pohjoisosan korttelien ja katujen rakentamisen vaikutuksia äärimmäisen uhanalaiseen (CR) tammirullakääriäiseen ei ole koskaan suunnittelun kuluessa selvitetty ja sama vaikutusarvioinnin puute koskee asemakaava-alueen kallioalueella havaittua kalliolahokoita (EN), viheryökköstä (EN) ja lattamaayökköstä (EN). Stansvikista on löytynyt myös useita (muita) uhanalaisia perhoslajeja. Kortteli AK 49339 on oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan äärimmäisen uhanalaisen (CR) ja kahden erittäin uhanalaisen (EN) perhoslajin elinympäristöä. Äärimmäisen uhanalaisen tammirullakääriäisen elinympäristö ulottuu oikaisuvaatimuksen alaisen korttelin AK 49339 tontin 3 alueelle. Viheryökköselle sopivaa ympäristöä on Stansvikin kartanon alueella mutta myös Stansvikinkallion pohjoiseen avautuvan rinteen alaosassa, jota oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös koskee. Lattamaayökkönen viihtyy Stansvikinkallion lakialueella sekä pohjoisrinteessä mukaan lukien korttelin 49339 alue. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevan tontin rakentamisen vaikutus perhosten elinoloihin on selvittämättä, mutta oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan on selvää, että esimerkiksi olennaisen kasvillisuuden poistuminen tai valaistusolosuhteiden muutokset vaikuttavat perhosten elinoloihin myös lähialueilla. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva tontti tai sen lähialue on oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan tärkeä perhoslajeille kalliokiitokoi ja suolaheinäkaitakoi (uhanalaisuusarvioinnissa määritetty vaarantuneiksi VU) sekä viheryökkönen ja hietamittari (uhanalaisarvioinnissa määritelty erittäin uhanalaisiksi EN). Lisäksi oikaisuvaatimuksen kohteena oleva tontti tai sen lähialue on tärkeä jo hävinneeksi luullulle äärimmäisen uhanalaiselle tammirullakääriäiselle (Faunatica 2023 ja kartat potentiaalisista elinympäristöistä).

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan tontin rakentaminen vaikuttaisi lisäksi luonnonsuojelulailla rauhoitetun ja luontodirektiivin 2 liitteen lahokaviosammaleen esiintymisaluetta heikentävästi (Laajasalon alueen lahokaviosammalselvitys vuonna 2021). Korttelin 49339 alueella on tehty Lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeiden mukainen esiselvitys lepakoiden päiväpiiloista (Metsänen) ja löydetty potentiaalisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jotka ovat luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaan suoraan tiukasti suojeltuja.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan kaupunki ei ole selvittänyt selkärangattomien pääjaksojen lajistoa Stansvikinkallion asemakaava-alueella eikä korttelin 49339 alueella. Stansvikin alueella on tehty havainto myös liito-oravasta, minkä perusteella Helsingin kaupunki on aikeissa selvittää niiden elinpiirit keväällä 2024.

Asianosaisen kuuleminen

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle on varattu tilaisuus esittää mielipide ja antaa selitys oikaisuvaatimuksen johdosta. Erillistä mielipidettä tai selitystä ei ole annettu. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n mukaan oikaisuvaatimusta ei tule hyväksyä.

Vastaus oikaisuvaatimukseen perusteluineen

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun asuntotontit-tiimin päällikön päätöksessä 2.11.2023 (226 §) on ollut kyse tontin lyhytaikaisesta vuokrauksesta rakennusluvan hakemista varten. Asuntotontit-tiimin päällikön päätöksellä ei ole päätetty tontin rakentamisesta. Tontin lyhytaikaisessa vuokrauksessa on kysymys yksityisoikeudellisen oikeustoimen tekemisestä kaupungin ja vuokralaisen välillä. Lyhytaikaisella vuokrauksella ei tehdä päätöksiä esimerkiksi kohteen luontoarvoja koskien.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden esittämään siitä, että päätös tulisi kumota, koska kortteli 49339 sisältyy Stansvikinkallion katusuunnitelman alueella tehtyyn rikosilmoitukseen luontoarvojen tuhoamisesta ja ELY-keskukselle tehtyyn hallintopakkohakemukseen, jossa ELY-keskusta on vaadittu rajaamaan erityisesti suojeltavien ja uhanalaisten perhosten elinympäristöt, sekä että noron valuma-alueen määrittely aiheuttaa muutoksia Stansvikinkallion ja Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden asemakaavoihin, on todettava ensinnäkin, että rikosilmoituksesta ei ole johdettavissa vaikutuksia tontin lyhytaikaiseen vuokraukseen rakennusluvan hakemista varten. Oikaisuvaatimuksessa viitattu noro sijaitsee Stansvikinrannan alueella, eikä se siten sijaitse lyhytaikaisesti rakennusluvan hakemista varten vuokratun tontin lähellä, eikä myöskään tästä ole johdettavissa vaikutuksia tontin lyhytaikaiseen vuokraukseen rakennusluvan hakemista varten. Noron valuma-alue sijaitsee pääasiassa Kruunuvuorenrannan palvelukorttelin alueella, joka on entistä satama-aluetta. Valuma-alue ei ole suojeltu. Vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Edellä todettu ei vaikuta kauempana norosta tehtäviin toimenpiteisiin eikä myöskään oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta tontista tehtyyn lyhytaikaiseen vuokraukseen rakennusluvan hakemista varten. Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaan lupaviranomainen voi lisäksi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä mainitusta kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.

ELY-keskus on ratkaissut oikaisuvaatimuksessa viitatun Stansvikin kyläyhdistys ry:n ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n tekemän alueen katusuunnitelmia koskevan hallintopakkohakemuksen päätöksellään 27.11.2023. Luonnonsuojelulain 77 §:n mukaan ELY-keskus voi päättää suojella erityisesti suojeltavan lajin (kuten perhosten) säilymiselle tärkeän esiintymispaikan. Päätöksen 27.11.2023 mukaan ELY-keskus ei ole tehnyt eikä se ole tekemässä alueelle luonnonsuojelulain 77 §:n mukaisia päätöksiä. Katusuunnitelmat eivät ELY-keskuksen mukaan ole erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymispaikkojen suojelua koskevien säännösten vastaisia, eikä niiden toimeenpanon kieltämiseen luonnonsuojelulain 126 §:n nojalla ole päätöksen mukaan perustetta. Hallintopakkohakemus on ELY-keskuksen mukaan aiheeton. ELY-keskuksen päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Stansvikin kyläyhdistys ry ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ovat hakeneet myös aluehallintovirastolta katusuunnitelmien toimeenpanon kieltämistä, koska suunnitelma olisi vesilain vastainen ja sen täytäntöönpano johtaisi alueella olevan noron luonnontilan vaarantumiseen huomattavalla tavalla. Aluehallintovirastossa hakemuksen käsittely on kesken.

Helsingin kaupunki keskeytti Kruunuvuorenrannan eteläosan katu- ja esirakentamistyöt marraskuun 2023 alussa. Hallinto-oikeus antoi 2.1.2024 välipäätöksen katusuunnitelmien toimeenpanosta. Mainituilla keskeneräisillä valitusasioilla ei ole vaikutusta nyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevaan asuntotontit-tiimin päällikön päätökseen tontin lyhytaikaisesta vuokrauksesta rakennusluvan hakemista varten.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden esittämään siitä, että päätös olisi valtuuston hyväksymän Helsingin kaupunkistrategian 2021-2025 vastainen, koska kaupunkistrategian mukaan Stansvikinkallion asemakaava arvioidaan uudelleen metsäluonnon arvojen näkökulmasta ja uudelleen arviointi on kesken tilanteessa, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös muun muassa tuhoaisi monimuotoista lähiluontoa, on todettava, että Stansvikinkallion asuinalueen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi 18.11.2020 ja oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla tontilla on voimassa oleva asemakaava. Kaupungin toimintamallin mukaisesti ja asuntotuotantotavoitteiden täyttämiseksi tonttien sekä julkisten alueiden suunnittelua on ryhdytty tämän jälkeen viipymättä edistämään.

Syksyllä 2021 hyväksytyssä Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 linjattiin, että Kruunuvuorenrannan alueella oleva Stansvikinkallion asemakaava arvioidaan uudelleen metsäluonnon arvojen näkökulmasta. Kaupunki arvioi uudelleen asemakaavaa omasta aloitteestaan. Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt asemakaavan uudelleen arvioinnin strategian mukaisesti Stansvikinkallion asemakaavan alueilta, joiden tontteja ei ole vielä varattu tai luovutettu rakennuttajille.

Uudelleen arvioinnin kohteena on Stansvikinkallion asemakaavan itä- ja eteläosa. Näillä alueilla arvioidaan rakentamattoman metsäluonnon riittävyyttä ja tehdään tarvittaessa asemakaavan muutos, jossa lisätään säilyvien viheralueiden määrää sekä muutetaan korttelirakennetta tarvittavilta osin. Suunnitteluratkaisuun vaikuttaa myös se, miten muutokset vaikuttaisivat Stansvikinkallion ja koko Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteelliseen kokonaisuuteen, kaupunginvaltuuston asettamiin asuntotuotantotavoitteisiin ja alueellisiin rahoitus- ja hallintamuotoihin sekä muihin aluetta koskeviin suunnitelmiin ja sitoumuksiin.

Nyt oikaisuvaatimuksen kohteena oleva tontti ei kuulu alueeseen, jossa kaupunki omasta aloitteestaan arvioi uudelleen asemakaavaa. Rakennettavat kadut ja tontit sijaitsevat uudelleen arvioitavan alueen ulkopuolella.

Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukaan (s. 34) kestävä kasvu perustuu pitkäjänteiseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Kunnianhimoisen kaupunkirakentamisen, uusien asuinalueiden ja täydennysrakentamisen tulee olla tasapainossa lähiluonnon kanssa. Tavoitteena on asuntotuotannon kasvun nopeutuminen AM-ohjelman mukaisesti, asumiskustannusten nousun hillintä, tasapainoisten kaupunginosien luominen ja asumistiheyden nousu.

Kaikkialta Kruunuvuorenrannasta on korkeintaan muutaman sadan metrin matka merenrantaa kiertäville ulkoilureiteille tai luontopoluille. Kaupungin kasvu ja luontoarvot yhteensovitetaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat myös esittäneet, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös olisi valtuuston kolmeen valtuutetun aloitteeseen 2.3.2022 (56 §) antaman päätöksen vastainen. Valtuuston aloitteisiin antaman päätöksen mukaan kaupunki jatkaa alueella myös voimassa olevan asemakaavan mukaista katusuunnittelua ja edistää päätöksentekoa niiden osuuksien osalta, jotka ovat jo varattujen tonttien sekä viereisen Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden kaava-alueen kaupallisen keskuskorttelin ja koulun, päiväkodin sekä liikuntahallin toteutuksen kannalta välttämättömiä. Oikaisuvaatimuksen tekijät esittävät useiden alueen tonttivarausten purkautuneen eikä tonttien varaustilanteen muututtua rakentajista johtuvista syistä lojaliteettivelvoite oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan enää sitoisi kaupunkia. Oikaisuvaatimuksen tekijät tuovat esiin, että Stansvikinkallion asemakaavan uudelleen arviointi on edelleen kesken.

Edellä esitettyyn on todettava, että nyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on kysymys varatusta ja sittemmin rakennusluvan hakemista varten vuokratusta tontista, ja tontin vuokraaminen on kaupunginvaltuuston kolmeen aloitteeseen 2.3.2022 (56 §) antaman päätöksen mukaista. Kaupunginvaltuuston kolmeen aloitteeseen 2.3.2022 (56 §) antaman päätöksen liitteenä olleen tonttivarauskartan mukaisten tonttien varauksia on jatkettu, tontteja on jo lyhytaikaisesti vuokrattu tai tontti varataan uudelleen. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden viittaaman karttapalvelun tiedot eivät ole kaikilta osin ajan tasalla.

Lyhyesti kaupunginvaltuuston päätöksestä 2.3.2022 (56 §) todettakoon lisäksi, että Stansvikinkallion alueen uudelleen kaavoittamisesta tehtiin syksyllä 2021 kolme pääosin saman sisältöistä valtuustoaloitetta. Kaupunginvaltuusto päätti 2.3.2022 (56 §) katsoa aloitteet loppuun käsitellyiksi hyväksyen samalla ponnen rakentamattoman metsäluonnon riittävyyden varmistamisesta alueella siten, että sen luontoarvoista tehdään uusi ja päivitetty selvitys.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 2.3.2022 (56 §) mukaan kaupunki edistää osaltaan jo varattujen tonttien toteutusta ja tontinluovutuksessa edellytettyjen arkkitehtuurikilpailuiden järjestämistä. Varatut tontit sijaitsevat Stansvikinkallion kaava-alueen pohjoisosassa, lähimpänä tulevaa pikaraitotiepysäkkiä ja ovat suurelta osin entistä jo kertaalleen rakennettua öljysatama-aluetta. Edellä mainittua pidettiin tärkeänä kaupungin asuntotuotantotavoitteiden ja jo tehtyjen sitoumusten vuoksi. Kaupunginvaltuuston päätöksen 2.3.2022 (56 §) mukaan kaupunki jatkaa alueella myös voimassa olevan asemakaavan mukaista katusuunnittelua ja edistää päätöksentekoa niiden osuuksien osalta, jotka ovat jo varattujen tonttien ja viereisen Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden kaava-alueen kaupallisen keskuskorttelin, koulun, päiväkodin ja liikuntahallin toteutuksen kannalta välttämättömiä.

Kaupunginvaltuuston päätöksen 2.3.2022 (56 §) mukaan, mikäli asemakaavaa on arvioinnin perusteella syytä muuttaa, lautakunta tekee siitä esityksen ja asiasta päättää kaupunginvaltuusto.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla tontilla on METSO I -kriteeriluokan hyvin monimuotoista luonnonmetsää. Luontotietoa on tuotettu Stansvikinkallion asemakaavan poliittisen hyväksymisen jälkeen eikä asemakaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia kaavan hyväksymisen jälkeen tunnistettuihin luontoarvoihin olisi oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan selvitetty.

Kuten jo edellä on todettu, alueella on voimassa oleva asemakaava. Kaupungin oma-aloitteinen asemakaavan uudelleen tarkastelu ei koske nyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa tonttia. Kruunuvuoren alueella on laadittu useita lepakko-, luonto- ja lahokaviosammalselvityksiä, joita on käytetty hyväksi eri asemakaavojen laadinnan yhteydessä. Tietoja on täydennetty lisäselvitystarpeiden ja uusien havaintojen mukaan. Lisäksi on käytetty mm. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmän tietoja. Stansvikinkallion ja Stansvikin alueella luontoarvot on poikkeuksellisen kattavasti selvitetty eri lajien näkökulmasta. Arvokkaimmat luonto- ja maisema-alueet on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Stansvikinkallion alueella tehdyissä luontoselvityksissä ei ole löydetty sellaisia lajeja, jotka tulisi lain mukaan säilyttää alueella sellaisinaan tai jotka estäisivät asemakaavan mukaisen rakentamisen. Tällaisia lajeja ei ole löytynyt myöskään asemakaavoituksen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevan tontin ilmakuva on tämän esitystekstin liitteenä nro 4. Tontti rajautuu Koirasaarentiehen ja tontin läpi kulkee tie/polku. Lisäksi on todettava, että METSO-ohjelman kriteerit täyttävät metsät eivät ole suoraan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 64 §:ssä tarkoitettuja suojeltuja luontotyyppiesiintymiä tai muitakaan luonnonsuojeluviranomaisen päätöksellä suojeltuja kohteita.

Oikaisuvaatimuksen tekijät esittävät, että Stansvikinkallion asemakaavan pohjoisosan kortteleiden ja katujen rakentamisen vaikutuksia äärimmäisen uhanalaiseen (CR) tammirullakääriäiseen ei ole koskaan suunnittelun kuluessa selvitetty ja sama koskee asemakaava-alueen kallioalueella havaittua kalliolahokoita (EN), viheryökköstä (EN) ja lattamaayökköstä (EN). Kortteli AK 49339 on oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan äärimmäisen uhanalaisen (CR) ja kahden erittäin uhanalaisen (EN) perhoslajin elinympäristöä, ja äärimmäisen uhanalaisen tammirullakääriäisen elinympäristö ulottuu oikaisuvaatimuksen alaisen korttelin 49339 tontin 3 alueelle. Alueella olisi myös viheryökköselle sopivaa ympäristöä. Olennaisen kasvillisuuden poistuminen tai valaistusolosuhteiden muutokset vaikuttavat oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan perhosten elinoloihin myös lähialueilla. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan lattamaayökkönen viihtyy Stansvikinkallion lakialueella ja pohjoisrinteessä korttelin 49339 alueella. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva tontti tai sen lähialue on oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan tärkeä mm. perhoslajeille kalliokiitokoi, suolaheinäkaitakoi, viheryökkönen ja hietamittari.

Edellä esitettyyn on todettava, että muutoksenhaun kohteena olevalla asuntotontit-tiimin päällikön päätöksellä 2.11.2023 (226 §) ei ole päätetty tontin rakentamisesta. Oikaisuvaatimuksen liitteenä toimitetussa Helsingin Stansvikin perhosselvityksessä 2023 on lueteltu Stansvikin selvitysalueelta esimerkiksi pyydyksistä havaittuja perhoslajeja. Oikaisuvaatimuksen liitteenä toimitetun muistion mukaan ”muistiossa on arvioitu Stansvikin alueella vuonna 2023 tavattujen CR ja EN -luokiteltujen perhoslajien potentiaalisten elinympäristöjen sijaintia Stansvikissa. Tämä ei siis tarkoita sitä, että lajit eläisivät koko arvioidulla alueella vaan sitä, että lajit voisivat elää rajatuilla alueilla silloin kun muut olosuhteet soveltuvat lajille”. Asiassa on todettava, että uhanalaisuusluokitus tai uhanalaiseksi eliölajiksi säätäminen ei tarkoita, että laji olisi luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Luonnonsuojelulain 77 §:n mukaan ELY-keskus voi päättää suojella erityisesti suojeltavan lajin, kuten perhosen, säilymiselle tärkeän esiintymispaikan. ELY-keskus otti päätöksessään 27.11.23 kantaa alueen perhosiin. Päätös koski laajaa katusuunnitelma-aluetta, katusuunnitelman kadut ympäröivät oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa tonttia ja ulottuvat laajalle alueelle sen ympäristöön. ELY-keskuksen päätöksen mukaan se, että alueella on havaittu erityisesti suojeltavien lajien yksilöitä, ei tarkoita, että siellä olisi lajien säilymiselle tärkeä esiintymispaikka. ELY-keskus ei ole päätöksensä 27.11.23 mukaan tehnyt eikä se ole tekemässä alueelle luonnonsuojelulain 77 §:n mukaisia päätöksiä. ELY-keskus ei pitänyt alueen katusuunnitelmia erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymispaikkojen suojelua koskevien säännösten vastaisina, eikä niiden toimeenpanon kieltämiseen luonnonsuojelulain 126 §:n nojalla ollut ELY-keskuksen mukaan perustetta. ELY-keskus totesi myös, että hallintopakkomenettelyllä ei voi velvoittaa viranomaista tekemään harkinnanvaraisia suojelupäätöksiä eikä hallintopakkoa myöskään voi käyttää lainvoimaisen kaavan sisältövaatimusten täyttymisen uudelleenarviointiin. ELY-keskuksen päätöksen mukaan hallintopakkohakemus oli aiheeton. ELY-keskuksen ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Potentiaalinen elinympäristö ei ole sama asia kuin lajien säilymiselle tärkeä esiintymispaikka.

Kuten edellä on todettu, kaupunki on oma-aloitteisesti arvioimassa Stansvikinkallion asemakaavaa. Uudelleen arvioinnin kohteena on Stansvikinkallion asemakaavan itä- ja eteläosa. Näillä alueilla arvioidaan rakentamattoman metsäluonnon riittävyyttä ja tehdään tarvittaessa asemakaavan muutos, jossa lisätään säilyvien viheralueiden määrää sekä muutetaan korttelirakennetta tarvittavilta osin.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan tontin rakentaminen vaikuttaisi lisäksi luonnonsuojelulailla rauhoitetun ja luontodirektiivin liitteen II mukaisen lahokaviosammaleen esiintymisaluetta heikentävästi (Laajasalon alueen lahokaviosammalselvitys vuonna 2021). Tähän on kuitenkin todettava, että Laajasalon alueen lahokaviosammalselvityksen 2021 johtopäätöksenä on todettu, että lahokaviosammalen säilyminen Laajasalossa ei ole kokonaisuutena uhattuna suunnitelluista maakäytön muutoksista huolimatta, sillä laji tulee säilymään pääosalla parhaista esiintymistään sekä Laajasalon luonnonsuojelualueilla.

Luonnonsuojelulain 74 §:n mukaan rauhoitettua kasvia, sen osaa tai siemeniä ei saa poimia, kerätä, leikata irti, ottaa juurineen eikä hävittää. Luonnonsuojelulain 82 §:n mukaan poiketen siitä, mitä 70 ja 74 §:ssä säädetään, aluetta saa käyttää maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan ja rakennuksia sekä laitteita tarkoituksensa mukaisesti. Tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja eläimiä ja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Lain esitöissä (HE 76/2022 vp) on todettu, että rauhoitussäännökset eivät estä mm. rakennuksen tai tien rakentamista. Lahokaviosammal on luontodirektiivin liitteen II mukainen laji. ELY-keskus voi päättää suojella luontodirektiivin liitteessä II mainitun eliölajin suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävän esiintymispaikan. Em. suojelu on voimassa vain siinä tapauksessa, että ELY-keskus on rajannut esiintymän ja antanut rajauksen tiedoksi maanomistajalle. ELY-keskus on päätöksessään 27.11.2023 s. 25 todennut, että rakennustoimintaan sovelletaan edellä mainittua luonnonsuojelulain 82 §:ssä tarkoitettua yleispoikkeusta rauhoitussäännöksistä, jolloin erillistä päätöstä lahokaviosammaleen rauhoitussäännöksistä poikkeamisesta ei tarvita. Rauhoitussäännökset eivät siten estä rakennusten rakentamista.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan korttelin 49339 alueella on tehty Lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeiden mukainen esiselvitys lepakoiden päiväpiiloista ja löydetty potentiaalisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jotka olisivat luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaan suoraan tiukasti suojeltuja. Tähän on kuitenkin todettava, että Stansvikinkalliossa tavataan lepakkoja, joiden tiedossa olevat suojeltavat lisääntymisyhdyskunnat sijaitsevat alueen ulkopuolella. Lepakot on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Selvitysten perusteella asemakaava-alueella ei ole lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, joita asemakaavassa osoitettu rakentaminen heikentäisi tai hävittäisi. Myös ELY-keskuksen ratkaisun s. 24 mukaan (ei vielä lainvoimainen) hallintopakkohakemuksen kohteena olevat katusuunnitelma-alueet eivät selvitysten mukaan sijoitu lepakoiden tunnettujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läheisyyteen, siirtymäreiteille tai tärkeille lepakkoalueille.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan Stansvikin alueella on tehty havainto myös liito-oravasta, jonka perusteella Helsingin kaupunki on aikeissa selvittää niiden elinpiirit keväällä 2024. Tähän on kuitenkin todettava, että alueet, joilla on tehty liito-oravan näköhavaintoja tai havaittu koiran löytämiä papanoita, sijaitsevat Stansvikin kartanon pihapiirissä satojen metrien päässä oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta tontista. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla alueella ei sijaitse liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Myös ELY-keskuksen päätöksen 27.11.2023 s. 24 mukaan liito-oravahavainnot sijoittuvat Stansvikintien itäpuolelle satojen metrien päähän katusuunnitelma-alueista (jotka ympäröivät oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa tonttia). Kalliomänniköt eivät ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Liito-oravan tyypillinen elinympäristö on varttunut kuusivaltainen sekametsä. ELY-keskuksen päätöksen mukaan liito-oravan esiintyminen katusuunnitelma-alueilla, saati lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijoittuminen niille, on siten erittäin epätodennäköistä. ELY-keskuksen päätöksen perustelujen mukaan sille ei ole edes esitetty, että hallintopakkohakemuksen kohdealueella olisi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja tai että siellä olisi ylipäätään havaittu liito-oravaa.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva tontti ei sijoitu lepakoiden eikä liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoille. Luonnonsuojelulain 83 §:n mukaan ELY-keskus voisi myös myöntää luvan poiketa 78 §:ssä säädetystä luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen lajien (kuten liito-oravat ja lepakot) lisääntymis- tai levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta, jos siitä ei ole haittaa eliölajin suotuisan suojelutason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle mainitusta pykälästä ilmenevin tarkemmin edellytyksin.

Esitetyillä perusteilla oikaisuvaatimus tulee hylätä. Käsiteltävänä olevassa oikaisuvaatimuksessa ei esitetä sellaisia uusia seikkoja, jotka antaisivat aihetta asian uudelleen käsittelyyn tai muihin toimenpiteisiin.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole myöskään esitetty sellaisia tarkoituksenmukaisuusperusteita, jotka eivät päätöstä tehtäessä olisi olleet asuntotontit-tiimin päällikön tiedossa ja jotka antaisivat aihetta edellä mainitun päätöksen muuttamiseen.

Muutoksenhakuoikeus

Kuntalain (410/2015) 134 §:n mukaan lautakunnan alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle lautakunnalle. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen ovat tehneet kunnan jäsenet.

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 139 §:n mukaan päätöksen tiedoksiantoon asianosaiselle sovelletaan, mitä hallintolain 59 §:ssä säädetään tavallisesta tiedoksiannosta, ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Hallintolain 59 §:n mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n mukaan asiakirja voidaan lainkohdasta tarkemmin ilmenevällä tavalla antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kuntalain 140 §:n mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Päätös on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 2.11.2023.

Päätöksestä 2.11.2023 (226 §) tehty käsiteltävänä oleva oikaisuvaatimus on toimitettu kaupungin kirjaamoon 22.11.2023 ja se on saapunut määräajassa.

Siltä osin kuin asiassa on kyse yksityisoikeudellisesta riita-asiasta, se käsitellään hallintotuomioistuimen sijaan oikeudenkäymiskaaren mukaisessa yleisessä tuomioistuimessa. Hallintotuomioistuimilla ei ole toimivaltaa ratkaista yksityisoikeudellisia seikkoja.

Päätös tullut nähtäväksi 20.03.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.