Vahingonkorvaus, esinevahinko, 30.1.2024, Pietari Kalmin katu 7

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 30.1.2024 esittänyt kaupungille määrältään 200 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on liukastunut 30.1.2024 klo 9.20 jalkakäytävällä osoitteessa Pietari Kalmin katu 7. Hakijan kuvauksen mukaan vahinko tapahtui hiekoitetulla jalkakäytävällä hakijan menetettyä tasapainonsa ja liukastumisen seurauksena hakijan housujen kankaaseen tuli raapaumia. Hakijan mukaan vahinkopaikalla on käytetty hiekoitukseen ns. tappajasepeliä eli erittäin teräväsärmäistä "hiekkaa".

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena sekä liukkauden torjumisen.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään C-luokan mukaisesti.

C-luokan kevyen liikenteen väylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Kun lähtökynnys on ylittynyt, toimenpideaika auraukselle on kahdeksan tuntia, kuitenkin niin, että klo 13 ja klo 4 välisenä aikana satanut lumi poistetaan klo 12 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika on viisi tuntia, kuitenkin niin, että klo 16 ja klo 7 välisenä aikana havaittu tuntuvasti lisääntynyt liukkaus torjutaan klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan alueella on tehty talvikunnossapitoa eli aurausta ja hiekoitusta vahinkopäivänä 30.1.2024 alkaen klo 1 sekä vahinkoa edeltävänä päivänä 29.1.2024 alkaen klo 1. Auraus tehdään karhentavalla terällä ja liukkaudentorjunnassa käytetään urakkasopimuksen mukaista sepeliä.

Kaupungin ohjeistuksen mukaan pölyämisen vähentämiseksi liukkaudentorjuntaan käytetään pestyä hiekkaa tai sepeliä. Kantakaupungin jalankulun ja pyöräilyn väylillä käytetään raekooltaan 1,0-5,6 mm tai 3,0-5,6 mm pesuseulottua sepeliä. Esikaupunkialueilla käytetään liukkaudentorjuntaan raekooltaan 1,0-5,6 mm tai 3,0-5,6 mm hiekoitussepeliä.

Sepelin käyttöön on päädytty, koska se on todettu tehokkaimmaksi
liukastumisvahinkojen ehkäisyssä. Sepeli aiheuttaa myös vähemmän katupölyä kuin hienompirakeiset hiekat. Hiekoitussepeliltä vaaditaan tiettyä teräväsärmäisyyttä, jotta kitka-vaikutus saavutetaan. Kuutiomaiset ja pyöreähköt kiviainesrakeet eivät hiekoitusmateriaalina ole niin toimivia, sillä ne eivät pysy paikallaan asfaltin pinnalla, vaan kulkeutuvat reuna-alueille. Lisäksi tällaisten rakeiden käyttö on todettu ongelmaksi paljaalla asfaltilla ja kovilla pinnoilla niiden muodostaman laakeriefektin takia, ne rullaavat jalan alla ja näin saattavat aiheuttaa kaatumisia.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut palautteita vahinkopaikan liukkaudesta tai muista kunnossapitotarpeista talven 2023–2024 aikana eikä kaupungille ole esitetty kyseisestä vahinkopaikasta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia talven 2023–2024 aikana.

Forecan Helsingin Kumpulan havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä 30.1.2024 lämpötila on vaihdellut -1,3 °C ja 1,6 °C. Klo 9 lämpötila on ollut -0,9 °C ja sää on ollut poutainen ja melkein selkeä. Vuorokauden ei esiintynyt sateita. Lumensyvyys on ollut Kumpulan havaintoasemalla vuorokauden alussa 39 cm ja vuorokauden lopussa 38 cm.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahinkopaikan kunnossapidosta on huolehdittu asianmukaisesti, koska vahinkopaikka on aurattu ja hiekoitettu sekä 29.1.2024 että 30.1.2024. Kevyen liikenteen väylän hiekoituksessa käytetty sepeli on kaupungin ohjeistuksen mukaista.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.