Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, vähähiilisten sideaineiden soveltuvuus maan syvästabilointiin, Malmin lentokenttä, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennukset ja yleiset alueet -palvelun ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen koetoimintailmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Rakennukset ja yleiset alueet
PL 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

**********

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 119 §:n mukaan koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 2 momentin kohdan 12 f mukaan asian käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ilmoitus on tullut vireille 12.4.2024. Ilmoitusta on täydennetty 10.5.2024, 13.5.2024 ja 15.5.2024 täydennyspyynnön perusteella muun muassa seuraavasti:
- ilmoittajan tiedot
- koestabilointialueiden kiinteistötunnukset ja kiinteistönomistajat
- varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
- työmaavesien käsittely
- paineellisen pohjaveden huomioon ottaminen

Ilmoituksen sisältö

Toiminnan sijoituspaikka

Koestabilointi toteutetaan kolmella koealueella (PS1.2, PS4 ja PS6), jotka sijaitsevat Suurmetsän (41) ja Malmin (38) alueilla Helsingissä kiinteistöillä 91-429-1-506, 91-429-8-663, 91-406-1-15 ja 91-406-1-1. Kiinteistöt ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Koealueet on esitetty alla olevassa karttakuvassa.

Koealueet ovat nykyisessä käytössään rakentamatonta viheraluetta. Tulevassa käytössä koealueet PS1.2 ja PS4 sijoittuvat Ukonniityn asemakaava-alueelle, jonka kaavoituksen ajankohdaksi on arvioitu vuodet 2029–2031 ja toteutuksen 2040-luku. Eteläinen koealue PS6 sijoittuu kaavaehdotusvaiheeseen vuonna 2024 etenevän Kiitotienkortteleiden alueelle.

Ympäristöolosuhteet

Koestabilointialueet sijaitsevat Longinojan valuma-alueella. Longinoja on arvokas taimenpuro, jossa esiintyy myös harvinaisia kasvilajeja, kuten vankkasara, ojatädyke ja pikkuliuskasammal.

Orsiveden päävirtaussuunta Malminkentän alueella on lounaaseen/länteen kohti Lentokentänojaa. Entisen lentokentän alueella on salaojitus, jonka kautta suoto- ja orsivedet pääasiassa päätyvät Longinojaan. Orsiveden pinnankorkeus määrittelee happamien sulfaattimaiden hapettumissyvyyden.

Saven alapuolella on paineellista pohjavettä ja useissa havaintoputkissa pohjaveden painetason on todettu olevan nykyisen maanpinnan tasolla tai sen yläpuolella. Pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen. Malminkentän itäpuolella on Tattariharjun vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue.

Toiminnan kuvaus

Koestabiloinnin tavoitteena on tuottaa tietoa uusiomateriaaleista valmistettujen, vähähiilisten sideaineiden soveltuvuudesta happaman sulfaattimaan syvästabilointiin pilaristabilointimenetelmällä. Koetoiminnassa testataan kahta uutta sideainetta kolmella koealueella Malminkentällä. Koestabiloinnin tuloksia hyödynnetään alueen esirakentamisen suunnittelussa ja sideaineiden kehitystyössä. Koetoiminnassa testattavien uusiosideaineiden käytöllä voidaan vaikuttaa alueen rakentamisessa tarvittavan pilaristabiloinnin CO₂-päästöihin ja sideainekustannuksiin.

Koestabiloinnissa testataan kahta uutta sideainetta, jotka ovat Tapojärvi Oy:n TapoEko ja EcoIntellect Oy:n Eco-Stabi E65:
- TapoEko sisältää maasementtiä ja kipsiä
- E65-sideaine sisältää lentotuhkaa, kipsiä ja sementtiä

Koetoimintahankkeessa testattavien uusiosideaineiden valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat alle 25 % kalkkisementin hiilidioksidipäästöistä. Vertailuparametreihin hiilidioksidipäästöjen lisäksi sisältyy myös saavutetut tekniset ominaisuudet, joita ovat pilareiden saavuttama lujuus ja painuma penkereen kuormittamana. Koetoiminnassa vertaillaan testattavien sideaineiden stabiloitavuusominaisuuksia toisiinsa sekä aiemman vuonna 2022 Malminkentällä toteutetun koestabiloinnin tutkimustuloksiin. Lujittumista tutkitaan laadunvalvontakairauksilla yhden, kolmen ja 12 kuukauden lujittumisajan jälkeen.

Stabilointipilareiden kokonaispituus on 3000 m, josta n. 1900 m on koealueilla PS1.2 ja PS4 ja n. 1100 m koealueella PS6. Pilareiden halkaisija on 0,7 m, joka on sama kuin sekoitinkärjen halkaisija. Koetoiminnassa tarvittava sideainemäärä on noin 100 t koealueilla PS1.2 ja PS4 ja noin 50 t koealueella PS6 eli yhteensä noin 150 t. Tämä tarkoittaa noin 75 t sideainetta TapoEko ja 75 t sideainetta E65. Sideainereseptit (kg/m³) vaihtelevat koealueittain sekä syvyyssuuntaisesti. Esitetyt sideainemäärät voivat muuttua ±20 %. Sideaineen syöttö lopetetaan työalustan alapinnan tasolla ja viimeistään 0,3 m syvyydellä työalustan yläpinnasta. Stabilointi ulotetaan saven alapintaan.

Koetoiminnan arvioitu kesto on 1–1,5 kk aikavälillä 13.5.–31.7.2024. Koestabilointiin liittyvät tekniset tutkimukset ja ympäristötarkkailu kestävät arviolta kaksi vuotta.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Stabiloitavasta maa-aineksesta, käytettävistä sideaineista sekä sideaineen ja maa-aineksen seoksista on tutkittu haitta-aineiden liukoisia pitoisuuksia ja kokonaispitoisuuksia. Lisäksi sideaineiden teknistä kelpoisuutta on tutkittu stabiloituvuuskokeilla laboratoriossa. Sideaineen E65 ympäristökelpoisuutta on alustavasti arvioitu Ecolanin InfraStab-sideaineen tutkimustulosten perusteella, sillä ne vastaavat raaka-aineiltaan ja valmistustekniikaltaan toisiaan. Koska sideaineita käytetään maa-aineksen lujittamiseen, ympäristötutkimustulosten vertailuun on käytetty MASA-asetusluonnoksen (Luonnos valtioneuvoston asetukseksi maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa rev101218) raja-arvoja. Haitallisten aineiden liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet sideaineilla stabiloidussa savessa eivät ennakkotutkimusten perusteella ylitä em. raja-arvoja.

Koestabilointien vaikutus orsi- ja pohjaveden laatuun arvioidaan hyvin vähäiseksi sideaineiden liukoisuuksien perusteella. Aiempien tutkimusten perusteella pohjaveden pH-arvoon stabiloinnilla ei arvioida olevan vaikutusta. Orsiveden pH-arvoon stabiloinnilla voi olla hyvin paikallinen pH-arvoa nostava vaikutus. Orsiveden pH koetoiminta-alueiden läheisyydessä on lähtötilanteessa happaman puolella, joten pH säilynee happaman puolella koestabilointialueiden välittömässä läheisyydessä.

Koestabilointi tehdään pinnoittamattomalla alueella, joten sateet suotautuvat pääosin maaperään ja kulkeutuvat orsivesivaluntana ympäröiviin vesistöihin. Happaman maan läpi suotautuessaan veden pH laskee. Pintaveden laatuun koestabiloinneilla ei arvioida olevan vaikutusta, sillä Longinojan ja sen sivuojan Lentokentänojan valuma-alueet ovat laajat koealueiden pinta-alaan nähden. Stabilointityön aikana estetään suora pintavalunta stabilointityömaalta pato- ja vedenjohdatusrakenteilla. Koestabilointityömaalla ei kaiveta ojia tai tehdä kaivantoja, joten työmaalla ei muodostu työmaavesiä, joita olisi tarpeen johtaa/pumpata lähiympäristöön. Näin ollen koetoimintahankkeessa ei ole tarvetta työmaavesien käsittelylle. Pilaristabiloinnin jälkeen pilareiden päälle rakennetaan murskepenger.

Stabilointityöstä ei aiheudu tavanomaisesta maarakentamisesta poikkeavia melu- tai pölyvaikutuksia. Sideaineen syöttö lopetetaan 0,3 metriä ennen maanpintaa, joten maanpinnalle pölyävä sideaineen määrä on hyvin vähäinen.

Suunnitellut ympäristönsuojelutoimet

Koetoimintailmoituksen mukaisten koestabilointialueiden etäisyydet Longinojan pääuomaan ovat: PS1.2: 18 m; PS4: 220 m ja PS6: 607 m. Koetoiminta-alueilla PS1.2 ja PS4 ei ole salaojitusta. Entisellä lentokenttäalueella on salaojaverkko, joka ulottuu koestabilointialueelle PS6. Ennen koestabilointia koealueelle ulottuvat salaojat katkaistaan ja tukitaan, jotta voidaan estää koealueen vesien pääsy Lentokentänojaan ja sitä kautta Longinojaan.

Koestabiloinnin vaikutuksia orsi- ja pohjaveden laatuun tarkkaillaan ilmoituksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kullakin koealueella orsi- ja pohjaveden laatua tarkkaillaan kahdesta orsiveden tarkkailuputkesta (taustapiste ja vaikutuspiste) ja kahdesta pohjaveden tarkkailuputkesta (taustapiste ja vaikutuspiste). Ensimmäiset vesinäytteet otetaan ennen stabilointia kaikista tarkkailuohjelman havaintopisteistä. Stabiloinnin jälkeen vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Mikäli stabilointi tehdään toukokuun 2024 jälkeen, ensimmäiset stabiloinnin jälkeiset näytteet otetaan syksyllä 2024.

Kaikista orsi- ja pohjavesinäytteistä tehdään seuraavat analyysit:
- Metallit, kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V, Al, Ca, Mg, Mn, Na, Ba, Se, Mo, Fe, K)
- rikki, kokonais- ja liukoinen pitoisuus
- DOC
- pH
- sähkönjohtavuus
- kloridi
- sulfaatti
- fluoridi

Mikäli stabilointityön aikana sattuu öljyvuoto, lisätään tarkkailuohjelman analyysivalikoimaan öljyhiilivetyanalyysi (C₁₀-C₄₀), ja tarkkaillaan öljyhiilivetyjen esiintymistä ko. koealueen orsiveden tausta- ja vaikutuspisteistä, jotta voidaan todeta, onko öljyä päässyt kulkeutumaan orsiveteen. Tarvittaessa otetaan vesinäytteitä myös läheisistä ojista/Longinojasta öljyhiilivetyjen leviämisen laajuuden selvittämiseksi. Koska orsi- ja pohjavesikerroksen erottaa paksu savikerros, öljyhiilivetyjä ei pääse kulkeutumaan saven alapuoliseen pohjavesikerrokseen onnettomuustilanteessa.

Jos tarkkailussa havaitaan selvästi poikkeavia pitoisuuksia, kuten orsi- tai pohjaveden pH:n kohoamista yli pH 9, otetaan kaksi uusintanäytettä kahden kuukauden välein. Jos näissä tuloksissa havaitaan kohoavia (tai pH:n nousu yli 9) trendejä, laaditaan riskinarvio, joka esitetään ympäristöviranomaiselle. Riskinarviossa esitetään myös tarvittaessa korjaavat toimenpiteet.

Tarkkailuohjelman tuloksista laaditaan vuosiraportti seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Vuosiraporteissa esitetään vähintään stabiloinnin ajankohdat ja syötetyt sideainemäärät, vesinäytteiden tulokset ja arvio koestabilointien vaikutuksista vedenlaatuun. Tarkkailua jatketaan lähtökohtaisesti kahden vuoden ajan (2024–2025). Vuoden 2025 vuosiraportissa arvioidaan tarkkailun jatkon tarve.

Ilmoituksen käsittely

Lausunnot ja asianosaisten kuuleminen

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, ilmoituksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska ilmoitetun toiminnan ei voida katsoa olennaisesti vaikuttavan ympäristön tilaan tai terveydellisiin olosuhteisiin.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee uusien pilaristabiloinnin sideaineiden testaamista Malminkentällä, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Koetoimintajakson aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle (YSL 31, 122, 172 §).

2. Sideainetta sisältävät ylijäämämaa-ainekset tulee toimittaa kahden viikon kuluessa vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa niiden vastaanottamiseen. Ylijäämämaa-ainekset tulee tarvittaessa peittää tiiviillä peitteellä tai muulla tavalla varmistua siitä, että läjitysalueelta poistuva vesi ei aiheuta haittaa vastaanottavalle vesistölle. (YSL 7 §, JL 13, 29 §)

3. Koestabiloinnin työvaiheet on toteuttava siten, että sideaineiden ja sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen haitallinen leviäminen ympäristöön voidaan estää. Tarvittaessa on käytettävä soveltuvia teknisiä menetelmiä sideaineen tai sitä sisältävän maa-aineksen leviämisen estämiseksi. (YSL 7 §)

4. Työmaalta poistettavat vedet tulee esikäsitellä ja johtaa siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa. Työmaavesien käsittely tulee suunnitella ja toteuttaa noudattaen Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta (https://julkaisu.hsy.fi/paakaupunkiseudun-tyomaavesiohje.html). Suunnitelma on toimitettava tiedoksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. (YSL 7, 17, 172 §)

5. Toiminnan orsi- ja pohjavesivaikutuksia on tarkkailtava ja tarkkailusta on raportoitava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että ensimmäiset tarkkailunäytteet otetaan kuukauden kuluessa stabiloinnin aloittamisesta ja ensimmäisen sateen (vähintään 5 mm/vrk) jälkeen. Lisäksi keväisin ja syksyisin otettavat tarkkailutulokset on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistumisesta tiedoksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi tulosten perusteella päättää tarvittavista jatkotoimista, mikäli orsi- tai pohjavesinäytteissä havaitaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tarkkailun jatkamisen tarpeesta on esitettävä suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön hyväksyttäväksi vuoden 2025 tarkkailuraportissa. (YSL 6, 7, 122, 172 §)

6. Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki koeluonteisen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta oleelliset tiedot. Koetoiminnasta on laadittava kirjanpitoon perustuva yhteenvetoraportti, joka on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön kuukauden kuluessa koetoiminnan ja sitä koskevien tutkimusten päättymisestä. Raportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- tiedot toteutuneista koerakenteista (sijainti kartalla, pinta-ala, leikkauspiirustukset, eri sideaineita sisältävien pilareiden sijainnit sekä käytettyjen sideaineiden laatu, määrä ja pitoisuudet) ja koetoiminnan tuloksista
- tiedot koetoiminnassa käytettyjen sideaineiden toimittajista ja käytettyjen sideaineiden kokonaismääristä
- tiedot sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen läjityksestä sekä yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista
- tiedot mahdollisesta työmaavesien käsittelystä
- tiedot mahdollisista poikkeustilanteista
- orsi- ja pohjavesinäytteiden analyysitulokset, tulosten tarkastelu ja jatkoseuranta (YSL 172 §)

Ilmoituksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 122 §:n edellytykset, kun otetaan huomioon ilmoituksessa annetut selvitykset ja päätökseen sisältyvät määräykset.

1. Koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus.

2. Ylijäämämaa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta. Kaivumaiden hallinta Malminkentällä -ohjeen (1.2.2024) mukaan stabiloidun saven läjitysaika on korkeintaan kaksi viikkoa, ellei maita hyödynnetä. Hyödyntäminen voi vaatia ympäristöluvan ja siitä tulee tarvittaessa olla erikseen yhteydessä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön. Sideainetta sisältävän ylijäämämaa-aineksen läjitys on tehtävä siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ylijäämämaa-ainekset tulee peittää myös lyhytaikaisessa läjityksessä erityisesti sateen uhatessa.

3. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta tai se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Sideaineet ovat emäksisiä, mikä voi aiheuttaa läheisten purojen eliöstölle haitallista pH:n nousua.

4. Määräys on tarpeen, jotta mahdollisista työmaavesistä ei aiheudu ympäristön tai herkkien vesistökohteiden pilaantumista. Koestabilointityömaalta saattaa esimerkiksi rankkasateen tai tulvan aikana lähteä pintavaluntana liikkeelle vesiä, joista voi aiheutua haittaa vastaanottavalle vesistölle.

5. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Jotta stabilointityöstä mahdollisesti aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan havaita ajoissa, ensimmäiset tarkkailunäytteet on tarpeen ottaa kuukauden kuluessa stabiloinnin aloittamisesta sekä ensimmäisen rankkasateen jälkeen, mikäli näitä ei voida yhdistää samaan näytteenottoon. Jos haitallisia ympäristövaikutuksia ilmenee, on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen synnyn estämiseksi ja haittojen korjaamiseksi. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö arvioi tarkkailutulosten perusteella tarkkailun jatkon tarpeen ilmoituksessa esitetyn kahden vuoden määräajan jälkeen.

6. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvontaa varten.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 17, 31, 119, 122, 172, 200, 205 §
Jätelaki (646/2011) 13, 29 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1400,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää (YSL 200 §).