Työryhmän asettaminen, tekoälytyöryhmä, kaupunginkanslia

Kansliapäällikkö päätti asettaa kaupunginkanslian tekoälytyöryhmän valmistelemaan tekoälyn käyttöön ja kehittämiseen liittyvän kaupunkitasoisen toimintamallin ja ohjeistukset EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanemiseksi.

Työryhmän tehtävänä on

- valmistella kaupungin tekoälysovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa koskevat kaupunkitasoiset periaatteet kansliapäällikölle päätettäväksi.

- laatia tekoälyyn liittyvän lainsäädännön ja standardien noudattamisen ohjeistus ja valvonta huomioiden tietosuoja- sekä muu kehittämiseen ja käyttöön liittyvä lainsäädäntö.

- varmistaa kaupungin tekoälyjärjestelmien käyttämiseen ja kehittämiseen liittyvä riskiarviointi ja valvonta.

- varmistaa tehokas kaupunkitasoinen viestintä tekoälyn käyttöönottoon liittyvissä kysymyksissä.

Työryhmä raportoi kaupunginkanslian johtoryhmälle ja viestii etenemisestä digitaaliselle johtoryhmälle.

Työryhmän jäsenet ovat:

- Tomas Lehtinen, tiedolla johtamisen päällikkö, strategiaosasto

- Jasmin Repo, erityisasiantuntija, strategiaosasto

- Mika Leivo, johtava tietoarkkitehti, strategiaosasto

- Nuutti Kytö, datatieteilijä, strategiaosasto

- Mikael Inkinen, tietoturvapäällikkö, strategiaosasto

- Riitta Laanala, ohjelmapäällikkö, hallinto-osasto

- Otto Pulkkinen, kaupunginasiamies, hallinto-osasto

- Elena Waltari, johtava asiantuntija, hallinto-osasto

- Tietosuojavastaava, hallinto-osasto

- Pauliina Pajunen, kehittämispäällikkö, viestintäosasto

- Kari Vuorinen, tiimipäällikkö, henkilöstöosasto

Työryhmän puheenjohtajana toimii tiedolla johtamisen päällikkö Tomas Lehtinen ja sihteerinä Jasmin Repo.

Lisäksi työryhmän rinnalla kokoontuu harvemmalla kokousrytmillä laaja-alaisempi, toimialojen edustajista koostuva yhteistyöryhmä, johon toimialat nimeävät edustajansa. Yhteistyöryhmän tehtävänä on varmistaa, että työryhmän työssä huomioidaan toimialojen ja palveluiden tarpeet kaupunkitasoisten toimintamallin ja ohjeistuksen kehittämisessä.

Työryhmä aloittaa toimintansa vuoden alussa 2024 ja jatkaa toimintaansa EU:n tekoälysovelluksen soveltamisajankohtaan yli (2026 loppuun), minkä jälkeen mahdollisia uusia rakenteita harkitaan työryhmän ehdotuksen perusteella.

EU:n tekoälyasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta) tarkoitus on vahvistaa yhdenmukaiset säännöt tekoälyjärjestelmille Euroopan unionissa. Tekoälyasetuksen taustalla on laajempi tekoälyä koskeva strategiatyö EU:ssa. Tekoälyasetus tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, ja kokonaisuudessaan se tulee velvoittavaksi arviolta kahden vuoden päästä voimaantulosta.

Esitetyllä tekoälyasetuksella pyritään saamaan tekoälyn käytöstä hallitumpaa ja harkitumpaa. Se on voimaantullessaan sellaisenaan velvoittava. Tekoälyasetusehdotuksen tarkoituksen on varmistaa, ettei yksilön oikeuksia loukata ja huolehtia siitä, ettei sääntely tarpeettomasti estä tekoälyn kehittämistä.

Asetuksen luomat velvoitteet riippuvat siitä, kuinka suuririskisestä tekoälyjärjestelmästä on kyse. Pohjana on riskiperusteinen lähestymistapa, jossa erotellaan eri tilanteet. Sellaiset riskit, jotka eivät ole hyväksyttävissä, suuret riskit sekä vähäisen tai rajoitetun riskin tilanteet.

On tärkeää, että Helsingin kaupunki ottaa huomioon tulevan tekoälyasetuksen sääntelyn ja velvoitteet aloittaessaan tekoälysovellusten käyttöönoton. Kaupungin digitalisaatio edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa mahdollisimman tehokkaasti. Tekoälyn käyttöönottoa koordinoivan työryhmän perustamisella varmistetaan sisäänrakennettujen ja oletusarvoisten velvoitteiden toteutuminen sekä dokumentaatiovelvoitteen ja riskinhallinnan toteutuminen.

Työryhmän kokoonpanoon kuuluvat henkilöt on valittu asemansa ja asiantuntemuksensa perusteella. Työryhmä kuulee toimialojen ja liikelaitosten edustajia, jotka eivät kuulu työryhmään, ja työryhmän tueksi perustetaan harvemmin kokoontuva toimialojen edustajista koostuva yhteistyöryhmä varmistamaan toimialojen tarpeiden huomioimisen valmisteltavissa toimintamalleissa ja ohjeistuksissa. Lisäksi työryhmä voi työnsä aikana kuulla tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita.