Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, palkanmaksun ongelmat, 1.5.2022-31.12.2022

Yhteisten palvelujen johtaja päätti hylätä vaatimuksen.

********** (jäljempänä vaatimuksen esittäjä) on asianajajansa välityksellä vaatinut Helsingin kaupungilta korvausta palkkavirheiden selvityksen johdosta muodostuneista asianajokuluista 4.247,00 euroa. Lisäksi vaatimuksen esittäjä on vaatimuksen mukaan joutunut nostamaan kulutusluoton liikaa maksetun palkan palautusta varten. Kulutusluoton nostamisesta on syntynyt vaatimuksen esittäjälle kuluja yhteensä 4.423,52 euroa, joita hän vaatii kaupungilta. Vaatimuksessa esitetään, että vahinkojen johdosta vaatimuksen esittäjä kuittaa perusteetonta etua koskevasta vaatimuksesta 3.000 euroa. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan perusteettoman edun palauttamisesta ei ole riitaa. Vaatimuksessa pyydetään ilmoittamaan mikäli kaupungilla on jokin muu ehdotus asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.

Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 1 § mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle aiheuttamansa vahinko.

Vahingonkorvauslain (1974/412) 1 luvun 1 § mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 § mukaisesti vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin korvaamiseen on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Korvausvaatimuksen johdosta tulee arvioitavaksi, onko vaatimuksen esittäjälle aiheutunut liikaa maksetun palkan johdosta sellaista vahinkoa, josta Helsingin kaupunki on vastuussa

Vaatimuksen esittäjän palkan takaisinperintä on perustunut siihen, että hänelle oli avattu kaksi päällekkäistä työsuhdetta samaa tehtävää koskien. Tämän vuoksi hänelle oli maksettu palkkaa virheellisesti myös toisen avatun työsuhteen johdosta lähes kahdeksan kuukauden ajalta.

Vahinkoina korvataan todelliset ja syntyneet taloudelliset vahingot. Työntekijän on näytettävä toteen vahingon määrä ja syntynyt vahinko. Syntynyt taloudellinen vahinko ja sen määrä on kyettävä näyttämään toteen vaatimuksen liitteenä olevalla selvityksellä. Vahingonkorvausvaatimuksen liitteenä ei ole toimitettu selvityksiä, joiden perusteella olisi nähtävissä, että vaatimuksen esittäjälle on aiheutunut vaatimuksessa esitetty taloudellinen vahinko.

Vaatimuksen esittäjän asiamieheltä on 29.5.2024 sähköpostitse pyydetty toimittamaan asianajolasku toimenpide-erittelyineen sekä korkolaskelma. Asianajaja on toimittanut toimenpide-erittelyn sekä lainan lyhennystaulukon sekä rahoitussuunnitelman. Asiamieheltä 25.9.2024 puhelimitse saadun tiedon mukaan vaatimuksen esittäjä ei ole maksanut asianajolaskua.

Vahingonkorvauksena voidaan korvata vain jo syntyneitä vahinkoja. Esitetyn korkoja koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että perusteettoman edun palautusta varten otetun lainan korkokulut eivät ole sellainen vahinko, josta Helsingin kaupunki olisi korvausvastuussa. Takaisinperintää varten nostetun lainan korkokulut eivät ole välittömästi aiheutuneet liikaa maksetusta palkasta. Työnantajalla on oikeus periä takaisin liikaa maksettu palkka eli niin sanottu perusteeton etu. Liikaa maksetun palkan takaisinmaksamisesta on myös mahdollista laatia maksusuunnitelma Helsingin kaupungin oikeuspalveluiden kanssa.

Vaatimuksessa esitetyn asianajokuluja koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että sen osalta kyseessä katsotaan olevan kyse ennenaikaisesta vaatimuksesta, sillä vaatimuksen esittäjä ei ole vielä maksanut asianajolaskua, eikä hänelle siten ole aiheutunut siltä osin taloudellista vahinkoa. Vaatimuksen ennenaikaisuudesta johtuen asiassa ei ole tarpeen arvioida vaaditun vahingon perustetta ja määrää ja onko kyse ylipäätään sellaisesta vahingosta, josta Helsingin kaupunki olisi vastuussa.

Vaatimuksessa esitettyyn kuittausta koskevan vaatimukseen ei voida suostua, sillä edellä esitetyn mukaisesti kaupunki katsoo, että vaatimuksen esittäjällä ei ole saatavaa Helsingin kaupungilta. Näin ollen vastakkaisia saatavia ei siten myöskään ole.

Edellä todettuun viitaten asiassa ei ole edellytyksiä myöskään muulle sovinnolliselle ratkaisulle.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan HR-delegointipäätökseen 5.3.2024 (§ 27) perustuen palkanmaksua koskevasta vahingonkorvauksesta päättää hallintojohtaja (nyk. yhteisten palvelujen johtaja).