Katusuunnitelma, Kruununhaka, Ritarikatu, numero 32095

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Ritarikatu välillä Kirkkokatu ja Rauhankatu on olemassa oleva katu, jonka pohjoisin kortteli välillä Kirkkokatu−Rauhankatu toimii kävelykatuna. Kyseessä oleva Ritarikadun katuväli sijaitsee Säätytalonpuistikon ja umpikorttelin välissä, jossa on asuinkerrostaloja. Katutasossa ja osittain maan pinnan alapuolella sijaitsevassa kellarikerroksessa on joitakin liiketiloja, jotka toimivat lähinnä toimistoina ja kerhotiloina. Kadun länsireunassa sijaitsee Säätytalonpuistikko ja sen leikkipaikka. Kävelykadulla on myös jonkin verran paikallista läpikulkua jalkaisin ja pyöräillen.

Suunnittelun tavoitteena on lisätä vehreyttä ja viherpinta-alaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä kävely- ja pihakatumaisin ratkaisuin. Suunnitelman avulla monipuolistetaan Ritarikadun ulkoilu- ja oleskelukäyttöä samalla, kun siinä säilytetään asianmukainen kulku, esteettömyys ja pelastusreitti. Samalla pyritään katuvihreän lisäämiseen.

Ritarikadun lajistoltaan monipuoliset istutusalueet suunnitellaan myös hulevesien hallintarakenteiksi, joiden avulla tasataan rankkasateiden aiheuttamaa tulvariskiä. Samalla vähennetään sekaviemäriverkkoon kohdistuvaa hulevesikuormitusta ja edistetään hulevesien eriyttämistä sekaviemäriverkosta Kruununhaan kaupunginosassa.

Suunnitelma

Ritarikatu välillä Kirkkokatu−Rauhankadun risteys katusuunnitelman piirustus nro 32095/1 (liite 2)

Ritarikatu on kävelykatu, jossa on huoltoajoa sekä pelastusreitti. Sen pohjoispäässä, Rauhankadun ylittävä, korotettu suojatie siirretään Ritarikadun keskilinjaan siten, että katunäkymän päätteessä ei ole pysäköityjä autoja. Läpiajo estetään Rauhankadun puoleiseen päähän asennettavilla istutusruukuilla ja olemassa olevilla liikennemerkeillä.

Erillistä pyörätietä ei ole koska jalankulku ja pyöräily liikenne ei ole vilkasta.

Ritarikatu päällystetään perinteisen monivärisellä luonnonkiveyksellä. Vanhojen ja jo 1990-luvulla poistettujen jalkakäytävien reunatukilinjat osoitetaan kiveyksen tasoon upotetulla reunakivellä. Vanhat nupukivet kierrätetään ja asennetaan istuimien alle ja istutusten eroosiosuojaksi.

Kadun länsireunalle, Säätytalonpuistikkoa vasten, rakennetaan reunakivien avulla 10-15 senttiä alas laskettu hulevesien viivytys- ja biosuodatusrakenne. Katuvihreä maksimoidaan dynaamisilla pikkupuu-, pensas- ja perennaistutuksilla. Puuvartinen kasvillisuus istutetaan istutukseen muotoiltaville matalille kummuille jääpoltevaurioiden ehkäisemiseksi. Ruohovartinen, juurilla talvehtiva kasvillisuus istutetaan biosuodatusrakenteen alavampiin osiin. Alas laskettu biosuodatusrakenne suojataan reunakiveen asennettavalla kasvillisuuden suoja-aidalla.

Ritarikadulle asennetaan runkolukittavien pyörätelineiden lisäksi sohvapenkkejä, yksittäistuoleja ja suuri pöytäpenkkiryhmä. Lisäksi kävelykadun kiveykseen muotoillaan shakkilauta- ja ruutuhyppykuviot. Shakkinappuloille varataan laatikko Säätytalonpuistikon leikkiaitaukseen.

Ritarikatu valaistaan uusilla pylväsvalaisimilla, jotka korostavat kadun kävely- ja oleskelupainotteisuutta. Samalla pyritään nykyistä hienovaraisempaan valaistukseen, jolla tuetaan kadun kulttuurihistoriallisia arvoja. Ritarikadun suunnitteluratkaisut täyttävät esteettömyydelle asetetun perustavoitetason.

Katu on suunniteltu niin, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmaselostuksesta nro 32095/1 (liite 1)

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, GlobalConnect Oy, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnos on ollut sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 28.2.−12.3.2024 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu yleistiedoksiantona kaupungin verkkosivuilla. Kirje suunnittelun aloituksesta ja esilläolosta on lähetetty kadun varren kiinteistöille sekä alueen asukasyhdistykselle. Esilläolosta julkaistiin ilmoitus Helsingin Uutisissa. Katusuunnitelmasta ei saatu yhtään mielipidettä.

Katusuunnitelmaehdotus on ollut sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 10.-24.4.2024 välisen ajan. Suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltioille sekä muille osallisille on ilmoitettu yleistiedoksiantona. Kirje nähtävilläolosta on lähetetty kadun varren kiinteistöille sekä alueen asukasyhdistykselle Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.

Muinaismuistolain mukainen virallinen neuvottelu pidettiin Museoviraston kanssa 14.5.2024. Kaupunginmuseon kanssa pidettiin suunnittelukokous 27.5.2024. Museon neuvottelu on esitetty vuorovaikutusmuistiossa (liite 3).

HSY:n ja Senaatin edustajat ovat mukana Ritarikadun suunnittelun ohjausryhmässä.

Muistutusten käsittely

Katusuunnitelmaehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelman rakennuskustannukset ovat noin 1 136 000 euroa (alv. 0 %).

Katurakentamisen neliöhinta on 979 euroa/m² (alv 0 %).

Kadun vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 832 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 1 641 euroa enemmän kuin nykyisin. Ylläpitokustannusten nousu johtuu katuvihreän maksimoinnista ja siitä, että Säätytalon ja sen puistikon restauroinnin myötä alue muuttuu tavallisesta keskustasta vetovoimaiseksi nähtävyydeksi.

Kadun rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2026 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Päätös tullut nähtäväksi 06.11.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.