Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös 10.10.2023 § 636, Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36

HEL 2023-013813
Asialla on uudempia käsittelyjä
10. / 193 §

Oikaisuvaatimus rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön 2 arkkitehdin tekemästä hissien jälkiasennusta koskevasta rakennuslupapäätöksestä, Uudenmaankatu 36

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti osaksi hyväksyä Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36:n oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalveluiden lupayksikkö 2:n arkkitehdin 10.10.2023 § 636 tekemästä jälkiasennushissin rakentamista koskevasta rakennuslupapäätöksestä, lupatunnus 5-0928-23-D ja muuttaa porrashuoneiden seinä- ja kattomaalauksia koskevan ennallistamislupamääräyksen kuulumaan seuraavasti:

Ennen loppukatselmuksen toimittamista on porrashuoneiden A ja D alkuperäisistä seinä- ja kattomaalauksista ennallistettava fragmentaalisesti noin 2-3 m2 suuruiset alueet eli yhteensä 4-6 m2. Ennallistamistutkimus, -suunnitelma ja -työ tulee tehdä ammattitaitoisen konservaattorin toimesta. Ennallistamissuunnitelmasta pitää pyytää kaupunginmuseon lausunto, ja suunnitelma ja lausunto tulee toimittaa rakennusvalvontapalvelujen lupayksikölle ennen työhön ryhtymistä.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Rakennusvalvontapalveluiden lupayksikkö 2:n arkkitehti on 10.10.2023 § 636 tekemällään päätöksellä myöntänyt hakijalle, Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36:lle rakennusluvan kahden jälkiasennushissin rakentamiselle osoitteessa Uudenmaankatu 36, kiinteistötunnus 091-005-0090-0023, lupatunnus 5-0928-23-D.

Helsingin harvalukuiseen 1800-luvulla valmistuneiden rakennusten joukkoon kuuluvan asuinkerrostalon kahteen porrashuoneeseen rakennetaan hissit. Rakennuskokonaisuus koostuu kahdesta rakennusvaiheesta, alkuperäisestä ns. Antipoffin vuokrakasarmista 1860-luvulta (vuosilta 1862 ja 1865) ja sen katurakennuksen korvanneesta uusrenessanssirakennuksesta 1880-luvulta. Rakennuksen suunnittelijaksi on merkitty Arkkitehtitoimisto Kiseleff&Heikel. Rakennuskokonaisuudessa on kaikkiaan viisi porrashuonetta (A-E). Pääporrashuoneita ovat A- ja D-porrashuoneet, muut ovat sivuporrashuoneita. A-porrashuone sijaitsee kadunvarsirakennuksessa. D-porrashuone sijaitsee rakennuskokonaisuuden vanhemmassa, pihalle avautuvassa osassa.

Hissit toteutetaan pääporrashuoneisiin tunnuksilla A ja D, joista jälkimmäinen on Helsingin kaupungin inventoimana luokassa 1; arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä, hyvin säilynyt kokonaistaideteos. A-porrashuonetta ei ole vastaavalla tavalla inventoitu ja arvotettu. A-portaan hissi toteutetaan porrassyöksyjen keskelle. D-portaan hissi toteutetaan sivutasanteelle, mikä mahdollistaa porrassyöksyjen pysyttäytymisen koskemattomina. Hissit ulotetaan myös kellariin. Ullakolle ulottaminen toteutetaan mahdollisen ullakkorakentamien yhteydessä.

Helsingin kaupunginmuseon lausunnossa on todettu kohteen ainutlaatuisuus ja arvo sekä asemakaavan vanhentuneisuus rakennussuojelun kannalta. Lisäksi todetaan, että hissiasennusten yhteydessä puretaan arvokasta ja lähes ainutlaatuista alkuperäistä rakennusmateriaalia, arvokkaita klinkkereitä ja muita kiinteitä rakennusosia. Muutos rikkoo alkuperäistä tilaa ja turmelee porrashuoneiden alkuperäisen arkkitehtuurin. Kaupunginmuseo pitää valitettavana, ettei muutoksen yhteydessä porrashuoneiden alkuperäisiä pintakäsittelyjä jatkotutkita, eikä pintoja ennallisteta alkuperäisten ratkaisujen mukaisiksi.

Asemakaavoituksen kannanotossa hissien rakentamista ei puolleta. Kannanotossa todetaan, että asemakaava on rakennussuojelun osalta vanhentunut; suojelu ei kata sisätiloja eikä miltään osin kadunvarsirakennusta vanhempia pihan puolen rakennuksia. Kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö on käynnissä ja myös tämän hankkeen kaupunginosa, Punavuori kuuluu työn alle tuleviin kaupunginosiin. Asemakaavoitus toteaa: "Yksi tärkeimmistä teemoista vanhojen asemakaavojen päivittämisessä on nimenomaan rakennussuojelun tarkistaminen. Kampin osalta tätä työtä on jo tehty ja vastaavia periaatteita noudattamalla tämä rakennus, mukaan lukien sisäpihan puoleinen rakennusosa, saisi suojelumerkinnän sr-1, jonka nojalla porrashuoneiden suojeluarvot turvautuisivat riittävällä tavalla". Keskusteltuaan mm. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa asemakaavoitus kuitenkin toteaa, ettei se käynnistä rakennuskiellon asettamista kohteeseen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on lähetetty lausuntopyyntö. Sähköpostiviestissään ELY-keskus toteaa, ettei se anna lausuntoa.

Rakennusluvan lupamääräys

Lupapäätöksessä on edellytetty toimitettavaksi erityissuunnitelma A- ja D- porrashuoneiden pintakäsittelyistä liittyen kaupunginmuseon lausuntoon. Työ tulee tehdä ammattitaitoisen konservaattorin toimesta. Pinnat tulee ennallistaa alkuperäisten ratkaisujen mukaisiksi. Ennallistamissuunnitelma liitetään osaksi tätä erityissuunnitelmaa.

Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36:n oikaisuvaatimus 27.10.2023

Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36 on vaatinut päätökseen oikaisua. Oikaisua on vaadittu siltä osin, kuin on vaadittu toimitettavaksi erityissuunnitelma A- ja D- porrashuoneiden pintakäsittelyiden jatkotutkimuksesta ja pintojen ennallistamisesta. Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun ohella seuraavaa:

Päätös on maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) (jatkossa MRL) 141 §:n vastainen. Päätös on MRL:n vastainen, koska poistettavaksi vaaditut lupamääräykset eivät koske haetun ja myönnetyn rakennusluvan mukaista rakennustyötä tai toimenpiteen suorittamista.

Rakennustoimenpide on määritelty luvassa seuraavasti: "Kahden jälkiasennushissin rakentaminen". Poistettavaksi vaaditut lupamääräykset eivät koske luvan mukaista rakennustoimenpidettä, hissien rakentamista, vaan porrashuoneiden pintakäsittelyn (maalauksen) ennallistamista. MRL 141 §:n tarkoittamat lupamääräykset eivät voi koskea muuta kuin luvan tarkoittamaa rakennustyötä tai toimenpidettä.

Luvan mukainen A-portaan hissi sijoittuu kuilun keskelle, eli se ei edes ole kosketuksissa porrashuoneen pintakäsittelyihin. A-portaan osalta poistettavaksi vaaditut lupamääräykset eivät siten millään tavoin koske luvan mukaista rakennustoimenpidettä. Luvan mukainen D-portaan hissi rakennetaan porrashuoneen sivuta-santeelle seinän viereen, mutta tämänkään portaan osalta määräystä ei voi ulottaa laajemmaksi kuin välittömästi hissin lähettyvillä olevan seinän osuuteen.

Päätös on MRL:n vastainen myös sillä perusteella, että poistettavaksi vaaditut lupamääräykset ulottuvat luvan mukaisen muutosalueen ulkopuolelle. Luvan mukainen muutosalue on hyväksytyissä pääpiirustuksissa (pohjapiirustukset kerroksista) rajattu hissien välittömään läheisyyteen ja siten, että porrashuoneiden pintakäsittelyt eivät kuulu muutosalueeseen. MRL 141 §:n tarkoittamat lupamääräykset eivät voi ulottua muutosalueen ulkopuolelle. Kuten edellä on jo todettu, lupa-määräykset koskevat porrashuoneita A ja D kokonaisuudessaan, eli ulottuvat luvan mukaisen muutosalueen ulkopuolelle.

Poistettavaksi vaaditut lupamääräykset eivät myöskään koske luvan mukaisen rakennustyön suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.

Lupamääräykset ovat selvästi tulleet lupaan Helsingin kaupunginmuseon lausunnon johdosta.-- Suojeluvelvoitteiden asettaminen tulee perustua lainsäädännön mahdollistamiin suojelukeinoihin. Rakennusvalvontaviranomaisella ei ole toimivaltaa asettaa suojelumääräyksiä, jollaisia poistettavaksi vaaditut lupamääräykset tosiasiassa ovat. Ne menevät jopa huomattavasti pidemmälle kuin suojelumääräykset, jotka määrittävät mitä saa tai ei saa tehdä. Nyt lupamääräykset velvoittaisivat Osakeyhtiö Uuden-maankatu 36:n entisöimään porrashuoneiden pintakäsittelyt, johon millään suojelumääräyksellä yhtiötä ei voisi velvoittaa. Rakennusvalvontaviranomaisella ei ole toimivaltaa päättää Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36:n puolesta, mitä kunnossapitotoimia se suorittaa. Tässä toimivalta on yksin Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36:n yhtiökokouksella. Poistevaksi vaaditut lupamääräykset ovat myös taloudellisesti kohtuuttomat. Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36:n arvion mukaan kaksi hissiä maksaa noin miljoona euroa ja ARA- avustuksen jälkeen noin ½ miljoonaa euroa. Porrashuoneiden ennallistaminen maksaa noin ½ miljoonaa euroa lisää.

Lisäksi on pyydetty, että asia käsitellään viivytyksettä ja kiireellisenä. Osakeyhtiö Uudenmaankatu 36 hakee hissihankkeelle ARA:n avustusta, ja hakemus pitää jättää tämän vuoden puolella. Hakemukseen tulee liittää rakennuslupa.

Päätösehdotuksen perustelut

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava numero 7962, joka on tullut voimaan vuonna 1980. Asemakaavassa kadun varrella oleva rakennusosa on suojeltu, pihan puoleista rakennusosaa ei ole suojeltu. Suojeltu rakennusosa on merkitty asemakaavassa tunnuksella ark: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n säännöksen perustelujen (HE 101/1998vp) mukaan pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten tai kaupunkikuvan turmelemisen kiellosta. Säännös koskisi rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostöitä ja muita toimenpiteitä sekä rakennuksen tai sen osan purkamista. Tässä pykälässä tarkoitettu turmelemiskielto tarkoittaisi rakentamisen ajallisen kerrostuneisuuden kunnioittamista. Sen arvottamisen perusteet luonnollisesti voisivat ajan myötä vaihdella. Kysymys olisi kuitenkin yhtä hyvin rakentamisen arvokkaiden yksityiskohtien kuin rakennetun ympäristön kokonaiskuvan vaalimisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on muun ohella, että 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117§:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle;

Maankäyttö- ja rakennuslain 134 a §:n mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana laadittavaksi ja toimitettavaksi rakennushankkeen laadun tai laajuuden vuoksi tarpeellisia erityissuunnitelmia. Jos rakennusvalvontaviranomainen on määrännyt toimitettavaksi erityissuunnitelman, rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että suunnitelma toimitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ennen kuin ryhdytään työvaiheeseen, jota suunnitelma koskee. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä erityissuunnitelmien sisällöstä ja esitystavasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 33 §:n mukaan rakennusta on hoidettava ja pidettävä kunnossa, eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon sen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa harkitsemattomasti johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Saman pykälän 2 momentin mukaan kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen kaupunkikuvallinen tai historiallinen arvo vähenee. Tarvittaessa on riittävän ajoissa pyydettävä museoviranomaisen lausunto muutoshankkeesta ja kohteen kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117e § :n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
1) rakennuksen sekä sen kulkuväylien ja hygieniatilojen mitoituksesta;
2) tasoeroista;
3) kokoontumistiloista ja majoitustiloista

Valtioneuvoston asetuksen rakennuksen esteettömyydestä 1 §:n 2 momentin mukaan asetusta sovelletaan myös maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaan luvanvaraiseen hallinto-, palvelu-, toimisto- liike-, varasto- ja tuotantorakennuksen sekä asuinkerrostalon yleisten tilojen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- tai asuinkäyttöön siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.

Perustelut

Asiassa on kyse jälkiasennushissien rakentamisesta rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaan asuinkerrostalon kahteen porrashuoneeseen osoitteessa Uudenmaankatu 36. Rakennuksessa on 4 kerrosta ja 30 huoneistoa.

Rakennus on rakennustaiteellisesti arvokas ja myös sen porrashuoneilla on suojeluarvoja. Rakennuksen porrashuoneita ei ole asemakaavassa suojeltu, eikä tonttia ole asetettu rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. D-porrashuone on Helsingin kaupunginmuseon inventoimana luokassa 1; arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä, hyvin säilynyt kokonaistaideteos. A-porrasta ei ole inventoitu.

Asemakaavoituksen ja kaupunginmuseon lausunnoissa ei hissien rakentamista ole puollettu, sillä niiden rakentaminen turmelee porrashuoneiden alkuperäisen arkkitehtuurin rikkomalla alkuperäisen tilan ja sen alkuperäisiä rakennusmateriaaleja ja merkitsee näin ollen suojeluarvojen heikkenemistä arvokkaiden porrashuoneiden osalta. Asemakaavoituksen näkemyksen mukaan toimenpide vaarantaa historiallisesti arvokkaan rakennuksen arvojen säilymisen maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n tarkoittamalla tavalla, eikä lupaa tulisi myöntää.

Rakennusvalvontapalvelujen lupayksikkö on rakennuslupahakemusasiakirjojen ja paikallakäynnin perusteella arvioinut, että porrashuoneisiin on lausunnoista huolimatta mahdollista toteuttaa jälkiasennushissit porrashuoneita turmelematta. Hissien rakentaminen parantaa asuinkerrostalon asuntojen käytettävyyttä esteettömyyssäännösten ja -tavoitteiden mukaisesti.

Jälkiasennushissien rakentamisen myötä porrashuoneiden tilallinen ilme muuttuu, jolloin olisi perusteltua, että porrashuoneiden alkuperäiset ja historiallisesti arvokkaat maalaukset entisöitäisiin, jotta porrashuoneiden ajallista kerroksellisuutta kunnioitettaisiin.

Oikaisuvaatimuksen johdosta on nyt arvioitu, ettei porrashuoneiden kaikkien seinä- ja kattomaalausten entisöinti rakennuslupapäätöksessä asetetun lupamääräyksen mukaisesti ole kohtuullista ja suhteellisuusperiaatteen mukaista. Sen johdosta lupamääräys on syytä muuttaa päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla.

Kun otetaan huomioon asiassa annetut asemakaavoituksen ja kaupunginmuseon lausunnot, D-porrashuoneen inventointi ja rakennuksen rakennustaiteellinen ja historiallinen arvo, nyt asetettavaa lupamääräystä voidaan pitää MRL 141 §:n mukaisena, tarpeellisena ja kohtuullisena.
Perusteita poistaa koko lupamääräys oikaisuvaatimuksessa esitetyllä tavalla ei edellä mainituilla perusteilla ole.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

MRL 187 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

MRL 192 §:n mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla; sekä
5) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakennuslupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.

MRL 187 §:n 2 momentin mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Rakennuslupapäätös on annettu julkipanon jälkeen 13.10.2023 jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Viimeinen muutoksenhakupäivä päätökseen on ollut 27.10.2023.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on luvan hakija, joka on asianosainen asiassa ja jolla on oikaisuvaatimusoikeus. Oikaisuvaatimus on saapunut sähköpostitse 27.10.2023 eli säädetyssä määräajassa. Oikaisuvaatimus on tutkittava.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 8 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 28.12.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös

Rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa asiassa:

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus silloin, kun rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista

Maisematyö- tai rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa:

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • kunnan jäsen
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Pentti Ruuska

Lisätietojen antaja

Kaisa Hongisto, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26404

kaisa.hongisto@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Sijaintikartta
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Kantakartta
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Asemakaava 7962
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Oikaisuvaatimus 27.10.2023
Liitettä ei julkaista internetissä.
5. Rakennuslupapäätös 5-0928-23-D
Liitettä ei julkaista internetissä.
6. Pääpiirustuskooste
Liitettä ei julkaista internetissä.
7. Hankeselvitys
Liitettä ei julkaista internetissä.
8. Asemakaavoituksen lausunto
Liitettä ei julkaista internetissä.
9. Helsingin kaupunginmuseon lausunto
Liitettä ei julkaista internetissä.
10. Porrashuone D inventointi
Liitettä ei julkaista internetissä.
11. Uudenmaankatu 36 historiakatsaus
Liitettä ei julkaista internetissä.
12. Uudenmaankatu 36 väritutkimukset
Liitettä ei julkaista internetissä.
13. Valokuvia porrashuoneista
Liitettä ei julkaista internetissä.
14. Valokuvia sivuporrashuoneista
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.