Vahingonkorvaus, tekstiilivahinko, 17.12.2023 Kulosaaren ala-asteen opettajanhuone

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (myöhemmin hakija) vahingonkorvausvaatimuksen, joka on liittynyt opettajanhuoneesta kadonneeseen takkiin ja muuhun omaisuuteen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luku koskee toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleistä toimivaltaa. Luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle. Päätöksen mukaan hallintopäällikkö päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien ja haettava määrä on enintään 5000 euroa.

Hakemus

Hakija on esittänyt 25.1.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 750,00 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Korvausvaatimus on koskenut opettajanhuoneen naulakosta kadonnutta takkia sekä tähän liittyen auton avainta, kotiavainta, pyörän avainta ja kesämökin avainta. Kuluiksi on niin ikään mainittu huoltoyhtiön oven avaus ja bensakulut.

Hakija kertoo 17.12.2023 sattuneesta tilanteesta. Hakijan mukaan hänen päällystakkinsa on varastettu opettajanhuoneen naulakosta työpäivän aikana. Hän toteaa, että opettajanhuone on lukittu tila, jossa on opettajille osoitettu ulkovaatteiden naulakko.

Asian selvittäminen ja ratkaisu

Koulun rehtori on antanut 9.2.2024 selvityksensä. Rehtori on selvityksessään vahvistanut, että luokanopettajan päällystakki oli säilytyksessä lukitussa henkilökunnan taukotilassa. Päivän päätteeksi takkia ei löytynyt. Takkia kyseltiin sähköpostitse ja ilmoituksin henkilöstöltä eikä se palautunut koululle. Rehtorin mukaan takin taskuissa oli opettajan kotiavaimet sekä autonavaimet. Selvityksessä todetaan, että opettaja on tehnyt asiaan liittyen rikosilmoituksen. Rehtori on korostanut selvityksessään, että lukittuun tilaan on kaksi ovea, jotka eivät voi vahingossa jäädä auki, koska ovipumput vetävät ovet kiinni. Koulun tiloissa ei ole havaittu kyseisenä päivänä ulkopuolisia henkilöitä.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Hakemuksen ja saadun selvityksen perusteella on todennäköistä, että vahinkotapahtuma on aiheutunut kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä (tahallinen toiminta). Myös hakija on hakemuksessaan pitänyt kolmannen osapuolen tahallista toimintaa vahingon syynä ja tästä osoituksena on myös hakijan asiasta tekemä rikosilmoitus. Vahinkopäivänä käytänteet ovat koulussa toteutuneet tavanomaiseen tapaan: opettajanhuone on ollut saadun selvityksen valossa asianmukaisesti lukittuna ja olemassa oleva ovipumppu-järjestelmä on vetänyt oven automaattisesti kiinni eli oven auki jääminen vahingossa ei ole ollut mahdollista. Vahinkotapahtuma ei siten ole ollut ennakoitavissa tai estettävissä koulun tai Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnalla. Koulu on saadun selvityksen valossa kuitenkin aktiivisesti osallistunut tilanteen jälkiselvittämiseen. Asiassa on merkille pantavaa myös se, että vahingonkärsijä on osaltaan myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Korvauksenhakijalla olisi ollut mahdollisuus säilyttää avaimiaan jatkuvassa valvonnassaan. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei vastaa kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä aiheutuneista vahingoista. Vahingonkorvausvaatimus on hylättävä.