Vahingonkorvaus, autovaurio, 7.10.2023

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 14.11.2023 esittänyt kaupungille määrältään 200 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan pysäköitynä ollut ajoneuvo vaurioitui 7.10.2023 kello 13.00 sen päälle kaatuneesta puusta osoitteessa Ulvilantie 20. Hakija epäilee vahingon aiheuttaneen puun olleen huonossa kunnossa.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Hakijan toimittaman kartan perusteella vahingon aiheuttanut puu sijaitsee asemakaavoitetulla viheralueella lähimetsässä, jota hoidetaan C1-luokan mukaisesti.

C-luokan lähimetsiä ylläpidetään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa painottaen metsän elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta, suoja-arvoja ja maisemaa. Aluetta ei varsinaisesti tarkkailla, vaan sille tehdään 10 vuoden suunnitelma mm. harvennuksien suhteen. Hoitotoimenpiteitä C1 alueilla tehdään siten, että yksittäisiä puita poistetaan ja pienpuustoa harvennetaan. Huhtikuun alusta heinäkuun loppuun harvennus- ja uudistushakkuita ei tehdä lintujen pesimisen vuoksi. Vaaraa aiheuttavien puiden seurantaa tehdään muiden ylläpitotöiden yhteydessä sekä palautteiden perusteella.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Alueen kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahinkopaikan alueelta on poistettu selkeästi huonokuntoisia puita aiemmin. Raita, joka on saanut tuolloin jäädä paikoilleen kasvamaan, on selvityksen mukaan kaatunut myrskyn voimasta. Alueelta on aiemminkin poistettu huonokuntoisia puita vuosien varrella aina tarpeen vaatiessa. Kaatuneessa puussa ei ole ollut päälle päin näkyvää vikaa. Latvus on ollut vihreä, eikä muitakaan vikoja puussa ole näkynyt.

Ilmatieteen laitoksen Kumpulan säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä tuulennopeutta on mitattu kello 12 ja 13 välillä puuskissa enintään 17,3 m/s, joka määritellään kovaksi tuuleksi. Mitattu keskituulennopeus on ollut vastaavana aikana korkeimmillaan navakkaa, 8,3 m/s. Kaisaniemen havaintoasemalla on vastaavasti mitattu puuskissa enintään 17,9 m/s ja keskituulen nopeutta 10,4 m/s. Maalla nimenomaan puuskat aiheuttavat tuhoja, ja kovat tuulenpuuskat voivat vahingoittaa myös terveitäkin puita.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Kaupungilla on mahdollisuus reagoida kasvillisuuden vaatimiin toimenpidetarpeisiin vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos kaupungille tehdään asiasta ilmoitus. Puussa ei ole ollut päällepäin nähtävää vikaa, eikä siitä ole tullut ilmoituksia kaupungille. Puu on ollut terve, se on jätetty kasvupaikalleen edellisten alueella tehtyjen puiden kaatojen yhteydessä. Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan on ollut kovia tuulenpuuskia, joten vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet puun kaatumisen.

Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä, eikä kaupungin puolelta ole todettavissa myöskään tahallisuutta tai tuottamusta. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §, 14 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.