Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-43-78-10, Mekaanikonkatu 3, KOy Helsingin Mekaanikonkatu 3, Metroauto Group Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

KOy Helsingin Mekaanikonkatu 3 / Metroauto Group Oy
Mekaanikonkatu 3
00088 Helsinki
Y-tunnus 2138365-3

**********

Kiinteistön tiedot, omistaja, haltija ja poikkeaminen asemakaavasta

Ilmoitusalueen kiinteistötunnus on 91-43-78-10. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistön haltijalle Kiinteistö Oy Helsingin Mekaanikonkatu 3 on myönnetty 12.10.2023 poikkeus asemakaavasta. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T) rakennetaan myymälärakennus. Kyseessä on autoliike, jossa on korjaamotoimintaa. Tontin rakennetusta kerrosalasta käytetään toimisto- ja vastaaviin tiloihin sekä tehtaanmyymälätiloihin yli 25 prosenttia.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 28.11.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Metroauto Group Oy, Mekaanikonkatu 3, Helsinki, Ympäristötekninen perusselvitys, 9.5.2023, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy.

Metroauto Group Oy, Mekaanikonkatu 3, Helsinki, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 22.11.2023, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kiinteistön itäpuolella on Valurinpuisto, jonka läpi kulkee kevyen liikenteen väylä. Kiinteistölle rakennetaan uudisrakennus, jossa on kellaritiloja. Rakentamisen yhteydessä on tarve kaivaa maata.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Pilaantuneisuutta on todettu täyttömaakerroksessa. Täytön ajankohdasta ei ole varmaa tietoa.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alue on asfaltoitu. Suunnitellun uudisrakennuksen kohdalla maaperä on päällysteen alla noin 1…4 metrin paksuudelta täyttömaata, joka sisältää mm. murskattua tiiltä. Täytön alla on enimmillään 6 metrin paksuinen savikerros, jonka alla on hiekka- ja moreenikerroksia. Puristinheijarikairausten perusteella noin 4,5…14,1 metrin syvyydessä on tiivis pohjamuodostuma, kivi tai mahdollisesti kallio.

Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee 4,5 km etäisyydellä. Lähin pintavesi on n. 500 m kaakkoon kiinteistöltä Herttoniemen kirsikkapuistosta mereen laskeva avo-oja (Porolahdenpuro).

Kiinteistön läheisyydessä on katu- ja puistoalueilla seurattu pohjaveden pintaa. Vaihtelu on ollut suurta mm. Mekaanikonkadun ja Lämmittäjänkujan risteyksessä. Valurinpuistossa pohjaveden pinta on ollut lähempänä maan pintaa (1,5…0,3 m) kuin katualueilla (4,4…1,5 m).

Haitta-ainetutkimukset

Maaliskuussa 2023 kiinteistöltä otettiin kairaamalla maanäytteitä neljästä pisteestä haitta-aineanalyysejä varten. Kairaus ulottui 2,0…4,0 m syvyyteen. Lisäksi alueella kairattiin kolmessa muussa pisteessä jätetäytön (tiili) laajuuden selvittämiseksi.

Laboratorioanalyysit teetettiin metalleista ja puolimetalleista kahdeksasta näytteestä, öljyhiilivedyistä (C₁₀-C₄₀) ja haihtuvista klooratuista yhdisteistä neljästä näytteestä sekä PAH-yhdisteistä kolmesta näytteestä.

Maaperätutkimuksessa todettiin yli valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon pitoisuus elohopeaa (Hg 5,9 mg) yhdessä näytepisteessä, yli alemman ohjearvotason pitoisuuden ylityksiä sinkkiä (Zn max 390 mg/kg) kolmessa näytepisteessä sekä kynnysarvotason ylityksiä arseenia (As), öljyhiilivetyjä (C₁₀-C₄₀ summapitoisuus) ja eräitä PAH-yhdisteitä (bentso(a)pyreeni, fenantreeni ja fluoranteeni).

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuutta tarkasteltiin vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyihin haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvoihin. Alueen puhdistustarvetta arvioitiin huomioimalla alueen käyttötarkoitus ja maaperässä esiintyvien haitta-aineiden ominaisuudet sekä tilaajan asettamat vaatimukset.

Alueella on todettu voimakas elohopeapilaantuma ja lievä sinkkipilaantuma. Havaittu PIMA-puolimetallin/metallien, PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen summapitoisuuden kynnysarvotason ylitykset johtuvat todennäköisesti alueen täyttömassoista. Pilaantumat eivät nykytilassa aiheuta välitöntä vaaraa terveydelle, sillä ne sijaitsevat asfalttipinnoitteen alapuolella ulkoilmassa. Maaperän mahdollinen eliöstö on todennäköisesti mukautunut vallitsevaan tilaan täyttömaassa.

Kiinteistöllä on kunnostustarve, koska alueelle rakennetaan kellarillinen uudisrakennus. Esitutkimusten tulosten perusteella kaikki haitta-aineita yli alemman ohjearvotason sisältävät maa-ainekset tullaan poistamaan rakentamisen takia. Pilaantunutta maa-ainesta määrää arvioidaan olevan:
- alemman ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia (lievästi pilaantunut) karkeasti noin 280 m³
- ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia (voimakkaasti pilaantunut) karkeasti noin 100 m³

Puhdistustavoitteet

Kunnostussuunnitelmassa esitetään tavoitteeksi poistaa sellainen maa-aines rakentamisen vaatimassa laajuudessa, jossa jonkin metallin pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneiden maa-ainesten kaivu. Kunnostuksen valvoja tekee kirjallisen PIMA-töiden aloitusilmoituksen Helsingin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Maa-aines kaivetaan ja kuormataan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai siirretään välivarastointialueelle erillisiin kasoihin esikäsittelyä tai jatkotoimenpiteitä varten. Maamassat kuljetetaan maansiirtoautoilla luvanvaraisiin loppusijoituskohteisiin tai välivarastoihin. Kuljetusyrityksen tulee olla ELY-keskuksen ylläpitämässä jätehuoltorekisterissä. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan kohteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisillä haitta-aineilla pilaantunutta maa-ainesta. Valvoja vastaa massojen toimittamisesta oikeaan loppusijoituspaikkaan

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kiinteistölle suositellaan tehtäväksi lisätutkimuksia haitta-aineiden ja jätetäyttöjen kokonaismäärän ja laajuuden selvittämiseksi.

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt henkilö on paikalla koko kunnostuksen ajan. Hän tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua lupaehtojen mukaan. Kunnostusta ohjataan näytteistä saatujen tulosten, tulevien lisätutkimustulosten ja kenttähavaintojen sekä -mittausten perusteella.

Kaivun aikana otetaan edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkentamiseksi. Näytteistä analysoidaan tarpeen mukaan XRF- kenttäanalysaattorilla As, Cu, Pb ja Zn -pitoisuudet. Kenttäanalysaattoreilla tutkituista maanäytteistä vähintään 10 % ja kuitenkin vähintään kaksi näytettä/ kaivualue toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon.

Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta ja reunalta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5–10 osanäytteestä. Jäännösnäytteitä otetaan poistetun maan haitta-aineiden mukaan vähintään seuraavasti:
- haitta-aineella pilaantunut alue, 1 näyte/200 m²
- kaivannon seinämästä otetaan 1 näyte/20 m²

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joiden pitoisuudet ylittivät kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt ohjearvot.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Mikäli kaivannosta ei saada kaivettua pilaantunutta maa-ainesta pois esim. maanalaisen rakenteen, tontin rajan tai tukiseinän vuoksi, niin kaivuraja tulee merkitä huomioverkolla tai vastaavalla menetelmällä, jotta rajapinta on yksiselitteisesti löydettävissä seuraavassa vaiheessa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään rajaamalla työmaa-alue. Rajalle laitetaan varoitusmerkit pilaantuneiden maiden poistosta. Kaikki lähtevät kuormat peitetään kuormapeitteellä. Mikäli yleisille kaduille kulkeutuu maa-ainesta työmaalta, urakoitsija poistattaa sen kustannuksellaan esim. lakaisukoneella.

Maa-aineksen pölyäminen estetään sopivalla kaivuutekniikalla ja tarvittaessa kastelemalla tai peittämällä varastokasat.

Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneilta alueilta pumpattavien vesien määrää ja laatua tarkkaillaan kunnostustöiden yhteydessä. Näytteenottotiheys määräytyy veden laadun perusteella, lähtökohtaisesti vedestä otetaan näyte jokaista 500 m³ kohden tai 1/ krt viikossa. Vedestä analysoidaan alueella tehdyissä selvityksissä todetut haitta-aineet.

Vesien viemäriin johtamisesta pyydetään viemäröintilupa HSY:ltä. Pumpattu, viemäröintikelpoinen vesi johdetaan viemäriin. Viemäriin pumppauksessa noudatetaan HSY:n yleisiä toimitusehtoja viemäriin johdettavalle jätevedelle ja asetettuja raja-arvoja. Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet estävät laskemisen viemäriin, vesi esikäsitellään paikan päällä tai kuljetetaan imuautolla asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Viemäriin johdettavasta vedestä erotetaan aina kiintoaines (vähintään kiintoaine-erotus /laskeutuksen kautta). Tarvittaessa pumpattava

vesi käsitellään kaksivaiheisesti: ensin kiintoaine-erotus ja sen jälkeen öljynerotus esim. öljynerottimen tai aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden käsittelyssä muodostuva suodatusmassa käsitellään kuten alueelta kaivettava pilaantunut maa-aines.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivannosta tuleva kynnysarvomaa-aines voidaan sijoittaa rakennusalueen mahdollisiin täyttöihin viranomaisen ohjeiden mukaisesti, mikäli niiden laatuominaisuudet täyttävät geotekniset vaatimukset. Vaihtoehtoisesti ne viedään ulkopuoliseen hyötykäyttöön.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostuksen aikana löytyy haitta-aineita, joita kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu, tulee kunnostus keskeyttää ja ottaa välittömästi yhteyttä kunnostusta valvovaan viranomaiseen. Samoin menetellään, mikäli poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostamisen kulusta ja toteutumisesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Lisäksi valvoja kirjaa tiedot ohjausnäytteenotosta ja poistetun pilaantuneen maa-aineksen määrästä sekä positiosta, että haitta-ainepitoisuudesta ja loppusijoituskohteesta.

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään mm. seuraavat asiat: - tunnistetiedot - työn vastuuhenkilöt - muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot - poistettujen massojen määrä ja niiden haitta-ainepitoisuudet sekä loppusijoituskohteet - kunnostustyön toteutus - kartta kunnostetuista alueista – jäännöspitoisuustiedot ja muut työnaikaiset analyysitulokset

Puhdistustyön ajankohta

Ei ole ilmoitettu

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 18.12.2023 maanomistajalle, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Maanomistajalla ei ollut muistutettavaa.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut KOy Helsingin Mekaanikonkatu 3 / Metroauto Group Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Herttoniemessä osoitteessa Mekaanikonkatu 3, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti sellaiset pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, joissa jonkin metallin pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Lisäksi piha-alueen tulee olla tiiviisti pinnoitettu tai päällystetty vähintään 0,5 m paksuisella kerroksella pilaantumatonta maa-ainesta. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §)

Alueen maaperästä tulee poistaa rakentamisen yhteydessä esille tulleet jätejakeet, joista voi aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle tai roskaantumista. (JL 5, 12, 13 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Jos maaperässä todetaan kulkeutuvia tai haihtuvia öljyhiilivetyjä tai PAH-yhdisteitä tai aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen. Näytteistä tulee analysoida haitta-aineet, joita on alueen aikaisemmissa tutkimuksissa todettu yli kynnysarvon ylittävissä pitoisuuksissa (metallit ml. elohopea, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt). Lisäksi on arvioitava tarve tutkia purkamisesta mahdollisesti aiheutuva maaperän pilaantuminen POP-yhdisteillä. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Kenttäanalysaattoreilla tutkituista maanäytteistä vähintään 10 % ja kuitenkin vähintään kaksi näytettä/ kaivualue toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon mittaustulosten varmentamiseksi. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetysti siten, että yksi näyte otetaan jokaista 100 m2:n alaa kohti ja lisäksi kaivantojen reunoilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, ja dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. (JL 12, 13 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus eristysrakennesuunnitelman ja huomiorakenteiden asennussuunnitelman tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13, 120 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi esitettävän hyötykäyttösuunnitelman mukaisesti, kun samalla noudatetaan 1. määräyksen kunnostustavoitteita. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen hyötykäyttösuunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista.

Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita tai POP-yhdisteitä sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi.

(YSL 32, 136 §, 172 §, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarpeesta on esitettävä suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön tarkastettavaksi loppuraportissa. (YSL 6, 7, 14 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 52 §)

10. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siihen perustuen päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kunnostussuunnitelmassa on esitetty kunnostustavoite, jonka perusteena on mm. alueen kaavan mukainen käyttö teollisuus- ja varastotoimintaan. Ilmoitusalueelle on myönnetty poikkeus asemakaavasta, joka mahdollistaa tontin rakennettavan kerrosalan käytön yli 25 prosenttia toimisto- ja vastaaviin tiloihin sekä tehtaanmyymälätiloihin. Kiinteistölle rakennettavaksi suunniteltu autoliike korjaamotoimintoineen vastaa pilaantuneisuuden arviointiperiaatteissa tarkoitettua teollisuus-, varasto- tai liikennealuetta tai esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, jolla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Esitetty kunnostustavoite on metallien osalta riittävä, kun piha-alue päällystetään määräyksen mukaisesti. Elohopeapilaantuma on todettu tulevalla piha-alueella. Elohopea voi esiintyä myös haihtuvassa muodossa.

Alueella on todettu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään roskaantumisen sekä mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Maahan jätettävien jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Haitta-aineiden riskit on arvioitu alueen käyttötarkoituksen perusteella. Tämän vuoksi alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Maaperässä todettavien haihtuvien (ml. haihtuva elohopea) tai kulkeutuvien öljyhiilivetyjen tai PAH-yhdisteiden osalta ei voida suoraan soveltaa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä ohjearvoja. Siksi näiden haitta-aineiden esiintyessä kynnysarvon ylittävissä pitoisuuksissa, tulee erikseen arvioida mahdolliset ympäristö-, kulkeutumis- ja terveysriskit sekä eristerakenteen tarve eräissä tapauksissa (määräys 3), jos kyseisiä maa-aineksia ei poisteta alueelta.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan ennen rakennusten purkamista. POP-yhdisteiden tutkimustarve on arvioitava, koska 1980-luvulla rakennetuissa betonitaloissa on voitu käyttää POP-yhdisteitä, kuten esimerkiksi SCCP-aineita saumauksissa. Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Syvistä kaivannoista on tarpeen tutkia kerroksittain jäännöspitoisuudet, jotta voidaan varmistaa näytteenoton edustavuus. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Alueen tutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Öljyhiilivedyistä osa on kulkeutuvia ja/tai haihtuvia.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Ilmoitusalueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu ympäristön lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen hyötykäyttösuunnitelma tarkastettavaksi, koska ilmoituksesta ei käy riittävän tarkasti ilmi minkälaista maa-ainesta ja kuinka suuria määriä on tarkoitus käyttää hyödyksi eikä minkälaisiin rakenteisiin nämä maa-ainekset sijoitetaan kiinteistöllä tai mitkä olisivat hyötykäytön arvioidut ympäristö- ja terveysvaikutukset.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita tai PCDD/PCDF-yhdisteitä sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Tämän vuoksi maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. Esimerkiksi PAH-yhdisteitä ei ole esitutkimuksissa todettu pilaantuneisuutta osoittavia pitoisuuksia.

Jos jotain haitta-ainetta todetaan kunnostuksen aikana kunnostussuunnitelmassa esitettyjä pitoisuuksia merkittävästi suurempia pitoisuuksia, pidetään tätä poikkeuksellisena tilanteena. Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Jälkiseuranta

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla varmistutaan riskinarvion oletusten toteutumisesta eli siitä, että alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista alueella eikä sen ulkopuolella.

10. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 17, 32, 52, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.