Pääkaupunkiseudun yhteistyö eräiden työvoimapalveluihin liittyvien hankintojen järjestämisessä, kaupunginkanslia

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tausta ja nykytila

Järjestämisvastuu julkisista työvoima- ja yrityspalveluista siirtyy kuntapohjaisille työvoimaviranomaisille 1.1.2025 alkaen (TE2024-uudistus). Helsingin kaupunki muodostaa oman työllisyysalueensa ja toimii itsenäisenä työvoimaviranomaisena.

Helsingin kaupunki on valmistautunut työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoon osallistumalla 1.3.2021–31.12.2024 toteutettavaan työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun. Kuntakokeilussa Helsingin kaupunki on vastannut Uudenmaan TE-toimiston sijasta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen henkilöasiakkaan palveluiden toteuttamisesta niille helsinkiläisille työnhakija-asiakkaille, jotka kuuluvat työllisyyden kuntakokeilun kohderyhmään.

Osana järjestämisvastuun siirtoa Helsingin kaupungin toteutettavaksi siirtyvät kuntakokeilun tehtävien lisäksi myös muut työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) säädetyt työvoimaviranomaisen tehtävät. Uusina lakisääteisinä tehtävinä kaupungille siirtyvät muun muassa työnantajapalveluiden järjestäminen, työvoimapalveluhankintojen julkiset kilpailutukset sekä henkilöasiakkaille tarjottavien työllistymistä edistävien palveluiden, kuten työvoimakoulutusten ja valmennusten sekä arviointien järjestäminen. Uudenmaan TE-toimisto ja Uudenmaan ELY-keskus vastaavat edellä mainittujen lakisääteisistä työvoimapalveluhankintojen kilpailutuksista työllisyydenhoidon tehtävien järjestämisestä vuoden 2024 loppuun saakka.

Ostopalveluhankintoja on käytetty työnhakija-asiakkaiden työllistymisen tukena laajasti. Työvoimapalveluhankintojen tehtäviä on toteutettu nykyisellään pääosin koko Uudenmaan laajuisesti ja osin valtakunnallisesti. Järjestämisvastuun siirtyessä kunnille 1.1.2025 työvoimapalveluita toteuttaa Uudellamaalla yhdeksän eri työvoimaviranomaista. Muista PKS-kunnista Vantaan kaupunki toimii itsenäisenä työvoimaviranomaisena ja Espoon kaupunki muodostaa työllisyysalueen yhdessä Kauniaisten kaupungin kanssa.

TE2024-uudistuksen merkittävä muutos aikaisempaan on kuntia vaikuttaviin työllisyystoimiin kannustava rahoitusmalli. Mallissa nykyinen kytkös työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ja kunnan maksaman työttömyysturvan maksuosuuden välillä poistuu. Tähän asti työttömän ohjaaminen palveluun on riittänyt pienentämään kaupungin maksuosuutta työttömälle maksettavasta työmarkkinatuesta. Uudessa rahoitusmallissa kunnan maksuosuus vähenee työnhakijan työllistymisellä. Hankintojen valmistelussa tulee korostaa palveluiden tuloksellisuutta asiakkaiden työllistymisessä.

Osana järjestämisvastuun siirtoa on tunnistettu tarkoituksenmukaiseksi selvittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteistyöllä saavutettavia hyötyjä työvoimapalveluhankintojen järjestämisessä. Kaupungit solmivat kesäkuussa 2023 aiesopimuksen yhteistyön jatkovalmistelusta sekä osoituksena yhteisestä tahtotilasta palveluiden järjestämiseksi.

PKS-hankintayhteistyön tavoitellut hyödyt

Yhteistyöllä saavutetaan markkinaetua palveluiden saatavuudessa sekä varmistetaan monipuolinen palvelukattaus koko pääkaupunkiseudun asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Yhteistyön tarkoituksena on tuottaa osapuolille taloudellista etua hankinnan prosessikustannusten kevenemisen sekä edullisempien hankintahintojen ja sopimusehtojen muodossa. Yhteistyön osapuolet tavoittelevat taloudellista etua myös asiantuntemuksen lisäämisessä ja päällekkäisen työn vähentämisessä sekä hankintojen yhtenäistämisessä. Valtiolta kunnille siirtyvistä henkilötyövuosista ja hankintaosaamisesta hyödytään yhdessä enemmän sen sijaan, että osaaminen hajautuu eri organisaatioihin. 

Pääkaupunkiseudun yhteinen työssäkäyntialue ja henkilöasiakkaiden- ja samankaltaiset palvelutarpeet sekä niiden suuri määrä luovat järkevät edellytykset kilpailuttaa PKS-yhteistoimintana asiakkaille tarjottavia sekä lakisääteisiä että ei-lakisääteisiä työllistymistä ja kotoutumista edistäviä palveluita. Näitä palveluita ovat muun muassa:

• Valmennuspalvelut (työnhaku-, ura- sekä työhönvalmennuspalvelut),  
• Työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelut
• Oppivelvollisuuden suorittaneille tarkoitettu työvoimakoulutus (ammatillista osaamista ja valmiuksia, yrittäjävalmiuksia lisäävää koulutus sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain 26 §:ssä tarkoitettu kotoutumiskoulutus)  
• Työvoimakoulutuksena järjestetty yhteishankintakoulutus, missä koulutus suunnitellaan ja rahoitetaan yhdessä työnantajan kanssa.  
• Työvoiman ulkopuolisten asiakkaiden kotoutumisohjelmaan liittyvät palveluhankinnat niiden ollessa samankaltaisia kuin työnhakija-asiakkaille tarkoitetut kotoutumiskoulutuksen palvelut

Työvoimapalveluhankintoja koskeva kaupunkien yhteistyö

Helsingin, Espoon, Kaunaisten ja Vantaan kaupunkien välisellä sopimuksella (liite 1) sovitaan osapuolten välisestä hankintayhteistyöstä kuntalain (410/2015) 54 §:n mukaisena julkisoikeudellisena yhteistoimintana. Yhteistoiminnassa on kyse viranomaistehtävän antamisesta virkavastuulla toisten kuntien viranhaltijoiden hoidettavaksi.

Ostopalveluhankintoja koskevat yksilöidyt hankintatehtävät siirretään virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijoiden hoidettavaksi siten, että hankinnan kilpailuttava kunta toteuttaa hankinnan kilpailutukseen liittyvät tehtävät, mukaan lukien hankintapäätöksen- ja hankintasopimusten tekemisen.

PKS-kuntien samankaltaiset henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeet ohjaavat PKS-hankintojen yhteistoimintaa. Lähtökohtana on arvioida aina hankintojen suunnittelussa yhteistyön tarkoituksenmukaisuus ja mahdollisuus. Yhteistyössä toteutettavat hankinnat ennakoidaan vuosittain tai tarvittaessa päivittyvään yhteistoimintasopimuksen liitteenä olevaan hankintasuunnitelmaan, josta päätetään erikseen jokaisessa PKS-kunnassa kunnan hallintosäännön mukaisesti.

Yhteistoimintana tehtävät hankinnat jaetaan vuosittain siten, että Helsinki toteuttaa noin 50 %, Espoo noin 25 %, Vantaa noin 25 % vuosittain toteutettavista hankintatehtävien kappalemäärästä. Hankintojen jakautumista tarkastellaan vuosittain. Prosenteista voidaan kuitenkin poiketa hankintojen laajuuden, työmäärän ja tarvittavan resurssin perusteella. Prosenttiosuuksien toteumaa PKS-kuntien kesken tarkastellaan hankintasuunnitelman päivityksen yhteydessä vähintään vuosittain ja tarvittaessa hankintatehtävien kappalemäärä tasataan osapuolten kesken. Ensimmäinen tarkastelu tehdään tarvittaessa kuitenkin viimeistään vuoden 2026 alussa.

Hankintojen yhteistoimintasopimus ei poissulje mahdollisuutta toteuttaa sopimuksessa määriteltyjä palveluhankintoja myös itsenäisesti tai tuottamalla palvelua itse kunnan omana tuotantona.

PKS-yhteistyön varmistamiseksi on tarkoitus perustaa 1.1.2025 alkaen Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteiset säännöllisesti kokoontuvat PKS-yhteistyössä hoidettavien hankintojen järjestämisen PKS- johtoryhmä sekä PKS-koordinaatioryhmä. PKS-johtoryhmän ja koordinaatioryhmän pääasiallinen tehtävä on seurata ja tukea yhteistyössä määriteltyjen tehtävien toteuttamista.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle.

Päätös tullut nähtäväksi 18.04.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.