Talousarvioennuste 2024, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi toiminnan ja talouden toteumaennusteen 31.8.2024 tilanteessa.

Talous- ja strategiajohtaja ********** suunnittelupäällikkö ********** yhteyspäällikkö ********** ja johtava controller ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2024 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu elokuun lopun talouden toteumatietoihin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi. Se sisältää myös Helsingin HUS-yhtymän rahoitusosuuden.

Kaupunginvaltuuston 22.11.2023 hyväksymä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvio oli tulojen osalta 200,1 ja menoissa 2 891,1 miljoonaa euroa. Toimialan sitova toimintakate ennen poistoja on - 2 691,1 miljoonaa euroa. Toimialan vuosikate valtion rahoitusosuuden ja arvioitujen korkotuottojen jälkeen on 11,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen -4,5 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen valtion yleiskatteellinen rahoitus on hieman kasvanut ollen nyt 2 699,7 miljoonaa euroa.

(5 10) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi (1000 euroa)

Vuosi 2024 on rahoituksen riittävyyden ja talouden tasapainon näkökulmasta tiukka. Talouden tasapainottamistoimista huolimatta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen arvioitu toimintakate -2 703,2 miljoonaa euroa alittaa 12,5 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sitovan toimintakatteen -2 691,1 miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen ennustetaan olevan noin 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Toimialan tuloslaskelmassa on huomioitu toimialalle maksettavat korkotuotot noin 8,5 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Korkotuotot eivät kirjanpidollisesti kuulu käyttötalouden tuloihin. Korkotuotot johtuvat siitä, että valtion yleiskatteellinen rahoitus maksetaan kaupungin niin sanotulle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen lähetetilille etupainotteisesti, jolloin kassassa olevasta tulosta kaupunki maksaa korkotuottoa toimialalle.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella on talousarviossa kaksi alatalouskohtaa; sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja HUS-yhtymä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toiminnan ja talouden ennuste

5 10 01 Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut (1000 euroa)

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 52,2 miljoonalla eurolla.

Merkittävimmät tuloylitykset aiheutuvat budjetoimattomista saaduista avustuksista, vuokratulojen budjetointikäytännön muuttumisesta sekä kasvaneista asiakasmaksutuloista. Avustusylityksissä on kyse sosiaali- ja terveysministeriön kestävän kasvun hankkeesta ja valtiovarainministeriön myöntämässä avustuksessa toiminnan käynnistämiseen. Vuokratulojen budjetointikäytännön muuttuminen liittyy sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelukokonaisuuden vuokriin. Maksutuloissa ylitystä on sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa sekä terveys- ja päihdepalveluissa.

Menojen ennustetaan ylittävän kokonaisuudessaan talousarvion 55,2 miljoonalla eurolla.

Menopuolella suurimmat ylitystä selittävät tekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien ostot sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelukokonaisuuden vuokramenojen tekninen ylitys.

Muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman 2023–2026. Tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä, tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja.

Vuonna 2024 muutosohjelman kustannusvaikutuksiksi arvioidaan 29,2 miljoonaa euroa, joista tulojen lisäyksiä arvioidaan olevan 7,2 miljoonaa euroa ja menosäästöjä 22 miljoonaa euroa. Muutosohjelman vaikutukset sisältyvät ennusteeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,6 miljoonaa euroa. Menoissa ylityspainetta on noin 46,9 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 42,2 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan tulonlisäyksiä 0,3 milj. euroa ja menosäästöjä 4,4 miljoonaa euroa.

Suurimmat menojen ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 40,5 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa 5,3 miljoonaa euroa sekä avustuksissa 1,8 miljoona euroa ja vuokrakustannuksissa 1,3 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstökustannuksissa ja tarvikehankinnoissa yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin myyntituotoissa 6,9 miljoonaa euroa ja tuissa ja avustuksissa 1,4 miljoonaa euroa. Maksutuotoissa alitusta ennustetaan 2,4 miljoonaa ja muissa toimintatuotoissa 1,2 miljoonaa.

Vammaispalvelussa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,7 miljoonaa euroa ja menoissa ylityspainetta on noin 31,3 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista (noin 29,0 miljoonaa euroa). Avustuksissa kotitalouksille on ylityspainetta 3 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 2,9 miljoonaa euroa. Alitusta tulee henkilöstökustannuksissa 2,4 miljoonaa euroa ja ostoissa tilikauden aikana 0,8 miljoonaa euroa.

Vammaispalvelujen oma toiminta vahvistui, kun moniammatillisen tuen yksikkö aloitti elokuussa 2024. Yksikön tavoitteena on ehkäistä uusien kriisijaksojen ostoja ja mahdollistaa vaativan tuen asiakkaiden kotiutuminen ostopalveluista. Vammaispalveluissa suunnitellaan vaativan työ- ja päivätoiminnan järjestämistä liikkuvan tuen palveluna, jolloin ei tarvita suuria toimitiloja tai kiinteistöä. Suunnitelmissa on myös vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja perustaa oma sijaispooli. Molempien vaativien yksiköiden toiminnan käynnistyminen on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta.

Lastensuojelussa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 3,2 miljoonaa euroa ja menoissa ylityspainetta on 9,6 miljoonaa euroa. Ylitys muodostuu pääosin erityistason laitoshoidosta. Lastensuojelun laitoshoitoa tarvitsevien lasten määrää on pyritty pitkäjänteisesti vähentämään vahvistamalla erityisesti nuorten monialaisia ja intensiivisiä avohuollon tukitoimia. Muutosohjelman mukaisista toimenpiteistä on käynnissä, muun muassa asiakkuus- ja palvelukriteerien tarkastelu, oman vastaanottoperhehoidon saatavuuden parantaminen ja lastenkotitoiminnan toiminnan käyttöasteen nostaminen.

Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveyspalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,4 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta kaikissa isoissa tiliryhmissä. Toimintamenoissa ylityspainetta on 7,0 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa ennustetaan ylitystä 2,5 miljoonaa euroa. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakaspalvelujen ylitys on ennusteessa 0,5 miljoonaa euroa. Muiden palvelujen ostoissa ylityspainetta on 3,8 miljoonaa euroa, josta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tuottaman 1. asteen oppilashuollon arvioitu ylitys on 2,1 miljoonaa euroa.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa tulojen arvioidaan alittavan budjetin 1,8 miljoonalla eurolla ja menojen alittavan budjetin 1,5 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa, avustuksissa ja asiakaspalvelujen ostoissa yhteensä 2,7 miljoonaa. Muiden palvelujen ostoissa on ylityspainetta 0,6 ja vuokrakuluissa 0,6 miljoonaa euroa. Muiden palvelujen ostojen ylityspaine johtuu muun muassa tulkkipalvelun kustannuksista sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tuottaman 2. asteen oppilashuollon ylityksestä.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisissä kustannuksissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,1 miljoonaa euroa. Menoissa on ylityspainetta 0,5 miljoonaa euroa. Ylitykset johtuvat muun muassa hankekirjauksista sekä Lapset SIB- hankkeen tulospalkkioista vuodelle 2024.

Terveys- ja päihdepalvelut

Terveys- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 10,6 miljoonaa euroa. Menoissa on ylityspainetta 23,3 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 12,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan lisätuloja 4,2 miljoonaa euroa ja kustannussäästöjä 3,1 miljoonaa euroa.

Suurimmat ylityspaineet menoissa on asiakaspalvelujen ostoissa (17,7 miljoonaa euroa), muiden palvelujen ostoissa (6,5 miljoonaa euroa), ostoissa ja tavarahankinnoissa (5,6 miljoonaa euroa) ja vuokrakustannuksissa (1,2 miljoonaa euroa). Vastaavasti henkilöstömenoissa ennustetaan säästöä noin 7,6 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin maksutuotoissa noin 5,1 miljoonaa euroa, myyntituotoissa noin 3,1 miljoonaa euroa ja tuet ja avustukset -tiliryhmässä noin 1,3 miljoonaa euroa.

Terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,7 miljoonaa euroa ja menojen ennustetaan toteutuvan budjetin mukaan. Henkilöstökulujen säästöt kompensoivat ylityspaineen palvelujen ostoissa, jota aiheutuu esimerkiksi omahoitotarvikejakelusta ja laboratoriopalveluista.

Asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,7 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 12,8 miljoonaa euroa. Valtaosa ylityspaineesta on asiakaspalvelujen ostoissa 12,3 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on myös vuokrakustannuksissa 1,6 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa ja muissa ostoissa yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannuksissa ennustetaan säästöä 1,7 miljoonaa euroa.

Asiakaspalvelujen ostojen ylitys johtuu suuresta tuetun asumisen palvelutarpeesta ja osaltaan asumisen tuen sopimusten indeksikorotuksista sekä päihdepalveluissa lisäksi opioidikorvaushoidon kustannusnoususta.

Psykiatriassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,1 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 6,2 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin henkilöstökustannuksista ja palvelujen ostoista. Ylityspaine johtuu pääosin vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä sekä HUSille tarjottavasta päivystystyöstä, joka laskutetaan HUSilta ja näkyy tuloissa.

Suun terveydenhuollossa tulojen arvioidaan ylittävän 2 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 4,3 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on asiakaspalvelujen ostoissa 5,8 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa 1,4 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti henkilöstömenoissa ennustetaan säästöä 2,8 miljoonaa euroa.

Terveys- ja päihdepalvelujen yhteisten menojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisena.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 30,7 miljoonaa euroa, menoissa on ylityspainetta 19,8 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 10,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan lisätuloja 2,7 miljoonaa euroa ja kustannussäästöjä 12,3 miljoonaa euroa.

Menojen ja tulojen suurin ylityspaine koostuu ulkoisista vuokrista. Vuokrat ylittyvät tuloissa 24,3 ja menoissa 30,1 miljoonaa euroa. Vuokrien kasvu johtuu pääosin tiliöintikäytännön muutoksesta. Ostopalveluissa asukastilojen vuokrat tiliöitiin aiemmin asiakaspalvelujen ostot -tiliryhmään, nyt vuokratilille, kuten tulotkin. Oman palvelun osalta asukasvuokrien kustannukset ja tulot eivät aiemmin ole näkyneet sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kirjanpidossa.

Muiden palvelujen ostot -tiliryhmän ylityspaine on 23,1 miljoonaa euroa, joka johtuu pääasiassa vuokratyövoiman käytöstä. Vastaavasti säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 29,1 miljoonaa euroa, asiakaspalvelujen ostoissa 3,6 miljoonaa euroa ja avustuksissa kotitalouksille 1,1 miljoonaa euroa.

Arviointitoiminnassa tulojen arvioidaan ylittävän 8,3 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 8,9 miljoonaa euroa. Ylityspaine johtuu asumispalvelujen vuokrakustannuksista 15,0 miljoonaa euroa. Vastaavasti säästöä ennustetaan henkilöstökustannuksissa 1,7 miljoonaa euroa, asiakaspalvelujen ostoissa 3,6 miljoonaa euroa, avustuksissa kotitalouksille 1,0 miljoonaa euroa.

Kotihoidossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,9 miljoonaa euroa ja menojen alittuvan 1,5 miljoonaa euroa. Tuloylitys syntyy maksutuloista. Menojen osalta säätöä muodostuu henkilöstökuluista 19,4 miljoonaa euroa. Vastaavasti muiden palvelujen ostot ylittävät budjetin 17 miljoonaa euroa, josta merkittävin osa muodostuu vuokratyövoimasta.

Seniorikeskuksissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 15,8 miljoonaa euroa ja menojen ylittävän budjetin 9,8 miljoonaa euroa. Merkittävin syy on vuokratulojen ja menojen tekninen ylitys.

Helsingin sairaalassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,5 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 4,8 miljoonaa euroa. Menoissa ylityspainetta on muiden palvelujen ostoissa 5,9 miljoonaa euroa, joka johtuu vuokratyövoiman käytöstä ja tukipalveluiden hinnankorotuksista sairaaloissa (muun muassa pesula, siivous ja ravitsemuspalvelut). Muissa ostoissa ylitystä ennustetaan 0,6 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa, asiakaspalvelujen ostoissa ja vuokrakustannuksissa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteisissä menoissa ennustetaan alitusta 1,4 miljoonaa euroa. Alitus johtuu pääosin rintamaveteraanien palveluista, jotka ovat maksuttomia rintamaveteraaneilla ja oikaistaan käyttömenoista taseeseen.

Pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,2 miljoonaa euroa. Menoissa on ylityspainetta 1,2 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan kustannussäästöjä 0,4 miljoonaa euroa.

Ylitys johtuu kunta-Helsingin järjestämisvastuulle kuuluvien varautumisen ja väestönsuojeluun liittyvien tehtävien tuottamiseen sekä tilanne- ja johtokeskustehtävien kokoamiseen. Väestönsuojelusta laskutetaan noin 1 miljoonaa euroa kaupunginkanslialta ja kaupunkiympäristön toimialalta. Tilanne- ja johtokeskustehtävistä laskutetaan muilta hyvinvointialueilta ja kohdennetaan toiminnan käynnistämisen valtionavustuksen tuloja noin 0,2 miljoonaa euroa.

Sisäministeriö on myöntänyt Helsingin kaupungille pelastajakoulutuksen järjestämiseen vuonna 2024 Helsingin pelastuskoulussa yhteensä 2 miljoonaa euroa. Pelastuskoulun kustannusten ennustetaan toteutuvan myönnetyn avustuksen mukaisesti.

Toimialan yhteiset palvelut

Toimialan yhteisten palvelujen menojen arvioidaan alittavan budjetin 2,9 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Henkilöstökustannuksissa ennustetaan säästöä 0,3 miljoonaa euroa ja palvelujen ostoissa 2,6 miljoonaa euroa. Toimialan yhteisiin palveluihin budjetoidaan kanslian palvelusopimus.

Toimialan yhteiset menot

Toimialan yhteisten tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 5,9 miljoonaa euroa ja menojen alittavan 32,9 miljoonaa euroa. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan kustannussäästöjä 1,8 miljoonaa euroa. Toimialan yhteisiin menoihin budjetoidaan muun muassa toimialan vuokrakustannukset, yhteiset tilahankkeet, keskitetyt atk-palvelut, Apotin kustannukset, toimialan palkkatukityöllistetyt, kaupungin palkkaohjelmaan ja lomapalkkavelkaan liittyvät varaukset sekä työsuhdeasuntojen subventiot. Säästöä ennustetaan pääosin vuokrakustannuksissa 14,3 miljoonaa euroa, henkilöstökustannuksissa 4,8 miljoonaa euroa (palkkaohjelman ja työkyvyttömyysmaksujen varaus budjetissa keskitetysti yhteisissä menoissa ja toteutuu palveluissa) ja ostoissa 14,9 miljoonaa euroa.

(5 10 02) HUS-yhtymä (1000 euroa)

HUS-yhtymä ennustaa Helsingin palvelutuotannon olevan 796,6 miljoonaa euroa eli alittavan talousarvion palvelutuotannon osalta 14,1 miljoonalla eurolla. HUS-yhtymä ennustaa koko yhtymän tilikauden alijäämäksi 65,4 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus on 23,6 miljoonaa euroa. Yhteensä HUS-yhtymä ylittää talousarvion 9,5 miljoonalla eurolla.

Kirjanpitolautakunnan hyvinvointi- ja kuntajaosto antoi 20.12.2023 lausunnon, jonka mukaan Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulee varovaisuuden periaatteen mukaisesti kirjata kirjanpitoonsa osuus HUS-yhtymän alijäämästä vastaisena menona tai menetyksenä, jos kirjanpitolaissa tarkoitetut kirjaamisen edellytykset täyttyvät.

Alijäämä esitetään jäsenenä olevien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kirjanpidossa pakollisena varauksena tai siirtovelkana, jos sitä ei kyetä kattamaan hyvinvointiyhtymän muilla tuloilla.

Helsingin HUS-yhtymän ennuste on kirjanpitolautakunnan ohjeistuksen mukainen, jossa HUS-yhtymän Helsingin ennusteessa on huomioitu arvioitu alijäämän osuus ennusteessa.

Investoinnit

Investointien rahoitus sisältyy valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Investointeihin toimialalla budjetoitu talousarviomääräraha ei ole sitova kaupunginvaltuustoon nähden.

Investoinnit (1000 euroa):

Investointien ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,1 miljoonaa euroa, joka johtuu muista ennakoimattomista hankinnoista.

Kaupunkistrategian, palvelustrategian ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025 lisäksi toimintaa ohjaa valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä pelastustoimelle asetetut tavoitteet sekä Kasvun paikka -strategia vuosille 2021–2025. Kaupunkistrategiaa toteutetaan kärkihankkeiden ja ohjelmaryhmien puitteissa, erityisesti keskittyen segregaation ehkäisyyn.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian, palvelustrategian ja palvelutason tavoitteita ovat muun muassa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, alueiden ja väestöryhmien eriytymisen ehkäiseminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vastuullisen taloudenpidon edistäminen.

Kaupunkistrategian toteutumisessa on tunnistettu useita onnistumisia, kuten sähköisten ja etäpalvelujen lisääntyminen, pelastustoimen toimintavalmiuden parantuminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen uudella Mieppi-palvelupisteellä sekä asunnottomuuden vähentäminen. Myös terveysaseman kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään edelleen lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, palvelusetelitoiminnalla sekä ulkoisella palveluhankinnalla.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin palveluketjun rakentamista ja käyttöönottoa jatketaan. Myös lapsiperheiden varhaisen tuen mallia sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä jatketaan. Lisäksi varmistetaan erityispalvelut toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireileville alaikäisille monialaisessa yhteistyössä muun muassa poliisin kanssa.

Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja. Palvelutarpeen arviointia on kehitetty, työnjakoja yhtenäistetty sekä asiakkaan hoitoketjua sujuvoitettu.

Palvelustrategiaa toimeenpannaan pääasiassa toimialatasoisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa, kuten muutosohjelmassa, Kestävän kasvun hankkeessa ja omavalvontaohjelmassa sekä verkostoissa, kuten HUS-ohjauksen verkostossa. Näiden toteutumista seurataan omilla seurantasuunnitelmillaan. Strategiseen johtamiseen panostetaan ja valmistellaan kaupunkistrategian ja palvelustrategian sovittamista vahvemmin yhteen tulevalle strategiakaudelle.

Monituottajamallia on hyödynnetty ja tuotantotapa-analyysejä on käytetty palvelujen kehittämisessä ja tuotantotaparakenteen optimoinnissa. Valvontatyötä on yhdenmukaistettu ja omavalvontaohjelma päivitetty. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tietojohtamiseen on laadittu suunnitelma, joka tukee palvelustrategian tavoitteita. Erikoissairaanhoidon ohjausta ja kumppanuutta Helsingin kaupungin, hyvinvointialueiden ja HUSin välillä on vahvistettu ja kustannusten ennustettavuutta parannetaan edelleen.

Palvelukustannusten, sitovien ja yhteisten tavoitteiden toteutuminen

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteutuminen kuvataan tämän esityksen liitteissä 1-3.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Epävarmuutta ennusteeseen aiheuttavat edelleen mahdolliset muutokset kesken talousarviovuoden.