Vahingonkorvaus, autovaurio, 1.1.2024 Mannerheimintie 96

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 3.1.2024 vahingonkärsijän valtuuttamana esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan kuljettama ajoneuvo vaurioitui 1.1.2024 klo 16 Mannerheimintie 96 kohdalla hakijan ajettua 20 km/h nopeudella toisen auton perään. Vaatimuksen mukaan vahingon tapahtuessa tien pinta oli kova ja jäinen, ja hakijan kuljettama ajoneuvo ei ollut jarrutuksesta huolimatta pysähtynyt liikennevaloissa, vaan liukui jäistä pintaa pitkin edessä olevan, liikennevaloihin pysähtyneen auton perään. Hakija oli noussut ajoneuvosta, mutta hän ei ollut pystynyt kävelemään kadulla liukkauden takia.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena sekä liukkauden torjumisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Mannerheimintie on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

I-luokan kadut pidetään kulkukelpoisina jatkuvankin lumisateen aikana. Ajoradoilla auraukseen ryhdytään lumi- tai sohjokerroksen paksuuden ylittäessä ylläpitoluokan mukaisen lähtökynnyksen. Toimenpideaika aurauksen osalta klo 4 ja 18 välillä on kolme tuntia alkaen siitä, kun lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm tai sohjokerroksen paksuus 3 cm rajan. Klo 18 ja 4 välillä sataneen lumen tai muodostuneen sohjon osalta toimenpiteet tulee olla tehtynä klo 7 mennessä. Ajoratojen liukkautta torjutaan erittäin liukkailla keleillä, jolloin esiintyy mustaa tai märkää jäätä. Ajoratojen liukkaus torjutaan joko hiekoittamalla tai suolaamalla. Lumipinta hiekoitetaan paikoissa, joissa se liikenteen johdosta hioutuu tai on vaarassa hioutua erittäin liukkaaksi, kuten pysäkeillä, jyrkissä mäissä ja risteysalueilla. Liukkaudentorjunnassa käytettävän suolan ja hiekoitusmateriaalin määrät on pyrittävä minimoimaan. Erittäin liukkaalla kelillä ajoratojen liukkaus on torjuttava klo 4 ja 18 välillä kolmessa tunnissa, ja klo 18 ja 4 välillä klo 7 mennessä.

Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Ajoneuvon nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan ajoneuvoon sellainen etäisyys, että peräänajon vaaraa ei ole. Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä tai sinne ajettaessa ajotapa on sovitettava niin, ettei risteävän tien liikenteelle aiheudu haittaa, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen, ja risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan edellinen hiekoitus on tehty 30.12.2023 klo 4.20. Vahinkopäivänä 1.1.2024 tarvetta liukkaudentorjunnalle ei ole ollut. Tieto saaduista selvityksistä perustuu GPS-tietoon.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla lämpötila on 29.12.2023 ollut plussan puolella, ja päivän aikana on esiintynyt sateita, jotka ovat sataneet lumena, vetenä ja räntänä. Seuraavana päivänä, 30.12.2023 klo 2 lämpötila on kääntynyt pakkasen puolelle jatkaen laskuaan iltaan saakka ollen -6,5 °C klo 23. Lämpötila on seuraavana päivänä, 31.12.2023 vaihdellut -14 °C ja -7,5 °C välillä. Vahinkopäivänä 1.1.2024 ennen vahinkoa lämpötila on vaihdellut -16,7 °C ja -14 °C välillä. Vahinkohetkellä 1.1.2024 klo 16 lämpötila on ollut -16,7 °C. 29.12.2023 jälkeen ei ole esiintynyt sateita, jotka olisivat aiheuttaneet liukkaudentorjunnan tarvetta ajoradalla.

Kaupungille ei ole esitetty muita Mannerheimintien ajoradan liukkautta koskevia vahingonkorvausvaatimuksia tai palautteita 1.11.2023 ja 30.4.2024 välisenä aikana.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon.

Vahinkopaikka on hiekoitettu kaksi päivää ennen vahinkoa keliolosuhteiden muutoksen aiheutettua liukkaudentorjunnan tarpeen ajoradalla. Tämän jälkeen ennen vahingon tapahtumista keliolosuhteissa ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, joka olisi aiheuttanut liukkaudentorjunnan tarvetta ennen vahingon tapahtumista. Hakija on kertonut vaatimuksessaan nousseensa ajoneuvosta, mutta kadulla ei pystynyt kävelemään sen liukkauden takia. Ajoratoja ei talvikunnossapidetä jalankulun tarpeisiin, vaan moottoriajoneuvoliikenteen tarpeisiin. Jalankulkijan on noudatettava jalankulkuun tarkoitettujen alueiden ulkopuolella liikkuessaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Vahinkopaikka on vilkasliikenteinen risteys. Risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta, ja ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan ajoneuvoon sellainen etäisyys, että peräänajon vaaraa ei ole. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää, ja ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3–5 §, 20 §, 28 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.