Lausuntopyyntö, luonnos asetukseksi yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta, sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää vuosittain hakemusten perusteella valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille, jotka sopivat yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa ja jotka on vertaisarvioitu. Sosiaalihuoltolain 60 c §:n 3 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueista ja tavoitteista sekä sosiaalihuoltolain 60 c §:n 2 momentissa tarkoitetun arviointiryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä.

Lausuttavana oleva luonnos asetuksesta korvaisi aikaisemman sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta. Uusi asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 19.2.2024.

Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteena olisi edistää väestön hyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehtävän korkeatasoisen ja vaikuttavan sosiaalityön tutkimuksen kautta ja edistää sosiaalihuollon vaikuttavuutta sekä tukea sosiaalihuollon tutkimusperusteisuutta. Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueina olisivat sosiaalityön vaikuttavuus, laatu ja asiakasturvallisuus; erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden elämäntilanteet ja palvelutarpeet; ennakoivan, ehkäisevän ja rakenteellisen sosiaalityön tutkimus sekä innovaatiot sosiaalityössä; asiakkaiden osallisuus ja toimijuus sosiaalihuollossa; sosiaalityön henkilöstö, asiantuntijuus ja työn rakenteet sekä vuosina 2020-2023 asetuksen perusteella rahoitettujen tutkimusten arviointitutkimus. Painoalueisiin kohdistuvan tutkimuksen tulisi lisäksi kytkeytyä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään.

Painoalueiden ja tavoitteiden lisäksi voimassa olevaan asetukseen nähden sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa lähinnä teknisiä muutoksia, joiden tarkoituksena olisi yhtenäistää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksia koskevia asetuksia.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala antaa kaupunginkanslialle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksesta asetukseksi yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta. Lausunto annetaan vastauksina lausuntopyynnön mukaisiin kysymyksiin.

1. Lausunnonantajan näkemykset yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteista (1 §)

Yleisesti näemme, että tavoitteiden sanoittamisessa on onnistuttu ja voimassa olevaan asetukseen nähden niiden muotoilu on selkeämpi. Perustelumuistiossa on hyvin huomioitu sekä hyvinvointialueuudistuksen aiheuttamat muutokset sosiaalityön toimintaympäristössä että mahdollisuudet edistää henkilöstön veto- ja pitovoimaa tuomalla sosiaalityön tutkimus vahvemmin osaksi käytäntöä.

On hyvä, että sosiaalihuollon vaikuttavuuden edistäminen on nostettu omaksi tavoitteekseen ja perustelumuistiossa on huomioitu siihen liittyvät sosiaalihuollon erityispiirteet. Herää kuitenkin kysymys, missä määrin korkeatasoista ja pitkäkestoista vaikuttavuustutkimusta voidaan toteuttaa yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen valtionrahoituksella, jos tutkimusrahoitus on myös jatkossa lähtökohtaisesti kaksivuotinen.​

Nähdäksemme kolmannen kohdan tavoitetta tulisi täydentää lisäämällä siihen tutkimustiedon levittäminen ja hyödyntäminen sosiaalihuollossa ja muualla yhteiskunnassa. Näin se olisi yhdenmukainen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta (888/2019) kanssa, ja vahvistaisi tutkimustiedon levittämisen ja hyödyntämisen merkitystä sosiaalihuollon tutkimusperusteisuudessa.

2. Lausunnonantajan näkemykset yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueista (2 §)

Kokonaisuutena pidämme painoalueita tärkeinä ja niissä on huomioitu kattavasti sosiaalityön eri ulottuvuudet. On hyvä, että asiakasturvallisuus ja laatu sekä henkilöstö, asiantuntijuus ja työn rakenteet on tuotu uusina painoalueina asetukseen. Samoin on myönteistä, että kohdassa 2 sanoitusta on laajennettu erityistä tukea tarvitsevista erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin.

Kiitettävänä pidämme uutta 2 momenttia, joka kohdentaa kaikkia sisällöllisiä painoalueita aiempaa selkeämmin ja vahvemmin palvelujärjestelmään​. Näemme tämän vahvistavan sosiaalityön tutkimukselle asetuksessa esitettyjä tavoitteita ja päämääriä sekä siten edistävän palvelujärjestelmän kehittämistä tutkimuksen avulla ja tutkimusperusteisia sosiaalipalveluja.

Koemme, että tutkimuksen jatkuvuuden näkökulmasta kohta 6 on hyvä lisäys, mutta sen säännöskohtaiseen perusteluun tulisi avata, miten arviointitutkimuksen rahoitus jaetaan suhteessa uusiin tutkimushankkeisiin. Lisäksi ehdotamme asetuksen sanamuotoa muutettavan muotoon ”aiemmin tämän asetuksen perusteella rahoitusta saaneille hankkeille”, jotta asetusta ei tämän kirjauksen vuoksi tarvitsisi päivittää toistuvasti. Tämä myös mahdollistaisi, että rahoituksen avulla kehittyjä toimintamalleja tai interventioita voitaisiin kokeilla käytännössä jonkin aikaa ennen arviointitutkimukseen rahoituksen hakemista. Nykymuodossa asetusteksti luo painetta hakea rahoitusta arviointitutkimukseen välittömästi, sillä sen jatkuvuus on epävarmaa.

Lisäksi esitämme huomion, että tässä muodossaan painoalueet eivät riittävän selkeästi tai yksilöidysti nosta implementointitutkimusta esiin ja siten ohjaa hankkeita myös implementointitutkimuksen suuntaan. Implementointitutkimuksen nostaminen joko tutkimuksen painoalueisiin tai esimerkkinä perustelumuistiossa mainittaviin tutkimusasetelmiin vahvistaisi sosiaalihuollon tutkimusperusteisuutta sekä tutkimustiedon levittämistä ja hyödyntämistä sosiaalihuollossa.

3. Lausunnonantajan näkemykset valtakunnallisen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmästä (3 §)

Ei lausuttavaa, sillä uudessa asetuksessa ei ole merkittävää muutosta voimassa olevaan asetukseen nähden.

4. Lausunnonantajan näkemykset valtakunnallisen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän tehtävistä (4 §)

Mielestämme asetukseen tehty lisäys uuden tiedon levittämisen ja hyödyntämisen tukemisesta sosiaalihuollossa ja muualla yhteiskunnassa on tärkeä, ja kuten edellä esitämme, tulisi se nostaa myös tutkimuksen tavoitteisiin (1 §).

Arviointiryhmän tehtävistä ei ilmene, mitä uuden tiedon levittäminen ja hyödyntäminen käytännössä tarkoittaisi ja mikä sen suhde olisi tutkimushankkeissa tehtävään tiedon levittämiseen. Perustelumuistiossa ei avata, viitataanko tällä ensisijaisesti viestinnälliseen tukeen vai johonkin muuhun toimenpiteeseen.

Nähdäksemme olisi tarpeellista, että tutkimushankkeista sekä niiden etenemisestä ja tuloksista viestittäisiin keskitetysti, jolloin ajankohtainen tieto olisi helposti kaikkien saatavilla ja seurattavissa. Tämä lisäisi osaltaan tutkimusrahoituksen käytön läpinäkyvyyttä.

5. Lausunnonantajan näkemykset valtakunnallisen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän kokoonpanosta (5 §)

Asetuksen mukaan arviointiryhmässä tulee olla riittävä ja tasapuolinen edustus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Perustelumuistiossa todetaan, että kokoonpanon tulisi olla alueellisesti kattava. Pidämme tärkeänä, että arviointiryhmän kokoonpanossa huomioidaan alueellisen kattavuuden lisäksi palvelujärjestelmän edustuksen osalta myös väestömäärän jakautuminen ja väestörakenne.​ Nähdäksemme tasapuolisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edustuksen varmistaminen edellyttää, että arviointiryhmän kokoonpanossa on monipuolinen edustus erilaisilta alueilta.

6. Lausunnonantajan näkemykset voimaantulosta (6 §)

Nähdäksemme voimaantuloajankohta on hyvä. Perustelumuistion mukaan asetus olisi voimassa toistaiseksi, mutta arviointiryhmän tehtävänä on tehdä ministeriölle vuosittain ehdotus tutkimustoiminnan painoalueista ja tavoitteista seuraavalle vuodelle, eli asetuksen 1 § ja 2 § muutostarvetta arvioidaan vuosittain. Kyseenalaistamme tarpeen arvioida muutostarvetta vuosittain. Korkeatasoisten ja vaikuttavien tutkimushankkeiden suunnittelu ja järjestäytyminen ovat pitkiä prosesseja, jotka onnistuakseen edellyttävät rahoitusmekanismilta ennakoitavuutta ja vakiintuneisuutta. Tavoitteet ja painoalueet on nähdäksemme muotoiltu asetusluonnoksessa niin kattavasti, ettei vuosittaiselle päivittämiselle ole perusteita. Poikkeuksen tähän tekee asetuksen 2 § 1 momentin 6 kohta, johon olemme edellä esittäneet vaihtoehtoisen sanamuodon.

Ehdotamme, että perustelumuistiossa todettaisiin tutkimuksen tavoitteita ja painoalueita muutettavan asetuksella vain, jos niissä havaittaisiin ilmeisiä epäkohtia tai puutteita.

7. Onko asetuksen olennaisia vaikutuksia arvioitu riittävästi? Mitä muita olennaisia vaikutuksia asetuksella voidaan arvioida olevan?

Vaikutuksien arvioinnista ei ilmene, miten vuosina 2020–2023 jatkorahoitusta saaneiden hankkeiden osuus rahoituksesta vaikuttaa uusien tutkimushankkeiden rahoitukseen tai lisääntyykö sosiaalityön tutkimukselle myönnettävä rahoitus tämän myötä.

8. Muita yleisiä huomioita ehdotuksesta?

Pidämme tärkeänä sosiaalityön tutkimuksen valtion rahoitusta, joka nähdäksemme edistää asetuksen mukaisten tavoitteiden lisäksi rahoitusmekanismin mahdollistamilla keinoilla sosiaalityön pito- ja vetovoimaa. ​Kokonaisuudessaan asetusluonnos on voimassa olevaa asetusta kattavampi ja monipuolisempi. Perustelumuistiossa on kiitettävästi avattu ja määritelty asetuksessa käytettyjä käsitteitä sekä perusteltu valittuja tutkimuksen tavoitteita ja painoalueita. ​Kuten edellä olemme esittäneet, ehdotamme ettei asetusta näistä syistä päivitettäisi ilman erityisen painavaa syytä.

Tausta

Kaupunginkanslia pyytää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta lausuntoa 20.12.2023 mennessä sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksesta asetukseksi yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta. Käsittely kaupunginhallituksessa on 8.1.2024. Sosiaali- ja terveysministeriön määräaika lausunnoille on 19.1.2024.