Vahingonkorvausvaatimus, esinevahinko, 14.12.2023, Vuoniityn peruskoulu

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Hallintopäällikkö hylkäsi 19.2.2024 (9 §) tekemällään päätöksellä vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen tekijä (huoltaja) uudistaa vaatimuksensa, jonka mukaan Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee korvata hänen lapsensa perusopetuksen koulupäivän aikana kadonneet kengät, jotka oli hankittu joulukuussa 2023 (59,95 euroa) hieman ennen kenkien katoamisajankohtaa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kenkien katoaminen on ollut seurausta koulun säännöistä, joista johtuen oppilaalla ei ole ollut mahdollisuutta huolehtia omaisuudesta oppituntien aikana. Oppilailta on myös aiemmin kadonnut omaisuutta, eikä ko. koulu ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin.

Oikaisuvaatimus on liitteenä 1 (Liite 1). Oikaisuvaatimuksen liite (kuitti) on liitteenä 2 (Liite 2).

Peruskoulun selvitys oikaisuvaatimuksen johdosta on liitteenä 3 (Liite 3).

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Peruskoulun selvittämän mukaan ko. peruskoulun kyseisessä yksikössä oppilaat laittavat kengät heille jokaiselle varattuun omaan lokeroonsa ja takit/pipot/hanskat naulakkoon. Oppilaat liikkuvat käytävillä ja luokissa sukkasille, jotta tilat pysyvät puhtaana ja, koska alakoulussa oppilaat tekevät tehtäviä joskus tunneilla myös lattialla. Sama toimintatapa on lähes kaikissa alakouluissa ja päiväkodeissa. Pienille oppilaille ei ole mahdollista hankkia lukittavia kaappeja kaikkiin kaupungin yksiköihin, eikä niille olisi tilojakaan. Luokkiin ei voi ottaa märkiä kenkiä tai päällystakkeja niiden mukana tuoman lian vuoksi sekä ulkopuolisen tarkastajan tekemän turvallisuuskatsauksen vuoksi. Jos pienessä tilassa on esimerkiksi monet märät ulkovaatteet niin raportin mukaan ilmanvaihtokapasiteetti ei riitä pitämään tilojen ilmaa tarpeeksi laadukkaana. Koululla ei ole resursseja valvoa kaikkien kenkiä ja ulkovaatteita oppituntien aikana. Jos jotain katoaa, koulun henkilökunta tekee parhaansa tavaroiden löytämiseksi yhdessä oppilaiden kanssa. Katoamistapauksia on todella harvoin koululla ja yksittäisiin tapauksiin reagoidaan aina parhaan mukaan.

Lisäksi selvitetyn mukaan oikaisuvaatimuksen tekijän toista vuosiluokkaa käyneen lapsen kengät olivat aamupäivällä naulakossa ja iltapäivään mennessä ne olivat kadonneet. Kenellekään ei ole ollut tietoa, mihin kengät olisivat voineet joutua, eikä kenkiä ei ole löytynyt. Opettaja on useampaan otteeseen kiertänyt kaikki tilat ja löytötavarat ja ollut koteihin yhteydessä.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työn tekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelus suhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Kyseisen pykälän toisen momentin nojalla vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus. Hukatun taikka tuhoutuneen esineen uushankintaa ei korvata, kun vahingoittunut esine on käytetty. Vahingon korvausoikeudellisena lähtökohtana on, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneenvahingon välillä tulee olla syy-yhteys. Kaupunki ei vastaa kolmannen henkilön moitittavalla menettelyllä aiheuttamasta vahingosta.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että korvattavaksi vaadittu vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Selvitetyn mukaan vaatteiden asianmukaisen säilyttämisen mahdollistamiseksi ko. koulu on tehnyt voitavansa ja noudattanut kaupungin peruskoulujen toimintatapaa jättää ulkokengät luokan ulkopuolelle.

Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut Hallintopäällikkö 19.02.2024 § 9

Päätös tullut nähtäväksi 18.06.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.