Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Linnanrakentajantie, Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -yksikkö

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 43. kaupunginosassa (Herttoniemi) kiinteistöillä 91-43-9901-100, 91-43-9901-0, 91-43-9903-100, 91-43-9906-100, 91-43-9902-2 ja 91-43-172-1 osoitteessa Linnanrakentajantie. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 7.2.2024.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- yleissuunnitelma (Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Linnanrakentajantie välillä Hiihtomäentie-Laivalahdenkatu, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 25.1.2024)
- kenttähavaintojen ja analyysitulosten koontitaulukko (liite 1)
- asemakaavaote (liite 2)
- kiinteistökartta ja suunnittelualueen raja (liite 3)
- vanhat pohjaveden tarkkailupisteet (liite 4)
- vanhat pohjaveden tarkkailun analyysitulokset (liite 5)
- kiinteistö- ja rajanaapuritiedot.

Ilmoitusta on täydennetty 21.2.2024 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot mahdollisten happamien sulfaattimaiden huomioimisesta kaivutöissä ja ilmoitusalueella käytettävistä pintarakenteista.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Päätökset ja lausunnot pilaantuneen maaperän puhdistamisesta

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen 23.3.2018 antama lausunto (ID-18-01001), joka koskee lähipalvelukeskus Hertsin pilaantuneen maaperän kunnostamista. Lausunnossa edellytettiin poistaa tontin 43051/18 alueelta rakentamisen vaatimassa laajuudessa pilaantuneet maat, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Lisäksi tuli poistaa haisevat maat.

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1245, 24.10.2003, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Herttoniemessä korttelin 43051 tonteilla 12, 13 ja 14.

Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan päätös Ymk 360/1219-01, 24.7.2001 pilaantuneen maaperän kunnostamisesta Herttoniemessä korttelin 43051 tonteilla 15 ja 16 osoitteessa Linnanrakentajantie 2.

Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös YS 610, 22.9.1998, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Herttoniemessä korttelin 43288 tontilla 2 osoitteessa Hitsaajankatu 16.

Kunnostukset

Vuonna 2018 kunnostettiin rakentamisen vaatimassa laajuudessa naftaleenilla ja raskailla öljyhiilivetyjakeilla pilaantunut maaperä Lähipalvelukeskus Hertsin alueella osoitteessa Linnanrakentajantie 2a (TYL Hertsi, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, Lähipalvelukeskus Hertsi, Ramboll Finland Oy, 20.6.2018). Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on 14.2.2019 antamassaan loppulausunnossa todennut, että toimenpideraportissa esitettyjen tietojen perusteella loppuraportti ja pilaantuneiden maiden poisto on tehty annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vuonna 2004 kunnostettiin Herttoniemi Megahertsin korttelin 43051 tonteilla 12, 13 ja 14 PAH-yhdisteillä, tolueenilla, mineraaliöljyillä ja raskasmetalleilla pilaantunutta maaperää. Kunnostuksen yhteydessä tontille 13 asennettiin pohjaveden havaintoputki (HP 101), jonka pohjavesinäytteessä todettiin kunnostuksen jälkeen tetrakloorieteeniä 58 µg/l. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 25.2.2005 kunnostuksen loppuraportin (Nordea Pankki Suomi Oyj, Pilaantuneen maaperän kunnostus, täydennetty loppuraportti, Megahertsin tontit 12, 13 ja 14, Herttoniemi, Helsinki, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 25.11.2004), mutta antoi erilliset määräykset mm. pohjaveden jatkotarkkailun osalta.

Vuonna 2002 kunnostettiin pilaantunutta maaperää rakennustöiden yhteydessä Herttoniemen korttelin 43051 tontilla 15 ja 16 osoitteessa Linnanrakentajantie 2. Loppuraportin (YIT Rakennus Oy/Infrapalvelut, Pilaantuneen maaperän kunnostus loppuraportti, Megahertsi, Herttoniemi, Helsinki, Suomen IP-Tekniikka Oy, 3.7.2003) mukaan kohteesta poistettiin kaikki pilaantuneet maa-ainekset päätöksen Ymk 360/1219-01, 24.7.2001 mukaisesti. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on 8.8.2003 hyväksynyt loppuraportin ja loppuraportin täydennyksen ja todennut, että tonttien 43051-15 ja -16 kunnostus on tehty ilmoituksen ja ilmoituksesta annetun ympäristölautakunnan päätöksen mukaisesti.

Vuosina 1998–1999, 2004 ja 2005 kunnostettiin kolmessa vaiheessa öljyhiilivedyillä pilaantunutta maaperää entisellä Oy Shell Ab:n huoltoasemakiinteistöllä osoitteessa Hitsaajankatu 16 ja 18. Vuoden 1998–1999 kunnostuksen jälkeen osoitteessa Hitsaajankatu 16 pilaantunutta maa-ainesta jäi kunnostusalueen pohjoisreunalle. Pilaantunut maa-aines eristettiin kunnostetusta tontista rakentamalla katkaisuseinä HDPE-kalvosta. Seinän pituus on 22 metriä ja se ulottuu 5,5 metrin syvyyteen. Seinän pohjoispuolelle tutkimuspisteiden 50 ja 51 ympäristöön jäi pilaantunutta maa-ainesta arviolta 500 m²:n alalle 1…1,5 metrin paksuisena kerroksena neljän metrin syvyyteen. Nyt vireillä olevan ilmoituksen mukaan alkuperäisiä analyysitodistuksia ei ole saatavilla, mutta oletetusti maaperässä todetut öljyhiilivedyt ovat bensiinijakeita, jolloin hiilivetyjen C₅–C₁₀ pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon. Taulukossa on esitetty tutkimuspisteissä 50 ja 51 todetut haitta-aineiden pitoisuudet.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalue on noin 5,8 hehtaarin laajuinen ja käsittää Linnanrakentajantien välillä Hiihtomäentie - Laivalahdenkatu sekä osia Liekistä, Kipinästä, Laivalahdenportista, Laivalahdenkadusta, Insinöörinkadusta ja Operaattorinkadusta sekä Hitsaajankatu-Itäväylän puistikosta. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu osa Itäväylästä välillä Hitsaajankatu-Itäväylän puistikko - Suunnittelijankatu. Kunnostusalueen pituus on Linnanrakentajantiellä noin 350 metriä ja Itäväylän osalla noin 630 metriä. Kunnostusalue on esitetty alla punaisella värillä rajattuna.

Ilmoitusalue on pääosin tiealuetta ja Linnanrakentajantien alueella kummallakin puolella kulkee jalkakäytävä. Linnanrakentajantien ja Itäväylän kohdalla on kulkenut tiet ilmakuvan perusteella 1930-luvun alusta. Vuoden 1945 kiinteistökartalla esiintyy Linnanrakentajantien paikalla Degerön tie. Itäväylän kohdalla olevan tien nimi on Herttoniementie. Nykyiset katualueet ovat kuitenkin leveämpiä kuin alkuperäiset tiet.

Linnanrakentajantien ja Laivalahdenkadun risteyksessä Linnanrakentajantien pohjoispuolella on sijainnut Herttoniemen asema, josta rata on jatkunut Linnanrakentajantien yli etelään, jossa sijaitsi öljysatama. Vuoden 1932 ilmakuvassa aseman kohdalla näkyy asemaa varten tehtyä maanmuokkausta ja vuoden 1943 kuvassa asema ja rautatie ovat rakennettu. Tämän jälkeen Linnanrakentajantien pohjoispuolelle on rakentunut Herttoniemen teollisuusalue. Linnanrakentajantien eteläpuoli on pääosin ollut peltoa vielä vuoteen 1956 asti ilmakuvien perusteella. Tämän jälkeen sen aikaiselle Linnanrakentajantielle ja Herttoniementielle on rakennettu kiertoliittymät, jotka näkyvät vuoden 1964 ilmakuvassa. Linnanrakentajantien eteläpuolella on ollut polttoaineen jakelutoimintaa vuosina 1958–1998. Alueen uudelleenrakentaminen alkoi vuonna 1999. Kohdetta on tutkittu ja kunnostettu öljyalan palvelukeskuksen SOILI-ohjelman rahoituksella. Kauppakeskus Hertsiin liittyvän rakentamisen yhteydessä vuonna 2016–2020 Operaattorinkatu ja Itäväylä saivat nykyiset muotonsa.

Ilmoitusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat:

- nro 7248 (voimaantulo: ei tietoa, vahvistuminen 6.2.1976)
- nro 10025 (tullut voimaan 7.5.1993)
- nro 10548 (tullut voimaan 5.3.1999)
- nro 12089 (tullut voimaan 28.6.2013)
- nro 11507 (tullut voimaan 12.10.2007)
- nro 10797 (tullut voimaan 28.7.2000)
- nro 8238 (tullut voimaan 25.9.1981)
- nro 10264 (tullut voimaan 28.7.1995)
- nro 10081 (tullut voimaan 24.9.1993)
- nro 10055 (tullut voimaan 12.3.1993)
- nro 10846 (tullut voimaan 15.12.2000).

Ilmoitusalue on merkitty kaavoissa katu-, liikenne ja puistoalueiksi.

Ilmoitusalueella tullaan tekemään katujen ja vesihuollon sekä valaistuksen saneerausta. Vesihuollon osalta tehdään pääosin uusia linjoja olemassa olevien lisäksi ja valaistus uusitaan. Itäväylän ylittävät Linnanrakentajantien sillat puretaan ja tilalle rakennetaan uusi silta ja ramppiyhteys. Lisäksi rakennetaan uusia tukimuureja. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikennejärjestelyjä muutetaan ja kadut saneerataan nykyisille paikoilleen. Kevyenliikenteenväylää saneerataan mm. siten, että Linnanrakentajantien molemmille puolille rakennetaan 2,5 metriä leveät baanatasoiset yksisuuntaiset pyörätiet ja 2,5 metriä leveät jalkakäytävät. Ilmoitusalueella myös saneerataan, siirretään ja rakennetaan uutta kaukolämpö-, kaasu-, sähkö-, valaistus- ja televerkkoa erillisten suunnitelmien mukaan.

Kunnostuskohde rajoittuu asuin- ja liikekiinteistökortteleihin, puisto- ja aukioalueisiin, liikennealueisiin, urheilupaikkaan sekä pysäköintitaloon.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Ilmoitusalueella on todettu vuoden 2022 maaperätutkimuksissa alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä Itäväylällä yhden metrin syvyydellä. Pilaantuneisuuden aiheuttajasta tai ajankohdasta ei ole tietoa, mutta arvion mukaan pilaantuneisuus johtuu täyttömaista. Lisäksi ilmoitusalueen välittömässä läheisyydessä on aiemmin toiminut huoltoasema, jonka alueella on kunnostettu maaperää. Kunnostusalueen pohjoisreunalle neljän metrin syvyyteen jäi alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia herkästi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Kyseinen alue eristettiin HDPE-kalvolla.

Ilmoituksen sisältö

Maaperä

Linnanrakentajantien maanpinta vaihtelee välillä +2,8…+11,4 metriä, ollen korkeimmillaan Linnanrakentajantien pohjoispäädyssä Hiihtomäentien ja Linnanrakentajantien risteyksessä, ja alimmillaan Linnanrakentajantien eteläisellä sillalla Laajasaloon mentäessä. Itäväylällä ja Operaattorinkadulla maanpinta vaihtelee noin tasolla +5,1…+10,8 metriä, ollen korkeimmillaan Itäväylän länsipuolella. Alimmillaan maanpinta on Itäväylää itään kulkiessa Operaattorinkadun liittymän kohdalla.

Linnanrakentajantiellä täyttökerroksen paksuus vaihtelee 1…5 metrin välillä, keskimääräisen täyttökerrospaksuuden ollessa noin 1,6 metriä. Täyttökerroksesta on havaittu mm. asfalttia, silttiä ja soraa. Täyttökerroksen alapuolella, lähes koko Linnanrakentajantien pituudelta, on havaittavissa vaihtelevan paksu hiekkakerros. Paksuimmillaan hiekkakerros on yli kahdeksan metriä. Linnanrakentajantiellä Itäväylän ylittävän sillan penkereiden kohdalla on havaittavissa hiekkakerroksen alla noin 7…8 metriä paksu silttikerros. Hiekka ja silttikerrosten alapuolella tulee vastaan vaihtelevia kerroksia paikoittain soraa, lohkareita ja moreenia ennen kallionpintaa.

Itäväylällä ja Operaattorinkadulla täyttökerroksen paksuus on 0,6…4,6 metriä. Täyttökerroksessa on havaittu asfalttia sekä silttiä. Itäväylällä täyttökerroksen alapuolella kohdealueen länsipuolella kallionpinta tulee paikoittain hyvin nopeasti vastaan, mutta pääasiassa täyttökerroksen alla on 1…5 metrin paksuinen karkearakeinen hiekka ja/tai sorakerros ennen kalliopintaa. Operaattorinkadulla täyttökerros on paksu ja siinä on havaittu huopaa, asfalttia ja silttiä. Karkearakeisen hiekkakerroksen alapuolella on paikoittain havaittavissa ohut moreenikerros ennen kallionpintaa.

Ilmoitusalueen läheisyydessä on vuonna 2022 tehty happamien sulfaattimaiden tutkimuksia (Maaperän pilaantuneisuuden ja happamien sulfaattimaiden tutkimukset, Linnanrakentajantie, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 23.11.2022). Ilmoituksen täydennyksen (21.2.2024) mukaan ilmoitusalueella ei ole todettu happamia sulfaattimaita. Happamia sulfaattimaita on todettu Porolahdenpuistossa ja sen lähialueella.

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Vuosaaren vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, joka sijaitsee kohteesta noin 5,2 km etäisyydellä koillisessa.

Lähin pintavesistö on kohteesta lounaaseen noin 140 metrin päässä sijaitseva Kipparlahti.

Pohjavesitarkkailu alueella

Linnanrakentajantien pohjoispuolella sijaitsevalla alueella on tehty pohjaveden tarkkailua vuosina 2003–2017. Pohjaveden tarkkailuputkissa PVP 101 ja PVP RF102 on todettu kohonneita pitoisuuksia trikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä sekä öljyhiilivetyjä ja raskasmetalleja. Tarkkailuputkissa Hp1, HP101 ja PVP10 on todettu kohonneita pitoisuuksia PAH-yhdisteiden osalta sekä kohonneita pitoisuuksia raskasmetallien ja/tai bentseenin ja/tai o-ksyleenin ja/tai tolueenin ja/tai TVOC-yhdisteiden ja/tai MTBE:n ja/tai öljyhiilivetyjen ja/tai tetrakloorieteenin osalta.

Ilmoitusalueella on asennettu kaksi pohjavesiputkea rakennussuunnittelua varten tehtyjen pohjatutkimusten yhteydessä. Linnanrakentajantien pohjavesiputkessa (2042407P) pinnankorkeuden vaihteluväli oli +3,23…+3,37 metriä ja Itäväylän pohjavesiputkessa (2042408P) +5,66…+5,75 metriä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Maaperän pilaantuneisuutta ja happamien sulfaattimaiden esiintymistä on tutkittu Linnanrakentajantiellä vuonna 2022 (Maaperän pilaantuneisuuden ja happamien sulfaattimaiden tutkimukset, Linnanrakentajantie, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 23.11.2022). Maaperätutkimuksissa todettiin yhdessä näytepisteessä (P058) Itäväylällä lähellä Hiihtomäentien risteystä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä yhden metrin syvyydellä. Samassa näytepisteessä todettiin myös kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia neljän metrin syvyydessä, jossa todettiin homeelta näyttävä kerros. Arseenin kynnysarvo ylittyi myös näytepisteessä P055 yhden metrin syvyydessä. Näytepiste P055 sijaitsee Linnanrakentajantiellä lähellä aluetta, jossa sijaitsee vuosien 1998–1999 aikana toteutetussa kunnostuksessa asennettu HDPE-katkaisuseinä. Lisäksi Itäväylällä yhdessä näytepisteessä (P021) todettiin maa-aineksen seassa huopaa yhden metrin syvyydessä ja asfalttia kolmen metrin syvyydessä. Jätemäärät kyseisillä alueilla olivat arviolta alle 2 %. Vähintään kynnysarvon ylittäneet pitoisuudet on esitetty alla taulukossa:

Ilmoitusalue on katualuetta, jonka perusteella viitearvovertailussa voitaisiin käyttää ylempää ohjearvoa. Rakentamisen vuoksi alueelta tullaan kaivamaan maa-aineksia ja kaivettujen maiden kohdalla pilaantuneiksi tulkitaan alemman ohjearvon ylittävät ainekset. Tämän vuoksi viitearvotarkastelussa huomioidaan myös alemman ohjearvon ylittäneet pitoisuudet.

Ilmoitusalueen viereisellä tontilla 43290 on vuonna 1999 kunnostuksen yhteydessä jäänyt tutkimuspisteen 51 edustamaan seinämään ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet ksyleenin ja öljyhiilivetyjen osalta noin neljän metrin syvyydelle. Pisteessä todettiin myös alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentseeniä. Alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet todettiin myös pisteessä 50 ksyleenin osalta noin neljän metrin syvyydellä. Vuoden 2022 tutkimuksissa alemmat ohjearvot ylittyivät pisteessä P058 PAH-yhdisteiden osalta metrin syvyydellä. Viitearvovertailun perusteella todetut ylemmän ohjearvon ylittävät maat ovat pilaantuneita. Alemman ohjearvon maat ovat pilaantuneita, mikäli niitä joudutaan kaivamaan. Pilaantuneisuus on tulosten perusteella hyvin satunnaista ja pienialaista. Ilmoituksen täydennyksen (21.2.2024) mukaan ilmoitusalueella toteutettavat kaivutyöt sijoittuvat tontin 43290 pilaantuneen alueen pohjoispuolelle. Kaivutyöt ulottuvat enintään kahden metrin syvyydelle ja alue päällystetään joko asfaltilla tai nurmella. Pilaantunutta kohtaa ei olemassa olevien tietojen perusteella tulla kaivamaan.

Riskitarkastelun perusteella alueella todetuista haitta-aineista ei aiheudu ympäristö- tai terveysriskiä eivätkä haitta-aineet kulkeudu alueen ulkopuolelle. Kunnostuskohde sijaitsee katualueella rakennetussa ympäristössä, eikä maaperässä arvioida olevan merkittäviä ekologisia prosesseja, joille pienialaisesta pilaantumisesta voisi aiheutua kuormitusta. Alueella todettu pilaantuneisuus ei siten aiheuta ympäristöriskiä. Alueella yli alemman ohjearvon pitoisuuksissa todetut PAH-yhdisteet (pl. naftaleeni) ovat maaperässä hyvin niukkaliukoisia ja käytännössä kulkeutumattomia sekä heikosti tai kohtalaisesti haihtuvia. Niitä on havaittu yksittäisessä näytteessä, joten niiden määrä on suhteellisen pieni. Maiden päällä on puhtaita maakerroksia ja/tai asfalttipinnoite/kivetykset, jotka estävät suoran kontaktin maahan ja vähentävät merkittävästi vajoveden määrää. Merkittävää yhdisteiden kulkeutumista ympäristöön ja niille altistumista ei siten tapahdu. Ilmoituksen täydennyksessä (21.2.2024) on tarkennettu, että kaikki toimenpiteet ja alueelle suunnitellut pintarakenteet pysyvät katualueella. Pintarakenteiden (asfaltti ja kivetykset) alle tulee puhtaasta maasta rakennekerrokset, joten näiden rakenteiden kulumisen takia ei tule suoraa kontaktia mahdolliseen pilaantuneeseen maa-ainekseen eikä leviäminen ole mahdollista.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaan haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan ympäristö- ja terveyshaittaa alueen nykyisessä tai suunnitellussa maankäytössä, joten sen perusteella kohteessa ei ole maaperän puhdistustarvetta.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Kaivutyöt esitetään tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Maaperätutkimusten ja riskitarkastetun perusteella kohteeseen esitetään kunnostustavoitteet seuraavasti:

- Alemman ohjearvotason ylittävät maa-ainekset poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

- Mikäli kunnostuksen aikana todetaan alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä, kuten BTEX-yhdisteitä (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), kloorattuja yhdisteitä tai kevyitä öljyhiilivetyjakeita, arvioidaan kunnostustarve niiden osalta erikseen.

- Johtojen ja kaapeleiden yms. kunnallisteknisten rakenteiden ympärille toteutetaan 0,3 metrin suojakerros maa-aineksilla, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen.

- Istutuskuoppien yms. kasvualustakaivantojen kohdalta poistetaan maa-ainekset, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvotason.

- Pilaantuneiksi jääville alueille tehdään puhtaista maa-aineksista vähintään 0,5 metrin suojakerros tai pintarakenteet (kiveykset, asfaltointi tms.). Suojakerroksella tai pintarakenteilla estetään suora kontakti mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten kanssa.

Mikäli alueella todetaan rakentamisen aikana aikaisemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, arvioidaan niiden osalta pilaantuneisuus ja puhdistustarve uudelleen.

Ilmoitusalueella arvioidaan olevan noin 2 000 m²:n alueella yli alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia noin 2 000 m³ktr. Kynnysarvon ylittäviä, mutta alemman ohjearvon alittavia maita (ns. kynnysarvomaita) arvioidaan olevan noin 1 000 m³ktr.

Alueen maaperään arvioidaan jäävän 700 m³ maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot.

Työn toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostus tehdään massanvaihdolla alueen rakennustöiden yhteydessä. Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalvelua. Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein.

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua ja valvoo kunnostusta sekä vastaa työnaikaisesta laadunvarmistuksesta näytteenotoilla ja analyyseillä. Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa. Kaivun aikana erotellaan maa-aineksesta suuret kivet ja mahdolliset suuret jätejakeet. Ilmoitusalueella ei seulota maa-aineksia. Mikäli kaivumaissa on runsaasti jätejakeita tai kiviä, tehdään niiden erottelu tarvittaessa seulomalla kaupungin luvanvaraisilla välivarastointialueilla tai vastaanottopaikassa. Täydennyksessä 21.2.2024 on tuotu esiin, että kaivualueella esiintyvä mahdollinen hapan sulfaattimaa otetaan huomioon siten, että kaivuja tehdään vain kitkamaissa ja putket sijoitetaan kitkamaihin.

Pilaantuneet massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan. Pilaantuneet ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään alueelle lyhytaikaisesti kasoihin jatkotutkimuksia varten. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisiä aineksia. Mikäli ilmoitusalueella tavataan kunnostustyön aikana poikkeavaa jätettä tai viitteitä tutkimuksista poikkeavasta pilaantuneisuudesta, jätetään kyseinen maa-aines kaivamatta tai massa siirretään välivarastokasaan, kunnes sen laatu on selvitetty.

Alueelta kaivettavat massat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvotasot, käytetään ensisijaisesti alueen täyttöihin tai toissijaisesti viedään pitoisuustasojen mukaisesti hyödynnettäväksi, maankaatopaikoille tai muualle luvanvaraiseen vastaanottoon.

Kaivutyön aikana tai sitä ennen alueelta otetaan riittävästi näytteitä poistettavien massojen laadun varmistamiseksi. Näytemäärissä otetaan huomioon jo tutkimusvaiheessa analysoidut näytteet. Näytteistä analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joita kyseisellä alueella on todettu yli kynnysarvotason. Mikäli tutkimuksissa käytetään kenttäanalyysejä, niistä vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein.

Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla yksi näyte kaivannon pohjasta noin alkavaa 100–200 m² kohden ja yksi näyte kaivannon seinämästä alkavaa noin 20–50 metriä kohden. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostetaan noin 4…6 osanäytteestä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään ne haitta-aineet, joita kyseisessä kaivannossa on todettu yli kynnysarvotason.

Jos kaivantojen pohjiin ja seinämiin jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan huomioverkko. Huomioverkkona voidaan käyttää maanrakentamisessa yleisesti käytössä olevista rakennusmateriaaleista poikkeavaa muoviverkkoa. Huomioverkkoa ei asenneta kiinteiden rakennelmien kuten paalulaattojen tms. kohdille.

Eristysrakenne asennetaan, jos kaivannon seinämään jää orgaanisia haitta-aineita, joista voi aiheutua kulkeutumisriskiä. Eristysrakenne suunnitellaan tapauskohtaisesti haitta-aineen ominaisuuksien perusteella. Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainnit mitataan. Kunnostuksen loppuraportissa kuvataan tehdyt huomio- ja eristysrakenteet sekä esitetään niiden sijainnit kartoilla.

Pilaantuneen maan kunnostus päättyy, kun kunnostusalueella on saavutettu kunnostustavoitteet ja mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet on tehty.

Kaivun aikainen työnaikaisen ympäristöriskien hallinta, maa-ainesten väliaikainen varastointi, varautumisen poikkeustilanteisiin ja kunnostuksen raportointi on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alueella ei todennäköisesti tule olemaan suurta tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle, koska pohjavesi on suhteellisen syvällä maanpinnasta ja syvät kaivannot (johtolinjakaivannot) ovat pienialaisia. Kaivantoja kuivatetaan, mikäli kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta/rakentamista haittaavassa määrin.

Ilmoitusalueen pohjoispuolella on todettu pohjavedessä kloorattuja yhdisteitä, minkä vuoksi kaivantovesien pumppauksen alkuvaiheessa analysoidaan vesistä klooratut yhdisteet. Mikäli niitä ei havaita, ei analyysejä ole tarpeen tehdä jatkossa samasta kaivannosta.

Kaivannoissa, joiden alueella ei ole todettu pilaantunutta maata, vesien käsittely ja johtaminen tehdään Helsingin työmaavesiohjeen mukaisesti.

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) haettavan viemäröintiluvan mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuotimella.

Pilaantuneiden alueiden pumpattavasta kaivantovedestä otetaan näytteet vähintään kerran viikossa. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa aina pH ja kiintoaine. Lisäksi analysoidaan ne haitta-aineet, joita on todettu alueen maaperässä kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Metallit analysoidaan kokonaispitoisuuksina.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään täytöissä alueelta kaivettuja maita, joiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvotasot. Alueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia tai kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina helposti haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia.

Hyödynnettävät ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita, joissa jätejakeiden osuus on alle 10 tilavuus-% (ns. Helsinki-moreeni).

Hyödynnettävien kaivumaiden päälle tulee pintarakenteet (kiveykset, asfaltointi tms.) tai vähintään 0,5 metrin paksuinen kerros maa- tai kiviaineksia, joissa pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Puhdistustyön ajankohta

Alustavan arvion mukaan maarakennustöiden ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön aloitusajankohta on vuoden 2024 loppukesällä/syksyllä.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta ei ole ollut tarpeen tiedottaa eikä asianosaisia ole.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Linnanrakentajantie, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Jätejakeet on poistettava kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi alueelta tulee poistaa muualtakin jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisen arvion mukaan haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava siten, että kaivannon seinämistä näytteet otetaan korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

Asennetut huomio- ja/tai eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-ainesten välivarastointi

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13 §)

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Kaivantovesistä tulee tutkia pumppauksen alkuvaiheessa klooratut yhdisteet ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi kaivantovesistä tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisen kaivannon maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 7, 155, 172 §).

Pohjavesitarkkailu

Ilmoitusalueella sijaitsevista kahdesta pohjavesiputkesta, Linnanrakentajantie 2042407P ja Itäväylä 2042408P, tulee ottaa näytteet ennen kunnostustöiden aloittamista ja kunnostuksen päättymisen jälkeen. Pohjaveden mittaustulokset tulee toimittaa viipymättä tiedoksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Lisäksi pohjavesitarkkailua tulee tehdä kunnostuksen aikana, mikäli ennen kunnostusta ilmenee pohjavesiseurannan tarvetta. Pohjavesinäytteistä on tutkittava veden laatua kuvaavien parametrien lisäksi vähintään metallit, öljyhiilivedyt (C₁₀–C₄₀), bensiinijakeet (C₅–C₁₀), BTEX-yhdisteet, oksygenaatit ja klooratut hiilivedyt. Metallit tulee tarvittaessa tutkia myös liukoisina. (YSL 6, 17 §)

Tarvittaessa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on esitettävä suunnitelma pohjavesitarkkailun jatkamisesta. (YSL 172 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö hyväksyy ilmoituksessa esitetyn maa-ainesten hyödyntämistä koskevan suunnitelman, kun lisäksi toimitaan seuraavasti:

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia tai kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyödynnettävistä maa-aineksista saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyödynnettävät maa-ainekset on oltava geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia, ja maa-ainekset voivat sisältää enintään 10 % mineraalisia rakennusjätejakeita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Mikäli päätösalueen ulkopuolelle kuljetetaan esitetyn mukaisesti esikäsiteltäväksi tai hetkellisesti varastoitavaksi maa-aineksia Helsingin alueella sijaitsevalle välivarastointialueelle, tulee tarvittaessa maa-ainesten alkuperä todentaa viranomaiselle, jos kyseisiä maa-aineksia hyödynnetään päätösalueella (YSL 6, 7, 172 §)

Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimet tulee raportoida loppuraportin yhteydessä. (YSL 172 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, minkä puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (YSL 7 §, JL 13 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi loppuraportin yhteydessä tulee toimittaa yhteenveto pohjavesinäytteiden tuloksista sekä kuorma- ja siirtoasiakirjoista. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoitusalueella on voimassa useita asemakaavoja, joissa alue on merkitty katu-, liikenne ja puistoalueiksi. Ilmoituksen käsittämällä alueella tullaan tekemään katujen ja vesihuollon sekä valaistuksen saneerausta ja siltatöitä. Ilmoituksessa esitetyn pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaan ilmoitusalueella todettujen haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan ympäristö- ja terveyshaittaa alueen nykyisessä tai suunnitellussa maankäytössä, joten sen perusteella kohteessa ei ole maaperän puhdistustarvetta. Kunnostustavoitteeksi on esitetty, että alueelta poistetaan alemman ohjearvotason ylittävät maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Alueella on todettu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-ainesten välivarastointi

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Jos pilaantuneen maaperän kaivantovedet eivät ole laadultaan viemäriin johtamiskelpoisia, on niiden toimittaminen tarpeen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä.

Kaivantovesillä tarkoitetaan myös muita kuin pilaantuneen maaperän kaivantovesiä. Riittävät tiedot kaivantovesien laadusta ovat tarpeen, sillä maa-aineksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät suoraan vastaa niiden pitoisuuksia vedessä muun muassa haitta-aineiden erilaisen liukoisuuden vuoksi. Ilmoituksessa on esitetty, että kaivannoissa, joiden alueella ei ole todettu pilaantunutta maata, vesien käsittely ja johtaminen tehdään Helsingin työmaavesiohjeen mukaisesti. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö toteaa, että kaikki kaivantovedet on tarpeen tutkia riittävän laajasti ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ilmoituksessa on myös esitetty, että kaivantovesien pumppauksen alkuvaiheessa vesistä analysoidaan klooratut yhdisteet, sillä ilmoitusalueen pohjoispuolella on todettu pohjavedessä kloorattuja yhdisteitä. Mikäli kloorattuja yhdisteitä ei vesinäytteessä todeta, ei analyysejä ei ole tarpeen tehdä jatkossa samasta kaivannosta. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esityksen.

Ilmoituksen mukaan ilmoitusalueelle on asennettu rakennussuunnittelua varten kaksi pohjavesiputkea, joista toinen sijaitsee Linnanrakentajantiellä (2042407P) ja toinen Itäväylällä (2042408P). Linnanrakentajantien pohjavesiputki sijaitsee lähellä vuoden 1999 kunnostusaluetta ilmoitusalueen viereisellä tontilla 43290, jossa maaperään jäi vähintään alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (oletetusti bensiinijakeita), ksyleenejä, bentseeniä ja PAH-yhdisteitä neljän tai yhden metrin syvyydelle. Pilaantunut maa-aines eristettiin katkaisuseinällä HDPE-kalvolla. Lisäksi Linnanrakentajantien pohjoispuolella on todettu pohjavesinäytteissä mm. kloorattuja yhdisteitä. Pohjaveden tarkkailumääräys on tarpeen, jotta alueen pohjaveden laatu saadaan varmuudella selvitetyksi ennen kunnostuksen aloittamista. Lisäksi kunnostuksen päätyttyä pohjavesinäytteenotolla voidaan varmistua, ettei kunnostustöiden yhteydessä ole kulkeutunut haitta-aineita pohjaveteen.

Pohjaveden tarkkailusuunnitelman esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, mikäli pohjavedessä todetaan kohonneita haitta-aineiden (mm. klooratut hiilivedyt) pitoisuuksia joko ennen kunnostuksen aloittamista tai kunnostuksen päättymisen jälkeen. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö tarkastaa suunnitelman mahdollisten jatkotoimenpiteiden arvioimiseksi.

Veden laatua kuvaavilla parametreilla tarkoitetaan muun muassa pH:a, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, kloridia ja sulfaattia. Metallien liukoiset pitoisuudet ovat tarpeen tutkia, mikäli pohjaveden pH on matala.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt ilmoituksessa esitetyn kaivettujen kynnysarvomaiden hyödyntämissuunnitelman kunnostuskohteessa. Määräyksessä on lisäksi tarkennuksia muun muassa POP-yhdisteisiin liittyen.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla tehtävän kohteen arvioinnin yhteydessä. Maiden hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Tämän vuoksi kynnysarvomaiden hyödyntäminen kohteessa soveltuu vain sellaisille alueille, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita.

Ilmoituksessa on esitetty, että mikäli kaivumaissa on runsaasti jätejakeita tai kiviä, tehdään niiden erottelu tarvittaessa seulomalla kaupungin erikseen luvittamilla välivarastointialueilla tai vastaanottopaikassa. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että päätösalueelta mahdollisesti muualle esikäsiteltäväksi vietyjen haitta-ainepitoisten maa-ainesten alkuperä on tarpeen pystyä todentamaan valvonnallisista syistä. Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevat maa-ainekset eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, elohopeaa tai POP-yhdisteitä, kuten PCDD/PCDF- tai PCB-yhdisteet, sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja/tai haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Ilmoitusalueella esiintyy jätteellistä täyttömaata, jonka vuoksi rakennusjätteiden esiintyminen hyödynnettävien maa-ainesten seassa on rajoitettu enintään kymmeneen prosenttiin.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Naapureille tiedottaminen on tarpeen, sillä alueen välittömässä läheisyydessä on paljon asetusta ja liiketoimintaa.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.