Lainan myöntäminen, uusi pääsisäänkäyntirakennus, Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr vastaa Korkeasaaren eläintarhan toiminnasta. Eläintarhan tehtävänä on uhanalaisten lajien ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Korkeasaaren eläintarhan säätiö on osa Helsingin kaupunkikonsernia, ja kaupunki tukee sen toimintaa.

Korkeasaaren eläintarhan pääasiallinen sisäänkäynti tapahtuu Mustikkamaalla sijaitsevan sisäänkäyntirakennuksen kautta. Kruunusiltojen toteutuksen myötä eläintarhan raja siirtyy Korkeasaareen, eikä eläintarha siten voi enää käyttää nykyistä sisäänkäyntirakennusta. Korkeasaaren eläintarhan on välttämätöntä rakentaa uusi sisäänkäyntirakennus. Samalla rakennukseen tulevia toimintoja voidaan lisätä ja sujuvoittaa, joka parantaa asiakaspalvelua, työtehtävien hoitoa ja liikenteen logistiikkaa. Raideliikenteen myötä eläintarhan kävijämäärien odotetaan lisääntyvän.

Korkeasaaren eläintarhan sisäänkäynnin uusimishankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 15 000 000 euroa (alv 0 %). Rakentaminen kruunusiltojen projektin yhteydessä on haastavaa ja vaatii erityisjärjestelyjä. Lisäksi rakennuksen varustaminen toimintakuntoon ympäristöineen on huomioitu kustannuksissa. Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr hakee kaupungilta enintään 12 000 000 euron suuruista lainaa sisäänkäyntirakennushankkeen investointikustannusten rahoittamiseksi. Loppuosa rahoitetaan Kruunusillat hankkeelta saatavalla 2 300 000 euron hankerahoituksella (kaupunginvaltuuston päätös 31.8.2016) ja säätiön omin varoin 1 000 000 euroa. Kokonaisrahoitus on mahdollista myöntää, sillä Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr on osa kaupunkikonsernia.

Talousarvion kohdalla 9 01 02 33, lainat kaupunkikonsernin yhteisöille, on käytettävissä 37 miljoonaa euroa.

Kuntalain 129 § ja valtiontuki

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr:lle myönnettävälle lainalle ei edellytetä vakuutta, koska säätiö on kokonaan kaupungin omistama ja on velvollinen noudattamaan toiminnassaan kaupungin konserniohjetta sekä kaupungin antamaa konserniohjausta. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan säätiölle myönnettävän lainan vuoksi.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) artiklan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr on varovaisuutta noudattaen arvioitava ainakin osittain taloudellista toimintaa harjoittavaksi yksiköksi ja täten valtiontukisääntöjen tarkoittamaksi yritykseksi. Korkeasaaren eläintarhan säätiölle uuden sisääntuloportin rakentamista varten myönnettävän lainan on arvioitu täyttävän valtiontuen kriteerit. Laina voidaan myöntää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti) artiklan 53 nojalla.

Korkeasaaren eläintarha on 53(2)(a) artiklassa tarkoitettu muu vastaava kulttuurilaitos, jolle voidaan myöntää 53(3)(a) artiklassa tarkoitettua investointitukea. Investointituen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien infrastruktuurin rakentamisesta, nykyaikaistamisesta, hankkimisesta, säilyttämisestä tai parantamisesta aiheutuvat kustannukset, jos infrastruktuuria käytetään ajallisesti tai sen tilakapasiteetista käytetään vuodessa vähintään 80 prosenttia kulttuurisiin tarkoituksiin. Tältä osin on katsottavissa, että uuden sisääntuloportin rakentaminen menee infrastruktuurin rakentamisen ja mahdollisesti parantamisen alle.

Tuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton erotusta. Tukea myönnettäessä on tehty yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 53(6) artiklan mukainen rahoitusvajeanalyysi. Aiemmin uutta sisääntuloporttia varten myönnetty avustus ja nyt myönnettävään lainaan sisältyvä korkotuki eivät yhteenlaskettuna ylitä edellä mainitun rahoitusvajeanalyysin osoittamaa enimmäistukimäärää. Tuen ylittäessä tukikelpoisten kustannusten ja investointien liikevoiton erotuksen, on tuki perittävä tältä osin takaisin.

Yhteisölle myönnettävä laina sisältää korkotukea 872 095,07 euroa. Lainaan sisältyvä korkotuki ja aiemmin myönnetty avustus eivät yhteenlaskettuna ylitä kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen kohdistettua investointituen ilmoituskynnysarvoa, joka on 165 000 000 euroa.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr ei ole yritys, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa saman jäsenvaltion myöntämä tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr ei myöskään ole yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös kaikki muut yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen luvussa I määritellyt edellytykset.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut tekee investointituesta komissiolle yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen RPA:n liitteen II mukaisen jälki-ilmoituksen työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä.

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 2 momentin 13 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää lainojen myöntämisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 27.06.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.