Valtuustoaloite, Immigrant Councilin perustamiseksi Helsinkiin
- Helsingin kaupunginvaltuusto 11/19.06.2024
- Helsingin kaupunginhallitus 23/27.05.2024
- Helsingin kaupunginhallitus 21/20.05.2024
- Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 4/27.02.2024
- Kasvatus- ja koulutuslautakunta 3/13.02.2024
- Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 3/13.02.2024
- Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 3/13.02.2024
- Kasvatus- ja koulutuslautakunta 2/06.02.2024
- Kaupunkiympäristölautakunta 3/23.01.2024
- Kaupunkiympäristölautakunta 2/16.01.2024
V 5.6.2024, Valtuutettu Ted Apterin aloite maahanmuuttajaneuvoston perustamiseksi Helsinkiin
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuutettu Ted Apter ja 28 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan maahanmuuttajaneuvoston perustamista Helsinkiin. Aloitteessa esitetään, että ulkomaalaistaustaisen väestön merkitys Helsingille ja Helsingissä kasvaa vuosi vuodelta ja että Helsingin tulisi tulevaisuudessa varmistaa ulkomaalaistaustaisten äänen parempi kuuluvuus heitä koskevissa asioissa. Maahanmuuttajaneuvoston kautta voidaan sekä dynaamisemmin kehittää nykyisiä palveluita ja niiden tavoittavuutta, että toisaalta tarjota mahdollisuus erilaisten kansainvälisten yhteisöjen edustajille saada äänensä paremmin kuuluville. Aloitteessa viitataan Tampereen maahanmuuttajaneuvostoon ja sen mallintamiseen soveltuvin osin.
Johdanto
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä kaupunkilaisten moniäänisyyden ja yhdenvertaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista. Kaupunki kehittää ja ylläpitää monipuolisesti yhteyttä ja vuorovaikutusta järjestöjen, yhteisöjen ja eri väestöryhmien kanssa. Kaupunginhallitus viittaa toimialojen lautakunnilta saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupungin tulee vahvistaa ulkomaalaistaustaisten äänten kuuluvuutta asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden ja yhteisöjen äänten kuuluvuutta edistetään nykyisellään osana kaupungin eri toimielinten toimintaa, erilaisten suunnitelmien, ohjelmien ja toimenpidekokonaisuuksien sisällä ja toimialakohtaisesti palvelujen suunnittelun ja tuottamisen yhteydessä.
Kaupunginhallitus voi asettaa toimikaudekseen toimikuntia, neuvostoja ja neuvottelukuntia erilaisten toimialojen rajat ylittävien teemojen seurantaan ja arviointiin. Niiden tehtävänä on huolehtia annetun asiakokonaisuuden valmistelusta, seurannasta, edistämisestä ja yhteistyöstä. Toisin kuin lautakunnilla, jaostoilla tai johtokunnilla, näillä toimielimillä ei ole suoranaista päätösvaltaa.
Helsingissä toimi vuosina 1995–2017 maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta, joka oli poliittisten puolueiden luottamushenkilöistä koostuva pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan tehtävinä oli muun muassa seurata kaupunginvaltuuston strategiaohjelman toteutumista toimialaansa kuuluvissa asioissa, tukea ja edistää toimintatapoja, joilla edistetään syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuuden toteutumista kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa ja sitä, että kaupungin palveluiden kehittämisessä ja henkilöstöpolitiikassa huomioidaan kaupungin monimuotoistuva väestörakenne. Johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuonna 2017 neuvottelukuntaa ei asetettu enää uudelle kaudelle. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan tehtävien katsottiin sisältyvän yhdenvertaisuustoimikunnan (nykyään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta) ja johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä perustetun kaupungin elinkeino-, kilpailukyky-, maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikkaa ohjaavan kaupunginhallituksen elinkeinojaoston tehtäviin.
Nykytila
Helsingissä toimii poliittisista luottamushenkilöistä koostuva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, jonka tehtäviä ovat edistää, seurata ja arvioida sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista, syrjinnän ehkäisemistä ja poistamista kaikessa Helsingin kaupungin toiminnassa ja palveluissa sekä seurata ja arvioida kaupunkitasoisen palveluiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimeenpanoa. Toimikunnassa käsitellään säännöllisesti kaupungin palveluita myös maahan muuttaneiden näkökulmasta.
Helsingissä toimivat vanhus- ja vammaisneuvostot, joiden tehtävänä on edistää kaupungin ja eri vanhus- ja vammaisjärjestöjen välistä yhteistoimintaa sekä edesauttaa vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmien osallistumista sekä vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Nuorisoneuvosto huolehtii siitä, että nuoria kuunnellaan Helsingin päätöksenteossa sekä kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Lisäksi Helsingissä toimii järjestöneuvottelukunta, jonka tehtävänä on varmistaa järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Järjestöneuvottelukunnassa ja vanhusneuvostossa on edustus kulttuurisesti moninaisista järjestöistä. Nykyisten neuvostojen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävät sivuavat perustettavaksi ehdotetun toimielimen tehtäviä.
Kaupungin toimintaa ohjaavat myös erilaiset suunnitelmat ja ohjelmat, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, kotoutumisohjelma (Helsingin kaupungin kotoutumisen edistämisen painopisteet vuosille 2022–2025), Helsingin hyvinvointisuunnitelma ja toimialojen osallisuussuunnitelmat. Ohjelmia ja suunnitelmia on valmisteltu laaja-alaisessa yhteistyössä eri osapuolten kanssa, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen näkemyksiä on kerätty erilaisissa kuulemistilaisuuksissa.
Lisäksi Helsingillä on edustus Etelä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa (Etelä-Suomen Etno). Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden, työelämän sekä kansalaisjärjestöjen välillä. Etno voi antaa lausuntoja tai tehdä suosituksia ja aloitteita esimerkiksi maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseksi. Etnolla ei kuitenkaan ole päätös- tai toimeenpanovaltaa, joten sen tekemät ehdotukset eivät ole lainsäädännöllisesti sitovia
Kokonaisuuden näkökulmasta on tärkeää huomioida, että 1.1.2025 voimaan astuva uudistettu laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023) edellyttää tarvittaessa kunnilta paikallistason monialaisen yhteistyöryhmän perustamista. Kunnan maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen yhteistyöryhmän tehtävänä olisi maahanmuuton ja kotoutumisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittäminen sekä hyvien väestösuhteiden edistäminen. Yhteistyöryhmään voisivat kunnan lisäksi osallistua laajasti eri viranomaiset, yhdistykset, yhteisöt, elinkeinoelämän edustajat ja kotoutumista edistäviä palveluita toteuttavat palveluntuottajat.
Yhteenveto
Kaupunginhallitus toteaa, että aloitteen tavoitteet ovat kannatettavia. Kaupungin asukkaiden yhteenkuuluvuutta pitää edistää. Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö kasvaa, mikä lisää väestöryhmän merkitystä kaupungin toiminnassa. Asukkaiden ja järjestöjen asiantuntijuuden hyödyntäminen on tärkeä kaupungin palveluiden kehittämisessä. Kaupunki edistää näitä tavoitteita edellä mainituissa lakisääteisissä neuvostoissa ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa sekä aktiivisella järjestöyhteistyöllä, joka tapahtuu dynaamisesti toimialoilla.
Monissa vertailukaupungeissa on koettu ongelmallisena, että maahanmuuttajaneuvoston tai sitä vastaavan toimielimen päätösvalta ja resurssit puuttuvat ja sen suhde muihin päätöksentekoelimiin on epäselvä. On tärkeää todeta, ettei neuvosto voi korvata ulkomaalaistaustaisen väestön osallistumista kunnallisvaaleihin ja -politiikkaan. Kaupungin päätöksentekoelimet edustavat kaikkia kaupunkilaisia.
Kaupunginhallitus toteaa, että nykyistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikuntaa on syytä kehittää neuvoston tapaiseksi yhteistyöelimeksi, joka mahdollistaisi aloitteen tavoitteen mukaisen toiminnan ja myös järjestöjäsenien nimeämisen toimielimeen. Samalla tulisi huomioida, miten 1.1.2025 voimaan astuvassa laissa kotoutumisen edistämisestä mainittu kunnan maahanmuuton ja kotoutumisen edistämisen mahdollinen yhteistyöryhmä tultaisiin Helsingissä organisoimaan.
Kaupunginhallitus toteaa, että ulkomaalaistaustaisten osallistumisen vahvistamiseksi tarvitaan dynaaminen ja avoin matalan kynnyksen rakenne, joka lisäisi osallisuutta ja toimijuutta, erityisesti sellaisen ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa, joita ei onnistuta tavoittamaan kaikille suunnatuilla vaikuttajafoorumeilla. Vaihtoehtona neuvoston sijaan voisi olla avoin keskustelufoorumi tai eri sektoreilta koottu verkosto, joka voisi saavuttaa laajemman yleisön ja saada enemmän vaikuttavuutta. Tämä muoto myös mahdollistaisi tehokkaamman tiedon vaihtamisen kaupungin ja kaupunkilaisten välillä sekä hyödyttäisi joustavammin myös kaupunkia palveluiden suunnittelussa. Kuulemisrakenteiden lisäksi kaupungin tulisi myös vahvistaa ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien ja järjestötoimijoiden avointa kuulemista osana toimialojen normaaleja osallisuuskäytäntöjä ja päätösvalmistelua esimerkiksi kohdennettujen lausuntopyyntöjen muodossa.
Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan, kaupunkiympäristölautakunnan, sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan lausunnot sekä kaupunginkanslian elinkeino-osaston kommentit. Vastaus on lausuntojen mukainen.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallitus vastaa aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua, ja esittää vastauksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 27.02.2024 § 45
Lausunto
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Ted Apterin ja 28 muun valtuutetun Immigrant Councilin (maahanmuuttajaneuvosto) perustamisen mahdollistamisesta koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:
”Aloitteessa esitetään, että Helsinkiin perustetaan Helsinki Immigrant Council, joka toimisi soveltuvin osin kuin Tampereen Immigrant Council. Mallintaen Tampereen toimintaa Helsingin Immigrant Councilin tehtäviä voisivat olla maahanmuutto- ja integraatiopalveluiden kehittäminen, eri kulttuurien välisen dialogin edistäminen sekä osallistuminen sellaiseen työhön, jolla ehkäistään syrjintää ja rasismia. Tampereen Immigrant Council ei ole päätöksentekoelin vaan taho, joka tarjoaa ehdotuksia kyseiselle toimijalle annettuihin tehtäviin.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Helsingissä
Kaupunginhallitus asettaa toimikaudekseen toimikuntia erilaisten toimialojen rajat ylittävien teemojen seurantaan. Niiden tehtävänä on huolehtia annetun asiakokonaisuuden valmistelusta, seurannasta, edistämisestä ja yhteistyöstä. Toisin kuin lautakunnilla, jaostoilla tai johtokunnilla, näillä toimielimillä ei ole suoranaista päätösvaltaa. Eri tehtäväkokonaisuuksiin keskittyviä kaupungin toimi- ja neuvottelukuntia toimii tällä hetkellä yksitoista.
Toimikunnista kaupunginhallituksen asettama tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta edistää, seuraa ja arvioi yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista palveluissa ja toiminnassa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan nykyiset tehtävät sivuavat myös perustettavaksi ehdotetun toimielimen tehtäviä.
Helsingissä on käytössä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat 2022–2025: palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmiin on koottu toimenpiteitä yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan on koottu lähes 100 toimenpidettä, joiden tavoitteena on edistää palveluiden toiminnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan näkemyksen mukaan ehdotuksen tavoitteet ovat kannatettavia, ja myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala haluaa osaltaan kehittää palveluja yhteistyössä Helsingin vieraskielisen väestön kanssa huomioiden vieraskielisen väestön erityispiirteet. Helsingin vieraskielisen väestön määrä ja osuus väestöstä kasvavat ja vieraskielisen väestön osallistumisen mahdollistaminen eri tavoin on kannatettavaa.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa kuitenkin, että tavoitteita on mahdollista edistää osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan työtä ja palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteitä.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Päätöksentekoon osallistumisella ja kuulluksi tulemisella on myönteisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Myönteisiä vaikutuksia voidaan saavuttaa myös yhteistyössä kehitettyjen osuvampien palvelujen avulla."
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Laura Korpinen: Teen vastaehdotuksen siten, että Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Helsingissä -otsikon alla olevat kaksi viimeistä kappaletta yhdistetään kuulumaan seuraavasti: Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan näkemyksen mukaan erillisen Helsinki Immigrant Councilin perustamiselle ei ole tarvetta, vaan aloitteen taustalla olevia tavoitteita on mahdollista edistää osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan työtä ja palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteitä.
Kannattaja: jäsen Mikko Paunio
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Laura Korpinen)
Jaa-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Björn Månsson, Matti Niiranen, Johanna Nuorteva, Nea Nättinen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä
Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
13.02.2024 Pöydälle
16.01.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sari Karisto, aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 09 310 37579
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 13.02.2024 § 36
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon koskien varavaltuutettu Ted Apterin ja 28 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta koskien Immigrant Councilin perustamista Helsinkiin.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla nähdään, että eri vähemmistöryhmien, kuten ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden - lasten, nuorten, huoltajien ja aikuisopiskelijoiden - kuuleminen, osallisuus ja toimijuuden edistäminen on tärkeää ja sen toteutumista pitäisi edelleen kehittää. Helsingin ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu näkyy suoraan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnassa. Toimialan palveluiden piirissä on jatkuvasti kasvava määrä maahan muuttaneita sekä pitkään Helsingissä asuneita kaupunkilaisia, joilla on monikielinen ja -kulttuurinen identiteetti.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ulkomaalaistaustaisia asiakkaita ja sidosryhmiä kuullaan osana kaikkea toimintaa erilaisissa kohtaamisissa ja yhteistyöverkostoissa. Toimialalla on joitakin pysyviä rakenteita, joissa tuetaan myös monikielisten oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien näkökulmien kuulemista. Esimerkiksi vähintään kahden vuoden välein tehtävä asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan useilla eri kielillä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa (luokka-asteet 1, 5, 8) ja toisella asteella, sekä lapsille, oppilaille, opiskelijoille että heidän huoltajilleen.
Esimerkiksi perusopetuksen asiakastyytyväisyyskyselyssä on valittavissa suomen, ruotsin ja englannin kielen lisäksi käännökset viron, venäjän, arabian ja somalin kielille. Kyselyssä asiakas voi tuoda valitsemallaan kielellä esille mitä tahansa koulutukseen tai koulun ja kodin yhteistyöhön liittyvää. Yksi perusopetuksen sitova tavoite nostetaan kyselyiden tuloksista. Tulokset käsitellään työyhteisöissä ja sidosryhmien kanssa. Eri asteiden asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia voitaisiin hyödyntää soveltuvin osin myös Immigrant Council -tyyppisen kaupungin yhteisen kuulemistoiminnan rinnalla.
Toimialalla työskentelee yhä enemmän myös monikielisiä työntekijöitä. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa toimii esimerkiksi monikielisiä ohjaajia, joiden tehtävänä on tukea nimenomaan ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria perheineen. Yhteinen kieli- ja kulttuuritausta helpottaa usein kuulluksi tulemista. Näin ollen monikielisillä työntekijöillä on usein paljon tietoa ulkomaalaistaustaisten lapsiperheiden näkemyksistä, kokemuksista ja toiveista. Tätä tietoa hyödynnetään toimipisteiden toiminnassa ja toimialan kehittämistyössä. Tietoa voitaisiin hyödyntää laajemminkin, esimerkiksi Immigrant Council -tyyppisessä tai muussa kaupungin yhteisessä kuulemistoiminnassa.
Helsinkiin perustettavaa ulkomaalaistaustaisten kuulemisfoorumia mietittäessä, muotoa olisi syytä tutkia kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kehitetty erilaisia kuulemisfoorumeiden malleja. Viimeisimpänä on kehitelty Stadin ammatti- ja aikuisopiston vaikuttajafoorumi, johon opiskelijat ovat voineet ilmoittautua itseään kiinnostaviin teemoihin. Vaikuttajafoorumi koostuu opiskelijoista, jotka tuovat äänensä kuuluviin eri asiantuntijaryhmissä. Vaikuttajafoorumin tavoitteena on varmistaa opiskelijaäänen kuuluminen ja toisaalta kiinnostuneiden opiskelijoiden ketterä tavoittaminen. Vastaavanlainen laaja kuulemispooli, jonka jäseniä kutsuttaisiin kuultaviksi tietyistä heitä koskevista teemoista, voisi toimia myös kaupunkitasolla. Pooliin kuuluvilla voisi olla omia viiteryhmiä ja yhteisöjä, joiden äänen välittäjinä he toimisivat.
Kuulemisen tehostamiseksi on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kehitelty myös ns. Advisory Board -toimintaa, jossa toisen asteen johto tapaa säännöllisesti oppilaitosten opiskelijajäseniä ja kuulee opiskelijoiden ajatuksia ja ideoita toisen asteen opintoihin liittyen. Helsingissä on myös kaupunkitasoisesti vahvistettu lasten ja nuorten äänen kuulumista järjestämällä kaksi kertaa vuodessa toimialajohdon, apulaispormestarien ja oppijoiden välisiä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista ja aiheista.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ole rakennetta, jossa voitaisiin kuulla kohdennetusti ulkomaalaistaustaisia oppilaita, opiskelijoita ja heidän perheitään laajasti, erityisesti heitä koskevissa kysymyksissä. Siksi kaupungin yhteinen neuvoa-antava foorumi ulkomaalaistaustaisten asukkaiden kuulemiseksi on hyvä ajatus. Tärkeää on, että tällainen kuulemisrakenne kytketään kaupungin toimintaan siten, että sen avulla pystyttäisiin kehittämään palveluita kaikkien asukkaiden näkökulmasta.
Immigrant Council -tyyppisessä toiminnassa edustuksellisen kuulemisen ongelmaksi voi muodostua liian kapea näkökulma suhteessa teemoihin, joista väestöryhmiä halutaan kuulla. Rinnalle tarvittaisiin dynaamisempi ja avoimempi, matalan kynnyksen rakenne. Ideoiden ja ratkaisuehdotusten tuottaminen tulisi järjestää niin, että se lisäisi osallisuutta ja toimijuutta, erityisesti sellaisen ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa, joita emme onnistu tavoittamaan kaikille suunnatuilla vaikuttajafoorumeilla.
Korona-epidemian aikana eri toimialojen edustajat olivat mukana kaupunginkansliasta johdetussa järjestöfoorumissa, jossa oli useita maahanmuuttajajärjestöjä edustettuna. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialla kehitettiin hankerahoituksella myös omaa yhteistyöverkostoa järjestötoimijoiden kanssa. Tämä verkosto ei kuitenkaan ole toiminut aktiivisesti hankkeen päätyttyä. Yksi vaihtoehto uuden kuulemisrakenteen lisäksi kaupunkiin voisi olla myös lausuntojen pyytäminen ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien järjestötoimijoilta.
Koska ulkomaalaistaustaisten kuulemiseen keskittyvä foorumi palvelisi Helsingissä osallisuutta eri palvelujen kehittämisessä, sen koordinointi sopisi luontaisesti kaupungin kanslian osallisuusyksikköön. Foorumilla pitäisi kuitenkin Helsingin linjauksen mukaisesti olla virallisena nimenä suomenkielinen nimi. Sen rinnalla viestinnällisenä nimenä voitaisiin käyttää myös englanninkielistä nimeä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Marko Hamilo: Poistetaan kappaleesta 11 viimeiset virkkeet: "Koska ulkomaalaistaustaisten kuulemiseen keskittyvä foorumi palvelisi Helsingissä osallisuutta eri palvelujen kehittämisessä, sen koordinointi sopisi luontaisesti kaupungin kanslian osallisuusyksikköön. Foorumilla pitäisi kuitenkin Helsingin linjauksen mukaisesti olla suomenkielinen nimi".
Ja lisätään loppuun: ”Erilaisia lakiin perustuvia ja muita vaikuttamismahdollisuuksia on jo olemassa riittävästi, eikä uusille vaikuttamistoimielimille ja niiden vaatimille resursseille ole tarvetta. Uudet toimielimet lisäisivät myös kohtuuttomasti byrokratiaa".
Marko Hamilon vastaehdotus raukesi kannattamattomana.
Vastaehdotus:
Ted Apter: Muutetaan kohta (8) muotoon
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ole rakennetta, jossa voitaisiin kuulla kohdennetusti ulkomaalaistaustaisia oppilaita, opiskelijoita ja heidän perheitään laajasti, erityisesti heitä koskevissa kysymyksissä. Siksi kaupungin yhteinen neuvoa-antava foorumi ulkomaalaistaustaisten asukkaiden kuulemiseksi on hyvä ajatus. Tärkeää on, että tällainen kuulemisrakenne kytketään kaupungin toimintaan siten, että sen avulla pystyttäisiin kehittämään palveluita kaikkien asukkaiden näkökulmasta.
Muutetaan kohta (10) muotoon
Korona-epidemian aikana eri toimialojen edustajat olivat mukana kaupunginkansliasta johdetussa järjestöfoorumissa, jossa oli useita maahanmuuttajajärjestöjä edustettuna. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialla kehitettiin hankerahoituksella myös omaa yhteistyöverkostoa järjestötoimijoiden kanssa. Tämä verkosto ei kuitenkaan ole toiminut aktiivisesti hankkeen päätyttyä. Yksi vaihtoehto uuden kuulemisrakenteen lisäksi kaupunkiin voisi olla myös lausuntojen pyytäminen ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien järjestötoimijoilta.
Muutetaan kohta (11) muotoon
Koska ulkomaalaistaustaisten kuulemiseen keskittyvä foorumi palvelisi Helsingissä osallisuutta eri palvelujen kehittämisessä, sen koordinointi sopisi luontaisesti kaupungin kanslian osallisuusyksikköön. Foorumilla pitäisi kuitenkin Helsingin linjauksen mukaisesti olla virallisena nimenä suomenkielinen nimi. Sen rinnalla viestinnällisenä nimenä voitaisiin käyttää myös englanninkielistä nimeä.
Kannattaja: Mirita Saxberg
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi yksimielisesti Ted Apterin vastaehdotuksen.
06.02.2024 Pöydälle
16.01.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Leeni Siikaniemi, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 310 86212
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 13.02.2024 § 17
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa maahanmuuttaja- tai maahanmuuttoasioiden neuvoston perustamista Helsingin kaupunkiin. Toimiva demokratia edellyttää kaikkien väestöryhmien osallistumista vaikuttamiseen ja päätöksentekoon.
Suomeen muualta muuttaneiden osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan on kuitenkin havaittu olevan monilta osin valtaväestöä vähäisempää. Äänestysaktiivisuus on vaatimatonta ja vähemmistöjen aliedustus vaaleilla valituissa elimissä on selkeä suhteessa niiden väestöosuuteen. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 kunnallisvaaleissa ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus jäi alle 30 prosentin kaikissa paitsi kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä, kun koko väestön äänestysprosentti oli 55. Ulkomaalaistaustaiset olivat aliedustettuina myös vuoden 2021 kuntavaalien ehdokkaissa. Ulkomaalaistaustaisia, eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista noin seitsemän prosenttia ja ehdokkaista 2,7 prosenttia.
Ilmiö on havaittu myös Helsingin kaupungilla eri yhteyksissä, kunnallisvaalien lisäksi muun muassa osallistumisessa kaupunkilaisille suunnattuun osallistuvaan budjetointiin, OmaStadiin. Demokratian vahvistamiseksi on tarpeen lisätä keinoja, joilla Suomeen muualta muuttaneet voivat vaikuttaa päätöksentekoon.
Useisiin suomalaisiin kaupunkeihin on perustettu maahanmuuttajaneuvostoja lisäämään ulkomaalaistaustaisten kaupunkilaisten osallisuutta kuntademokratiassa. Tampereen lisäksi muun muassa Kouvolassa, Oulussa, Kajaanissa, Vaasassa, Salossa ja Raaseporissa toimii maahanmuuttajaneuvosto.
Helsingissä maahanmuuttajaneuvosto olisi uusi toimielin kuntalaissa säädettyjen nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvostojen rinnalla. On tarpeen tarkastella, miten maahanmuuttaja- tai maahanmuuttoasioiden neuvosto suhteutuisi edellä mainittuihin lakisääteisiin neuvostoihin, joiden tehtäviksi kuntalaissa on määritelty kunnan tai hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan vaikuttaminen asioissa, joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta.
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) asettama Maahanmuuttaneet ja monikieliset suomalaiset yhteiskunnallisina vaikuttajina -työryhmä (MOVA-työryhmä) julkaisi selvityksensä Korjataan maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten demokratiavaje vuonna 2022. Raportissa otetaan kantaa myös maahanmuuttajaneuvostojen perustamiseen ja toimintaan suosittamalla kuntia varaamaan neuvostoille riittävät resurssit ja vaikuttamismahdollisuudet sekä sitomaan toiminta osaksi kunnan päätöksentekoa lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä vastaavalla tavalla.
Neuvoston kokoonpanoa ja tehtäviä määriteltäessä on hyvä huomioida, että selkeärajaista ryhmää ”maahanmuuttajat” ei ole tai ainakin se muodostuu monista risteävistä, osin päällekkäisistä kategorioista, jotka voivat myös muuttua Suomessa oleskelun aikana. Edustuksellisuuteen onkin tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, koska eri ihmisten ja ryhmien ajamat intressit voivat olla eriäviä ja jopa vastakkaisia.
Helsingin vammais- ja vanhusneuvostot on muodostettu etujärjestöjen edustajista, poliittisista luottamushenkilöistä ja kaupungin toimialojen ja keskushallinnon nimeämistä pysyvistä asiantuntijoista. Nuorisoneuvosto sen sijaan valitaan joka toinen vuosi henkilövaaleilla.
Vammais- ja vanhusneuvoston tapaan luottamushenkilöistä ja järjestöjen edustajista muodostetulla maahanmuuttajaneuvostolla olisi todennäköisesti suhteellisen hyvät edellytykset monimuotoisen väestöryhmän riittävään edustuksellisuuteen. Maahanmuuttajia edustavia järjestöjä on kuitenkin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla varovaistenkin arvioiden mukaan pitkälti yli sata. Siksi olisi perusteltua pohtia järjestöedustajien valintaa esimerkiksi väestörakennetta vasten peilaten.
Erään näkökulman edustuksellisuuden haasteisiin tarjoaa Kansalaisraati-menetelmä, jossa osallistujat valitaan edustettavan väestöpohjan perusteella. Kansalaisraatia on kokeiltu Helsingin kaupungilla muun muassa vuosien 2013–2014 aikana demokratiapilottityössä.
Maahanmuuttajaneuvoston tehtäviä määriteltäessä lähtökohtana olisi hyvä olla se, että neuvoston on mahdollista vaikuttaa kaikissa sen jäseniä kiinnostavissa asioissa ja että se voi tuoda asiantuntijuuttaan laaja-alaisesti kaupungin ja toimialojen päätöksentekoon sekä toimia kokemusasiantuntijana valmistelussa. Erityisesti neuvoston asiantuntijuutta voisi hyödyntää Helsingin kaupungin lakisääteisen kotoutumisen edistämisen ohjelman laatimisessa ja sen toimenpiteiden toteutumisen seurannassa. Myös kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sekä osallisuussuunnitelman laatiminen ja seuranta voisivat olla keskeisiä vaikuttamisen paikkoja neuvostolle. Luontevina tehtävinä voi nähdä myös yhdenvertaisen osallisuuden, ihmisoikeuksien ja rasisminvastaisuuden yleisen edistämisen kaupungissa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Esa Korkia-aho: Vastaehdotus pohjaan. Perustelut: Maahanmuuttajilla on jo nyt kaikki lakisääteiset mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua. Esityksessä mainitaan alhainen äänestysaktiivisuus sekä vähäinen osallistuminen ehdokkaina. Tämä sama asia pätee kantaväestöön, jotka eivät äänestä ja osallistu. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä myös heille pitäisi perustaa vastaava neuvosto. Maahanmuuttajia edustavia järjestöjä on esityksen mukaan reilusti yli sata, joilla on mahdollisuus vaikuttaa ja aktivoida omia ryhmiään. Emme näe tarpeellisena perustaa uusia organisaatioita, mitkä kuluttavat jälleen resursseja.
Esa Korkia-ahon vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Esa Korkia-aho jätti päätöksestä eriävän mielipiteen seuraavilla perusteluilla:
Maahanmuuttajilla on jo nyt kaikki lakisääteiset mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua. Esityksessä mainitaan alhainen äänestysaktiivisuus sekä vähäinen osallistuminen ehdokkaina. Tämä sama asia pätee kantaväestöön, jotka eivät äänestä ja osallistu. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä myös heille pitäisi perustaa vastaava neuvosto. Maahanmuuttajia edustavia järjestöjä on esityksen mukaan reilusti yli sata, joilla on mahdollisuus vaikuttaa ja aktivoida omia ryhmiään. Emme näe tarpeellisena perustaa uusia organisaatioita, mitkä kuluttavat jälleen resursseja.
Esittelijä
Lisätiedot
Marika Westman, ts. yksikön päällikkö, puhelin: 310 71574
Kaupunkiympäristölautakunta 23.01.2024 § 30
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuutettu Ted Apter ja 28 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen Immigrant Councilin perustamiseksi Helsinkiin.
Helsinki on globaali, kasvava kaupunki. Muiden suurkaupunkien tavoin Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa. Tämä luo sekä mahdollisuuksia että haasteita kaupunkiympäristön kehittämiselle.
Eri taustaisten helsinkiläisten toiveiden ja tarpeiden huomioiminen on Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelun keskiössä. Kaupunkiympäristön toimiala tuottaa myös erilaisia esimerkiksi asumiseen ja yrittämiseen liittyviä palveluita, joita käyttävät eri taustaiset kaupunkilaiset.
Vieraskielisten osallisuuden edistäminen ja kaupungin moniäänisyyden vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita kaupunkiympäristön toimialalla. Nämä tavoitteet on kirjattu myös kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymään toimialan osallisuussuunnitelmaan.
Suhtaudumme Helsinki Immigrant Councilin perustamiseen myönteisesti. Kaupunkiympäristön toimialan toiminnan näkökulmasta on toivottavaa, että Immigrant Council lisäisi vuoropuhelun mahdollisuuksia toimialan ja vieraskielisten helsinkiläisten välillä esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja toimialan palveluiden parantamisessa. Vieraskieliseltä väestöltä saadut näkemykset voivat tuoda arvokasta lisäarvoa ja uutta tietämystä kaupunkiympäristön kehittämiseen.
Näkemyksemme mukaan Immigrant Councilin toimintaa tulisi muiden vaikuttamistoimielinten tapaan koordinoida kaupunginkansliassa. Mikäli Helsinkiin perustetaan Immigrant Council, tulee toimialojen asiantuntemusta hyödyntää uuden vaikuttamistoimielimen toiminnan käytäntöjen suunnittelussa. Tarkemmassa suunnittelussa on myös varmistettava, miten toiminnalle osoitetaan riittävät resurssit.
Käsittely
Vastaehdotus:
Mika Raatikainen: Muutos lausuntoehdotukseen: "Poistetaan kappaleet 6 ja 7 kokonaisuudessaan. Erilaisia lakiin perustuvia ja muita vaikuttamismahdollisuuksia on aivan riittävästi, eikä uusille vaikuttamistoimielimille, lisäbyrokratialle ja niiden vaatimille resursseille ole tarvetta."
Mika Raatikaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
16.01.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö: 09 310 37368
Päätös tullut nähtäväksi 28.05.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Paula Salmi, asiantuntija, puhelin: 09 310 35109