Vahingonkorvaus, henkilövahinko ja esinevahinko, 3.4.2024, Baana
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 21.11.2024 § 213 (polkupyörävahinko)
Päätösehdotus
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 21.11.2024 (213 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Esittelijän perustelut
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 21.11.2024 (213 §) hylännyt 3.4.2024 Baanalla pyörätiellä tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vahingonkorvausvaatimuksen liittyen 4.3.2024 kello 8.15 Baanalla pyörätiellä tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen. Hakija on täsmentänyt vaatimuksensa määrältään 164,79 euroon. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että Baanaa ei ole ylläpidetty vahinkopäivänä kaupungin strategian ja kriteeristön mukaisesti eikä sääolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Hakijalle tapahtunut onnettomuus on johtunut kaupungin laiminlyönnistä.
Vahinkopäivän aamun ennustettu viiden senttimetrin lumisade on ollut kaupungin tiedossa etukäteen. Reitti olisi pitänyt olla kunnossapidetty työmatkaliikennettä varten aamulla kello 7 mennessä, sillä kyse on korkeimman A++ -hoitoluokan reitistä, ja alempaan A-hoitoluokkaan koskevien reittien osalta vaatimus on, että ne on aurattu aamuun kello 7 mennessä. Hakijan mukaan kaupunki ei ole myöskään esittänyt mitään todistelua siitä, että Baana olisi harjauksen lisäksi myös suolattu vahinkopäivänä. Kaupungin olisi lisäksi pitänyt kunnossapidon ajoituksen osalta ottaa huomioon, mikäli Baana olisikin suolattu, suolaukseen liittyvät rajoitteet eli sen, että suolan vaikutus ei ole välitön.
Päätöksessä oleva viittaus tieliikennelain tienkäyttäjän huolellisuusvelvoitteeseen jää hakijan mukaan hämäräksi, sillä päätöksessä ei ole väitetty onnettomuuden johtuneen huolellisuusvelvoitteen laiminlyönnistä. Hakija kertoo ajaneensa vahinkopäivänä ennen onnettomuutta Baanaa pitkin yli kilometrin matkan ja on ajaessaan noudattanut sääolosuhteiden vaatimaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Myöskään Baanalla onnettomuuden tapahtuessa olleet jalankulkijat eivät ole, kuten päätöksessä todetaan, tulleet hakijaa vastaan Baanalla vaan he ovat tulleet yllättäen hakijan eteen Baanalle kohdassa, jossa ei ole risteävää jalankulkuliikennettä tai edes epävirallista reittiä. Jalankulkijat ovat tulleet Porkkalankadun sillan alta, ja hakija katsoo kaupungin myötävaikuttaneen tapahtumaan myös siten, että se on mahdollistanut kulkureitin Porkkalankadun sillalta kierreportaita pitkin Baanalle yllättävästä suunnasta.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 22.10.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 2.12.2024 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Hakija on oikaisuvaatimuksessaan vedonnut A-luokan kevyen liikenteen väyliä koskeviin toimenpideaikoihin ja siihen, että A++ -luokan väyliä tulisi hoitaa vielä paremmin, eli A++ -luokan väylät tulisi olla kunnossapidetty aamulla kello 7 mennessä. A-luokan toimenpideaikavaatimukset eivät koske A++ -luokan harjasuolattuja reittejä, eikä A++ -luokalla ole ollut asetuttuna erillisiä toimenpideaikavaatimuksia. Kuten oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä todetaan, harjasuolattavia reittejä on hoidettu arkisin klo 7–19 ja viikonloppuisin klo 7–17 tarpeen mukaan.
Kunnossapitolaki ei säätele yksityiskohtaisesti katujen kunnossapitoon liittyviä toimenpidetapoja tai toimenpideaikoja vaan sen, että kaupungin kunnossapitovelvollisena tulee pitää kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kaupunki on kunnossapitoa koskevien urakkasopimusten yhteydessä määritellyt katujen kunnossapitoon liittyviä toimenpidetapoja ja -aikoja, joilla laissa määritelty liikenteen tarpeiden edellyttämä tyydyttävä kunto voidaan saavuttaa. Nämä toimenpideaikoja ja -tapoja koskevat määritelmät ovat sopimusehtoja, eikä kaupungin ja sen urakoitsijan välinen sopimus perusta yksittäiselle kuntalaisille suoraan oikeuksia. Myöskään kaupunkistrategiassa määritellyt pyöräilyyn liittyvät tavoitteet eivät tuo yksilöille suoria oikeuksia, vaan strategisina tavoitteina ne ohjaavat kaupungin toiminnassa tehtäviä valintoja.
Vahinkopaikan kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen perusteella Baanan pyörätie on harjasuolattu vahinkopäivänä kello 8.14, eli minuuttia ennen hakijan vahinkotapahtumaa. Aurausta tai harjausta ei ollut tarvittu aiemmin vahinkoa edeltäneellä viikolla tai sitä edellisellä viikolla, koska väylät olivat sulaneet paljaaksi. Edellinen toimenpide vahinkopaikalla on ollut 30.3.2024 kello 9.30 tehty tarkistuskäynti. Tieto tehdyistä toimenpiteistä perustuu GPS-tietoihin, ja tieto siitä, harjauksen lisäksi pyörätie on suolattu, perustuu kunnossapidosta vastaavan selvitykseen.
Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä kello 8 lämpötila on ollut -2 °C ja meneillään on ollut lumisade. Vahinkoa edeltäneenä päivänä 2.4.2024 kello 15 on alkanut vesisade, joka on iltapäivän ja illan aikana muuttunut ensin räntä- ja sitten lumisateeksi. Sade on jatkunut vesi, räntä- ja lumisateena, ja myös vahinkohetkellä on ollut käynnissä lumisade. Vahinkopäivänä 3.4.2024 kello 5 ja kello 9 lumen syvyydeksi on mitattu havaintoasemalla 2 senttimetriä, mutta muuten lumen syvyys on havaintoaseman mittauksissa ollut jatkuvasti ennen vahinkoa 0 senttimetriä. Lämpötila on kääntynyt vahinkopäivänä 3.4.2024 kello 2 plussalta pakkasen puolelle vaihdellen kello 8 saakka -2 °C ja -0,1 °C välillä.
Viranhaltijapäätöksessä on tuotu esiin tieliikennelain velvoitteet, sillä hakija on kertonut kaatuneensa pyörällä hidastaessaan vauhtia eteensä tulleiden jalankulkijoiden vuoksi. Ajoneuvon kuljettajana pyöräilijän tulee sovittaa nopeutensa sellaiseksi, kun tien kunto ja keli edellyttävät. Pyörä on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa ja se pitää pystyä pysäyttämään edessä olevan tien näkyvällä osuudella ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Tieliikennelain mukaan jalankulkijan on ylitettävä pyörätie suojatietä pitkin, käyttäen yli- tai alikulkua tai risteyksen vierestä, jos sellaisia on lähellä. Muutoin jalankulkija voi ylittää pyörätien kohtisuoraan varovaisuutta noudattaen ja tarpeettomasti viivyttelemättä. Vahinkopaikan kohdalla alas Porkkalankadulta tulevat portaat eivät pääty suoraan Baanalle, vaan ne päättyvät noin 7 metrin päähän Baanan reunasta avautuen vastakkaiseen suuntaan. Portaiden kohdalla Baanan reunassa on mukulakivin päällystetty alue, joka on rajattu Baanasta pollarein. Jalankulkija voi kulkea kyseisestä kohdasta Baanalle Porkkalankadulta tullessaan, ja jalankulkija myös saa tieliikennelain mukaisesti ylittää Baanan pyörätien kyseisellä paikalla. Kohdalla ei ole keskustasta päin tultaessa näkemäesteitä. Se, että jalankulkija ylittää pyörätien tässä kohtaa, on näin ollen sekä ennakoitavissa että havaittavissa.
Vahingon tapahtuma-aikaan on ollut käynnissä lumisade, josta ei ennusteista huolimatta ole ennen vahingon tapahtumista muodostunut havaintoasemalla mitattavaa kerrosta lunta. Kaupungin urakoitsijalleen asettamien vaatimusten mukaan harjasuolaus kyseisellä pyörätiellä tehdään kello 7 ja 19 välillä tarpeen mukaan. Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla olevan pyörätien talvikunnossapidosta on huolehdittu asianmukaisesti ja sääolosuhteiden edellyttämällä tavalla, kun pyörätie on harjasuolattu on vahinkopäivänä kello 8.14, minuuttia ennen vahinkoa. Edellä esitetyillä ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitettyjen perusteluiden sekä vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle pyörällä kaatumisen seurauksena syntyneistä vahingoista. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3‒5 §, 16 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 21.11.2024 § 213
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 3.4.2024 esittänyt kaupungille määrältään 99,79 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi 3.4.2024 kello 8.15 polkupyörällä Baanaa pitkin, hidasti vauhtiaan Porkkalankadun sillan alla vastaantulijoiden takia ja kaatui. Tien pinta oli jäinen. Ainoa suoritettu tien huoltotoimenpide oli vaatimuksen mukaan ollut irtolumen harjaus, jota ei missään olosuhteissa voida pitää riittävänä talvihoitona keskeisimmälle A-kunnossapitoluokan väylälle ottaen huomioon sen, että vahingon tapahtumisen ajankohdan sääolosuhde oli ennusteen mukaan kaupungilla tiedossa. Hakija on toimittanut vaatimuksensa liitteenä vahinkopaikalta otetun valokuvan sekä silminnäkijän lausunnon. Silminnäkijän lausunnon mukaan ei ollut ainakaan huomattavissa, että harjakoneessa olisi ollut suolaliuoksen levitintä, harjausjälki oli paikoitellen heikkoa ja harjauksen jälkeen tiellä oli jonkin verran märkää loskaa, joka ”sitten varmaankin jäätyi siihen”.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena sekä liukkauden torjumisen.
Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään A-luokan mukaisesti harjasuolaamalla.
Harjasuolattavilla reiteillä lumi poistetaan harjaamalla ja liukkaudentorjuntaan käytetään liuossuolaa. Harjasuolattavilla reiteillä ei ole toimenpiteiden aloittamiselle erillistä lähtökynnystä, vaan niitä hoidetaan arkisin klo 7–19 ja viikonloppuisin klo 7–17 tarpeen mukaan. Kovilla pakkasilla harjasuolausreittejä saatetaan joutua hiekoittamaan, jotta liukkaus saadaan torjuttua. Harjasuolattavien pyöräteiden vieressä olevat jalkakäytävät hoidetaan myös tehostetusti, jos jalkakäytävät ovat kaupungin kunnossapidon vastuulla.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavilta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on harjattu ja suolattu juuri ennen vahingon tapahtumista, 3.4.2024 kello 8.14. Aurausta tai harjausta ei ollut tarvittu aiemmin vahinkoa edeltäneellä viikolla tai sitä edellisellä viikolla, koska väylät olivat sulaneet paljaaksi. Edellinen toimenpide vahinkopaikalla on ollut 30.3.2024 kello 9.30 tehty tarkistuskäynti. Asiassa saatu selvitys perustuu GPS-tietoon. Kunnossapidolla on ollut tiedossa, että aamulla 3.4.2024 sataa mahdollisesti 5 senttimetriä lunta. Hakijan toimittaman valokuvan perusteella tapahtumahetkellä on ollut suhteellisen kova lumisade, joka on jo peittänyt jonkin verran aurattua ja suolattua kulkuväylää. Suola vaikuttaa ja näkyy vasta jonkin ajan päästä suolaamisesta.
Kaupungin palautejärjestelmään ei ole saapunut palautteita vahinkopaikan talvikunnossapidosta vahinkopäivältä 3.4.2024. Kaupungille ei ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikasta.
Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lumen syvyys on ollut 0 senttimetriä 21.3.2024 lähtien vahinkopäivään 3.4.2024 saakka. Vahinkoa edeltäneinä päivinä, 1.–2.4.2024 lämpötila on pysynyt plussan puolella. Vahinkoa edeltäneenä päivänä, 2.4.2024 kello 15 on alkanut vesisade, joka on iltapäivän ja illan aikana muuttunut ensin räntä- ja sitten lumisateeksi. Sade on jatkunut ajoittaisena ja vähäisenä vesi, räntä- ja lumisateena vahinkohetkeen 3.4.2024 kello 8.15 saakka. Vahinkopäivänä 3.4.2024 kello 5 ja kello 9 lumen syvyydeksi on mitattu havaintoasemalla 2 senttimetriä, mutta muuten lumen syvyys on havaintoaseman mittauksissa ollut jatkuvasti ennen vahinkoa 0 senttimetriä. Lämpötila on kääntynyt vahinkopäivänä 3.4.2024 kello 2 plussalta pakkasen puolelle vaihdellen kello 8 saakka -2 °C ja -0,1 °C välillä. 3.4.2024 kello 8 lämpötila on ollut -2 °C ja meneillään on ollut lumisade.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kulkuväylät eivät koskaan olisi liukkaat (esim. KKO:1998:147). Liukkaudentorjuntatoimenpiteillä ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. (Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-001397.)
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16). Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Polkupyörää pidetään tieliikennelaissa ajoneuvona. Tieliikennelain mukaan vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa.
Talvipyöräilyyn sisältyy aina riskejä, jotka kuljettajan täytyy ottaa huomioon. Talvipyöräilyn riskit huomioiden pyöräilijän olisi tullut noudattaa erityistä varovaisuutta. Vahingon tapahtumisen ajankohtana on ollut yhtäaikainen sade ja pakkanen, ja on tunnettu tosiasia, että kyseessä olleet keliolosuhteet saattavat aiheuttaa liukkauden lisääntymistä.
Vaatimuksen mukaan vahingon tapahtumiseen on vaikuttanut hakijaa väylällä vastaan tulleet tienkäyttäjät. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Vahinkopaikan talvikunnossapidosta on huolehdittu asianmukaisesti, koska vahinkopaikka on harjattu ja suolattu juuri ennen vahinkoa. Kunnossapito on tarkkaillut vahinkopaikkaa ja keliolosuhteita, ja talvikunnossapidon toimenpiteet on tehty keliolosuhteiden muutokset huomioon ottaen.
Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3–5 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794