Tonttikohtainen viherkertoimen tavoitetaso uudis- ja lisärakentamisen ohjauksessa

Kaupunkiympäristölautakunta päättää tonttikohtaisen viherkertoimen tavoitetasoiksi maankäyttöluokittain seuraavat:

• asuinalueet, tavoitetaso 0,9
  (A, AK, AL, AH, AP, AR, ALP)
• palvelujen ja toimistorakentamisen alueet, tavoitetaso 0,8
  (P, PL, KT, KTY, KH, Y, YL, YH, YU, YO, YS, YY)
• kaupan ja liikerakentamisen alueet, tavoitetaso 0,7
  (K, KL, KM)
• teollisuustoimintojen ja logistiikan alueet, tavoitetaso 0,5
  (T, TV, TY, TT, ET).

Lisäksi lautakunta päättää, että viherkertoimen tavoitetasoa voidaan laskea:

• 0,2 yksikköä,
  jos rakentamisalueen (tontin) läpäisevän maa-aineksen syvyys on alle 1 metrin 
  (läpäisemättömän pinnan, kuten kallioperän tai pohjaveden pinnan tason päällä) vähintään 50 % pihan pinta-alasta, tai
• 0,1 yksikköä,
  jos rakentamisalueen (tontin) pihasta on yli 50 % kansipihaa,
• 0,1 yksikköä,
  muusta vastaavasta tai perustellusta syystä

Tonttikohtainen viherkerroin ei koske omakoti- tai paritalotontteja.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä laskee tonttikohtaisen viherkertoimen Helsingin viherkerroinlaskentatyökalulla.

Samalla lautakunta päättää, että tonttikohtaisen viherkertoimen tavoitetasot uudis- ja lisärakentamisessa tulevat voimaan 1.2.2024.

Tonttien vihertehokkuuden ohjaaminen viherkertoimen avulla

Tonttikohtaisella viherkertoimella ohjataan uudis- ja lisärakentajia varmistamaan tonttinsa osalta riittävä viherpinta-ala ja samalla ehkäisemään hulevesitulvia. Viherkerroin kuvaa tontin vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Vihertehokkuus on elinehto tiivistyvässä kaupungissa: se parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista, kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta.

Vihertehokkuutta nostaa säilytettävän ja istutettavan kasvillisuuden lisäksi läpäisevät pintamateriaalit sekä erilaiset sade- ja sulamisvesien käsittelyn ratkaisut kuten viherkatot, sadepuutarhat tai viivytysaltaat. Vihertehokkuutta kuvaava viherkerroin lasketaan Excel-pohjaisella Helsingille kehitetyllä laskentatyökalulla, joka on ladattavissa Helsingin kaupungin internetsivulta "Rakennusvalvonnan ohjeet ja lomakkeet" ja osoitteesta https://www.hel.fi/static/rakvv/lomakkeet/viherkerroin.xlsm. Laskentatyökalussa on osoitettu eri maankäyttömuodoille erilaiset tavoitetasot. Tavoitetaso on laskennallinen vähimmäistaso, johon voidaan päästä usein erilaisin keinoin ja elementein. Lisäksi kullekin elementille on määritelty oma painokertoimensa. Esimerkiksi hulevesien luonnonmukaisen hallinnan elementeistä saa suuremman pistemäärän kuin maanalaisen viivytysrakenteen rakentamisesta. Myös tontilla säilytettävän puun tuottama pistearvo on suurempi kuin istutettavan uuden puun. Tarkoituksena on antaa suunnittelijalle rakennuslupavaiheessa vapautta valita kohteeseen sopivammat keinot päästä viherkertoimen tavoitetasoon.

Kaupunki on tähän saakka ohjannut uudis- ja lisärakentamisen vihertehokkuutta asemakaavamääräyksillä ja -merkinnöillä, jotka koskevat viherkertoimen käyttöä, säilytettävää ja istutettavaa kasvillisuutta sekä muita viherrakenteita. Viherkerroinmääräystä on käytetty yhä enenevässä määrin asemakaavoissa vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2021 määräystä käytettiin noin puolessa voimaan tulleista kaavoista (asumista sisältävät asemakaavat) (Helsingin viherkerroinmenetelmän vaikuttavuuden arviointi, 30.12.2021).

Kaupunginvaltuuston hyväksymän uuden rakennusjärjestyksen tultua voimaan 7.6.2023 vaatimus viherkertoimen käyttämisestä siirtyi rakennusjärjestykseen, eikä viherkertoimen käyttämisestä ole enää tarvetta määrätä asemakaavoissa. Viherkertoimen tavoitetasojen toteutuminen uusilla tai uudelleen kaavoitettavilla asemakaava-alueilla on kuitenkin myös jatkossa varmistettava asemakaavatyön viitesuunnitteluvaiheessa. Tontin maankäyttöluokka määräytyy asemakaavan mukaisen pääkäyttötarkoituksen mukaan.

Ote Helsingin rakennusjärjestyksestä:

"31 b § Viherkerroin

Uudis- ja lisärakennuksen rakennuslupahakemukseen on liitettävä laskelma kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän viherkertoimen tavoitetason täyttymisestä. Laskelmaa ei tarvitse liittää omakoti- tai paritalon rakennuslupahakemukseen.

Omakotitalojen ja paritalojen talousrakennuksiin tulee rakentamisen yhteydessä toteuttaa viherkatto, jollei katolle sijoiteta aurinkopaneeleja tai -keräimiä."

Tonttikohtainen viherkerroin lasketaan rakennuslupavaiheessa Helsingin viherkerroinlaskentatyökalulla. Laskennan tekee hankkeeseen ryhtyvä hankkeeseen laaditun pihasuunnitelman pohjalta. Helsingin viherkerroinmenetelmän käyttöohjeessa ohjeistetaan tarkemmin työkalun käytöstä. Laskelma liitetään mukaan uudis- ja lisärakennuksen rakennuslupahakemukseen. Tonttikohtainen viherkerroinvaatimus koskee lähtökohtaisesti kaikkia uudis- ja täydennysrakentamiskohteita lukuun ottamatta omakoti- tai paritalotontteja rakennusjärjestyksen 31b § mukaisesti. Tonttikohtainen viherkerroin ei koske myöskään yleisiä alueita, kuten puistoja tai katuja. Mikäli viherkerroinlaskentatyökalu osoittaa, että tavoitetasoon ei päästä, rakennusvalvonta harkitsee, onko rakennusluvan hakija esittänyt riittävät perustelut poikkeamisen myöntämiselle.

Viherkertoimen tavoitetasojen määräytyminen

Viherkertoimen mukaisten tavoitetasojen on tarkoitus asettaa riittävän kunnianhimoinen vaatimus uudis- ja lisärakentamisen vihertehokkuudelle. Tonttien vihertehokkuutta ohjataan pääasiassa viherkertoimen avulla, ja yksittäiset keinot, joilla tavoitteeseen päästään, voidaan jättää hankkeeseen ryhtyvien päätettäviksi.

Helsingin viherkertoimen tavoitetasot perustuvat vuonna 2014 laadittuun kehitystyöhön osana EU-rahoitteisen "Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun -hanketta" (Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingin kaupungille, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2014). Tässä työssä kehitettiin Helsingille oma viherkerroinlaskentatyökalu pohjautuen ulkomaisiin ja kotimaisiin viherkerroinlaskentatyökaluihin. Työkalun toimivuutta pilotoitiin Kuninkaantammen ja Jätkäsaaren kortteleissa.

Viherkerrointyökalua päivitettiin vuonna 2017 EU-rahoitteisessa iWater-hankkeessa, jolloin tavoitetasoja nostettiin +0,1 yksikköä (lukuun ottamatta teollisuustoimintojen ja logistiikan alueita) ja hulevesien luonnonmukaisen hallinnan painoarvoa lisättiin. Tavoitteena on ollut asettaa tavoitetaso siten, että se on mahdollista saavuttaa useilla erilaisilla toteutusvaihtoehdoilla, mutta kuitenkin siten, että ilman merkittävää määrää kasvillisuutta, viherrakenne- tai hulevesiratkaisuja siihen ei voi päästä.

Viherkerrointyökalun toimivuuden seuranta ja päivittäminen

Viherkerrointyökalun käyttöä seurataan kaupunkiympäristön toimialalla. Seurannassa keskeistä on työkalun käytettävyyden sekä sen toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi kunnianhimoisen vihertehokkuuden saavuttamisessa tonteilla. Seurannan pohjalta työkalua ja sen ohjeistusta päivitetään säännöllisesti aina tarpeen mukaan. Tavoitteena on rullaava prosessi, jossa työkalu kehittyy jatkuvasti osana muita maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauskeinoja edistäen ilmastonkestävämpää ja viihtyisämpää kaupunkia sekä monimuotoisempaa kaupunkiluontoa.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 1 mom. kohdan 1 mukaan toimialalautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Tiedoksianto

Päätös toimitetaan yleistiedoksiantona, koska vastaanottajien lukumäärää ei tiedetä. Asiakirjan nähtäville asettamisesta ilmoitetaan viranomaisen ilmoitustaululla.

Kaupunkiympäristölautakunta 30.01.2024 § 49

Päätös tullut nähtäväksi 15.02.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.