Vahingonkorvaus, autovaurio, 16.12.2023, Salomonkadun ja Runeberginkadun liittymässä

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 20.12.2023 esittänyt kaupungille määrältään 324,10 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikea eturengas vaurioitui 16.12.2023 klo 9.00 Salomonkadun ja Runeberginkadun välisen liikenneympyrän kohdalla. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi Fredrikinkadulta Runeberginkadulle Salomonkadun kautta ja auton oikea rengas osui joko jyrkkäreunaiseen reikään asfaltissa, avoimeen kaivon reunaan tai epätasaiseen betoniin ajokaistalla. Hakijan mukaan pysäytettäessä rengas oli täysin tyhjä ja lisäksi vanteessa oli iskun aiheuttama lovi. Hakija on myöhemmin täsmentänyt ajoreittiään kertomalla ajaneensa Fredrikinkadulta Malminkadun kautta Salomonkadulle, josta hakija liittyi liikenneympyrään ja poistui kolmannesta liittymästä eli ajoi Runeberginkatua Baanan suuntaan. Hakijan toimittaman kartan mukaan vahinko sattui liikenneympyrään liityttäessä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Salomonkadun ja Runeberginkadun välinen liikenneympyrä on luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa ei pystytä yksilöimään vahingonkorvausvaatimuksen perusteella, jossa on lueteltu useita erilaisia työmaan rakennusmateriaaleja mahdollisina vahingon aiheuttajina. Aluetta on tarkkailtu ennen vahingon sattumista 5.12.2023 ja tuolloin ei ole havaittu korjaustarvetta. Kaivoja koskevia ilmoituksia ja havaintoja ei ole selvityksen mukaan saapunut kunnossapidon tietoon vahinkopaikasta.

Hakijan karttaan merkitsemästä vahinkopaikasta ei ole tullut ilmoituksia kaupungin palautejärjestelmään joulukuun 2023 aikana ennen vahinkoa. Liikenneympyrän toiselta puolelta on saapunut kaupungille kaivoa koskeva palaute 15.12.2023 klo 12.10. Kunnossapidosta saadun selvityksen mukaan palautteen mukaisella paikalla Runeberginkatu 3 puolella ei ole kaupungin kaivoja.

Vahinkopaikan liikennemäärä on noin 7400 ajoneuvoa vuorokaudessa Runeberginkadulla ja arviolta 3600 ajoneuvoa vuorokaudessa Salomonkadulla. Vahinkopaikan läheisyydessä on suojateitä ja 30 km/h nopeusrajoitus.

Forecan Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan sää on vahinkopäivänä 16.12.2023 klo 9 pilvinen ja poutainen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla risteystä ja suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Vahinkopaikalla on 30 km/h nopeusrajoitus ja suojatie, jonka kohdalla ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnitettävä huomiota ajonopeuteen.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla ei ole ollut mitään kunnossapitotoimenpiteitä edellyttäviä puutteita kadussa, päällysteessä tai muissa kaupungin vastuulle kuuluvissa kadun rakenteissa.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei vaatimuksen perusteella voida näyttää kaupungilla olevan vastuuta vahinkotapahtumasta. Kaupunki on tarkkaillut ja kunnossapitänyt vahinkopaikkaa, eikä siellä ole havaittu kunnossapitotarpeita ennen tai jälkeen vahingon. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 28 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.