Vahingonkorvaus, autovaurio, 16.11.2023, liikenneympyrä Mannerheimintien ja Kuusitien risteyksessä
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.5.2024 § 69 (autovaurio)
Päätösehdotus
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.5.2024 (69 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Esittelijän perustelut
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 13.5.2024 (69 §) hylännyt 16.11.2023 Mannerheimintien ja Kuusitien risteyksessä tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 1 000 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 16.11.2023 kello 16.15 Mannerheimintien ja Kuusitien risteyksessä tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen. Hakijan ajoneuvon etuspoileri ja etumaski vaurioituivat ajettaessa ajoradalla olleeseen kuoppaan. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan ja 7.6.2024 lähettämässään täydennyksessä muun ohessa, että vauriokohta oli usean kuukauden ajan korjaamatta ja hakija tietää tämän, sillä hän käyttää kyseistä liikenneympyrää usein työmatkallaan. Hakija kertoo tehneensä kuopasta ilmoituksen, ja että kuoppa olisi sen jälkeen paikattu murskeella. Hakija ei ole pystynyt täsmentämään, mille taholle on tehnyt ilmoituksen kuopasta, sillä ilmoituksen jälkeen asiaa palloteltiin eri tahojen (Väylävirasto, yhtiö ja kaupunki) välillä, kun vastuu vauriokohdan kunnossapidosta oli epäselvä. Päällystepaikkaus oli kuitenkin tehty vasta usean kuukauden jälkeen siitä, kun hakija on vauriosta ilmoittanut. Vahinkoaikaan keliolosuhteet oli pimeät eikä vauriokohtaa voinut havaita valaistuksen puutteen, sateen ja kohdalla olleen vesilammikon vuoksi.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 14.5.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 23.5.2024 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa muutoin vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Hakija on esittänyt vahingonkorvausvaatimuksensa 24.11.2023 ELY-keskukselle. ELY-keskus on siirtänyt vaatimuksen 30.11.2023 kaupungin käsiteltäväksi. Kaupunki on siirtänyt vaatimuksen käsittelyn 30.1.2024 Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle, jonka pysäkki- ja kiskotyömaan välittömässä läheisyydessä vahinkopaikka on ollut. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on palauttanut asian seuraavana päivänä kaupungin käsiteltäväksi, sillä vaikka vahinkopaikka on sijainnut työmaamerkkien vaikutusalueella, ei se ole ollut varsinaisella työmaa-alueella.
Tiimipäällikön päätös perustuu asiassa saatuun kunnossapidon selvitykseen. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla on ollut arviolta 30 cm x 30 cm leveä ja 5 - 7 cm syvä kuoppa. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa on tarkkailtu 9 kertaa vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana. Edellinen tarkkailukäynti paikalla ennen vahinkoa on tehty 7.11.2023, ja tuolloin vahinkopaikalla ei ole havaittu korjaustarvetta. Vahingon tapahtuma-aikaan vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä on ollut työmaa, joka on ollut merkitty tietyömerkein.
Kaupungin palautejärjestelmään on saapunut palaute liikenneympyrässä olleesta kuopasta 12.12.2023 klo 19.10. Kaupungille saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Kunnossapito on tehnyt 15.12.2023 aamulla kirjauksen liikenneympyrässä olleen kuopan paikkaamisesta. Muita palautteita tai vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikan kunnossapitotarpeesta ei ole tullut kaupungille loka-, marras- tai joulukuun 2023 aikana.
Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu muun muassa ajoradalla olevasta vedestä ja ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Mannerheimintie on erittäin vilkasliikenteinen, ja arvioitu keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä vahinkokohdalla Mannerheimintien puolella on 32 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuusitie on sen sijaan tonttikatu, ja sen suunnalta arvioitu liikennemäärä on 1 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kohtuullinen aika lasketaan siitä, kun vaurio on havaittu kaupungin omassa tarkastuksessa tai vauriosta on saatu ilmoitus.
Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkoa edeltävän viikon aikana torstain 9.11.2023 ja maanantain 13.11.2023 välillä on ollut toistuvasti vesisadetta ja lämpötila on ollut plussan puolella. Lämpötila on käynyt pakkasella öisin 14.11.2023 ja 15.11.2023. Vahinkopäivänä 16.11.2023 sää on ollut pilvinen ja poutainen, ja lämpötila on ollut koko vuorokauden pakkasen puolella vaihdellen -2 °C ja -4,1 °C välillä.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Tietyömerkillä varoitetaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja, kuten irtokiviä tai kuoppia.
Kuoppa on sijainnut risteysalueella, jossa on normaalia leveämpi, 7,5 metriä leveä ajorata. Alueella on katuvalaistus. Hakija on oikaisuvaatimuksessa tuonut esiin, että hän tuntee vahinkopaikan hyvin ja käyttää sitä usein. Ottaen huomioon, että kuopasta on tullut vain yksi ilmoitus kaupungille noin kuukausi hakijan vahingon jälkeen ja ettei kaupungille ole esitetty muita vastaavia korvausvaateita, on vaurion aiheuttanut kuoppa kaupungin käsityksen mukaan ollut huolellista ajotapaa noudattaen autoilijoiden havaittavissa ja väistettävissä.
Kaupunki katsoo toimineensa I-kunnossapitoluokkaan kuuluvan Mannerheimintien ja Kuusitien risteysalueen kunnossapidon osalta huolellisesti. Alueella on suoritettu säännöllistä tarkastusajoja, ja kuoppa on paikattu viivytyksettä sen jälkeen, kun kunnossapito on saanut siitä tiedon. Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan eikä siten ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen.
Lopputulos
Kaupunkiympäristölautakunta viittaa vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyy vahingonkorvaustiimin päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 28 §, liite 3.1, merkki A 11 Tietyö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 13.05.2024 § 69
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 24.11.2023 esittänyt ELY-keskukselle määrältään 1 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen Mannerheimintien ja Kuusitien risteyksessä tapahtuneesta autovauriosta. ELY-keskus on siirtänyt vaatimuksen käsittelyn kaupungille 30.11.2023. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon spoileri ja etumaski vaurioituivat liikenneympyrän asfaltissa olleen reiän takia 16.11.2023 klo 16.15. Ajorata oli vahinkohetkellä märkä ja sää oli poutainen. Hakija on toimittanut vaatimuksensa mukaan valokuvia vahinkopaikasta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.
Vahinkopaikka Mannerheimintien ja Kuusitien liikenneympyrässä on luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa on tarkkailtu 9 kertaa vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana. Edellinen tarkkailukäynti paikalla ennen vahinkoa on tehty 7.11.2023, ja tuolloin vahinkopaikalla ei ole havaittu korjaustarvetta. Kaupungin palautejärjestelmään on saapunut palaute liikenneympyrässä olleesta kuopasta 12.12.2023 klo 19.10. Kaupungille saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Kunnossapito on tehnyt 15.12.2024 aamulla kirjauksen liikenneympyrässä olleen kuopan paikkaamisesta. Muita palautteita tai vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikan kunnossapitotarpeesta ei ole tullut kaupungille marraskuun ja joulukuun 2023 ajalta.
Kuoppa on hakijan kuvasta arvioituna ollut noin 30 cm x 30 cm leveä, ja sen syvyys on ollut arviolta 5–7 cm. Ajoradan leveys vahinkopaikalla on 7,5 metriä, ja kuoppa on sijainnut risteysalueella. Paikalla ei ole ollut aiempaa korjaustarvetta eikä siellä ole tehty aiemmin korjauksia. Vahingon tapahtumisen ajankohtana vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä on ollut työmaa, ja alueella on ollut tietyömerkit.
Vahinkopaikan liikennemäärä on noin 32 700 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Forecan Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan lämpötila on kääntynyt plussalta pakkasen puolelle 14.11.2023 ja 15.11.2023 välisenä yönä. Tätä ennen, 9.11.2023 ja 13.11.2023 välisenä aikana on esiintynyt toistuvasti sateita. Päivää ennen vahinkoa, 15.11.2023 lämpötila on ollut päivällä klo 10 ja klo 16 välisenä aikana plussan puolella vaihdellen 0 °C ja 0,8 °C välillä, ja kääntynyt tämän jälkeen takaisin pakkasen puolelle. Vahinkopäivänä 16.11.2023 klo 16 lämpötila on ollut -2,2 °C, ja keli on ollut pilvinen ja poutainen.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.
Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa. Kunnossapito on tehnyt alueella toistuvasti tarkastuskäyntejä ennen vahinkoa. Ajoradan leveys vahinkopaikalla on 7,5 metriä, joten kuoppa on ollut havaittavissa ja väistettävissä. Kuoppa on paikattu viivytyksettä, kun siitä on saapunut ilmoitus kunnossapitoon.
Vahinkoa edeltäneellä viikolla on esiintynyt toistuvasti sateita, jonka jälkeen lämpötila on vaihdellut plussan ja miinuksen molemmilla puolilla. Päällystevaurio on sijainnut risteysalueella työmaan välittömässä läheisyydessä. Vahingon aiheuttanut päällystevaurio on ollut sijaintinsa puolesta väistettävissä ja havaittavissa.
Edellä esitetyn perusteella ottaen erityisesti huomioon sekä se, että kunnossapito on ennen vahinkoa säännöllisesti tarkkaillut vahinkopaikkaa, että se, että tieto vahingon aiheuttaneesta päällystevauriosta on tullut kunnossapidon tietoon vasta vahingon jälkeen, kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 28 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794