Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 16.9.2023, Seurasaaren silta

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 25.10.2023 esittänyt kaupungille määrältään 1 432,91 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 16.9.2023 klo 11.40 Seurasaaressa ennen sillan viimeistä puulautaosuutta 10 cm syvään ja 30 cm leveään kuoppaan, jonka edessä oli puusillan laudoista muodostuva kynnys. Hakija on liittänyt vaatimuksensa mukaan kuvan vahinkopaikasta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Vahinkopaikka on asemakaavoitetulla viheralueella Seurasaaressa sijaitsevan kivituhkapintaisen puistokäytävän (ylläpitoluokka A3) ja puurakenteisen sillankannen saumakohta. Kaupungin normien mukaan tyydyttävässä kunnossa olevan puistokäytävän kivituhkapinta on säilyttänyt muotonsa ja on suurimmaksi osaksi tasainen ja kiinteä. Pienehköjä kuoppia ja muuta epätasaisuutta voi olla paikoitellen. Epätasaisuuden sallitaan vaikuttavan hiukan liikkumismukavuuteen. Väylien tasaus tehdään soveltuvasti lanaamalla tai höyläämällä. Päällysteen turvallista käyttöä haittaavat epätasaisuudet poistetaan välittömästi, kun ne on havaittu.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kunnossapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikasta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan sillan puukannen ja kivituhkakäytävän saumakohdassa on jatkuvaa kunnossapitotarvetta, joka johtuu eri materiaalien ominaisuuksista. Viher- ja puhtaanapitotyöryhmä on tehnyt vahinkopaikalla edelliset tarkastuskäynnit ennen vahinkoa 11.9.2023, 13.9.2023, 14.9.2023 ja 15.9.2023. Vahinkoa edelliset kunnossapitotoimet vahinkopaikalla on tehty 17.7.2023, jolloin on tehty murske- ja kivituhkatäytöt ja 1.9.2023, jolloin on tehty vahinkopaikan lanaus. Kunnossapito on saanut tiedon vahinkopaikalla olleesta kuopasta 25.9.2023, ja kuoppa on korjattu lanaamalla tiedonsaantia seuraavana päivänä 26.9.2023. Tämän jälkeen vahinkopaikalla on tehty murske- ja kivituhkatäytöt 2.10.2023.

Kaupungille ei ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseessä olevasta vahinkopaikasta. Kunnossapidon tietoon ei ole tullut palautteita vahinkopaikan korjaustarpeesta.

Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen havaintoaseman mittausten mukaan vahinkopäivänä 16.9.2023 vahingon tapahtumisen aikaan sää on ollut pilvinen ja poutainen. Aurinko on laskenut vahinkopäivänä klo 19.40. Vahinkoa edeltäneellä viikolla, 13.9.2023 ja 14.9.2023 on esiintynyt vesisateita, jotka ovat saattaneet vaikuttaa kuopan muodostumiseen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vahinkopaikalla on sillan puukannen ja kivituhkapintaisen käytävän materiaaliraja, joka aiheuttaa ominaisuuksiensa takia jatkuvaa kunnossapitotarvetta, ja jota on kunnossapidetty ja huollettu säännöllisesti ennen vahinkoa ja sen jälkeen. Jalankulkija on liikenteessä tienkäyttäjä, jota sitoo tieliikennelain säännökset. Jalankulkijan on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Hakijan toimittaman valokuvan perusteella vahingon aiheuttanut kuoppa on ollut havaittavissa ja väistettävissä.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää kulkuväylä käyttötarkoituksensa vaatimassa kunnossa. Saadun selvityksen perusteella vahinkopaikka on ollut vahingon tapahtuessa käyttötarkoituksensa mukaisessa tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapito on tarkkaillut ja huoltanut vahinkopaikkaa säännöllisesti. Edellinen tarkkailukäynti vahinkopaikalla on tehty päivää ennen vahinkoa. Kunnossapito on korjannut vahinkopaikan kuopan 26.9.2023 tiedon siitä saatuaan.

Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden ja valoisuuden osalta sekä hakijan toimittaman valokuvan perusteella kuoppa sillan puukannen ja kivituhkapintaisen käytävän materiaalirajassa on ollut vahinkoaikaan havaittavissa. Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.