Valtuustoaloite, historiallisten raitiovaunujen säästäminen

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Otso Kivekäs ja 35 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki valmistelee yhteistyössä Kaupunkiliikenteen ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa säätiön tai muun mallin, jolla historialliset ratikat voidaan säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan liikennöidä niillä kantakaupungin rataverkolla. Aloite on liitteenä 1.

Raitiovaunut ovat Suomen mittakaavassa leimallisesti helsinkiläinen ilmiö ja osa asukkaiden ja kaupungin identiteettiä ja historiaa. Hevosraitiovaunuista vuonna 1891 alkanut joukkoliikenne on ollut edellytys kaupungin kasvulle ja laajenemiselle. Kantakaupungin raitiotieverkko on rakentunut 1800-luvun lopulta lähtien osaksi laajenevaa kaupunkirakennetta ja myös katumiljöön olennaiseksi osaksi. Kantakaupungin pohjoisosassa – erityisesti Kalliossa ja Vallilassa – raitioteiden kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava. Vallilan, Koskelan ja Töölön raitiovaunuvarikot ovat myös arvokkaita lähialueensa rakennetun ympäristön osia.

Ratikkamuseo on yksi Helsingin kaupunginmuseon viidestä museosta. Kaupunginmuseon raitiovaunukokoelmassa on yhteensä 11 moottori- ja perävaunua, joista viisi on tällä hetkellä nähtävillä Ratikkamuseon näyttelyssä. Ratikkamuseon tavoitteet ja toiminta eivät kuitenkaan välttämättä ole yhteneviä tai yhteen sovitettavissa historiallisten raitiovaunujen liikennöinnille asetettaviin tavoitteisiin.

Olisi suotavaa, että museoesineiden ohella käytössä olisi myös liikennöivää historiallista kalustoa, jolloin vaunut on mahdollista kokea osana katuympäristöä. Toimivan raitiovaunukaluston laajemmalla kulttuurimatkailukäytöllä on mahdollista tuoda raitioteiden ja samalla koko kaupungin historian lähemmäksi yleisöä tavalla, jota ei voi täysin korvata näyttelymateriaalilla.

Helsingin raitioliikenteessä on käytetty 130 vuoden aikana lukuisia erityyppisiä raitiovaunuja. Tietoa näistä aiemmin liikenteessä käytetyistä vaunuista on säilytetty ratikkamuseossa. Erityyppisiä vanhoja liikenteessä toimineita vaunuja on kuitenkin aina ollut enemmän kuin mitä raitiovaunumuseon kokoelmiin on kyetty sijoittamaan. Raitiovaunukaluston poistuessa käytöstä sitä on tarjottu ensisijaisesti ratikkamuseon käyttöön. Museolla on ollut mahdollisuus valita kokoelmaansa parhaiten sopivat vaunut.

Museolle luovutettujen raitiovaunujen lisäksi liikenneliikelaitos (HKL) ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (Kaupunkiliikenneyhtiö) ovat käyttäneet vanhoja raitiovaunuja pohjana huoltovaunuille, tilausajoliikenteessä, muuntanut ravintolavaunuiksi, myynyt harrastajille kunnostettavaksi tai luovuttanut yhteisöille esillä pidettäväksi.

Vanhoja vaunuja ja käytössä olevaa linjaliikennekalustoa on käytetty tilausajoliikenteeseen. Tilausajokäyttöön on myös vuokrattu vaunuja ulkopuolisille toimijoille, kuten Stadin Ratikat Oy:lle ja Oy Sinerbrychoff Ab:lle. Toimijat ovat vastanneet tilausajojen myynnistä ja mahdollisesti myös kuljettajien hankkimisista.

Ravintolaraitiovaunuksi muunnetun vaunun Spårakoffin liikennöintisopimus kattaa kaikki kunnossapidon ja operoinnin kustannukset.

HKL on myynyt joitakin vanhoja erittäin huonokuntoisia raitiovaunuja harrastajille nimellistä korvausta vastaan sillä ehdolla, että harrastajat vastaavat vaunujen rakentamisesta uudelleen toimintakuntoisiksi. Tällaisia uudelleen rakennettuja raitiovaunuja ei katsota museaalisesta näkökulmasta enää aikakautensa edustajiksi, vaan kopioiksi. Näitä uudelleen rakennettuja vaunuja Stadin Ratikat Oy käytti ennen koronapandemiaa pienimuotoiseen kesäiseen museoliikenteeseen Helsingin keskustan alueella. Liikennöinnistä saadut tulot eivät kuitenkaan kattaneet kaikkia tilausajoliikenteen hoitamisesta aiheutuneita kuluja. Museoliikenteen liikevaihto oli vuonna 2019 n. 34 000 euroa.

Yksi vanha raitiovaunu rakennettiin uusiksi Koneen säätiön ja Kulosaarisäätiön tuella. Tämä Brändö-raitiovaunu on replika alkuperäisestä Kulosaareen 1920-luvulla liikennöineestä raitiovaunusta. Uudelleenrakentamisen jälkeen vaunua on käytetty yksittäisissä tilaisuuksissa, mutta laajempaa tai säännöllistä käyttöä sillä ei ole ollut.

Vuonna 2018 HKL luovutti hakemuksesta kolme vanhaa raitiovaunua sekä kaksi perävaunua yhteisöille, joiden tuli esittää hyväksyttävä käyttötarkoitus ja osoittaa miten vaunuista huolehditaan.

Perinneraitiovaunutoiminnan suunnittelu 2018-2022

Museolle luovuttamattomien ja vielä pääosin ajokuntoisten vanhojen raitovaunujen tuleva käyttö nousi esille vuonna 2018 raitiovaunuvarikoiden kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vanhoilla varikoilla oli ollut riittävästi sopivia raiteiden päitä ja nurkkia, mihin linjaliikenteestä poistuneita vanhoja vaunuja voitiin jättää säilöön mutta varikoiden kehittymisen myötä tilanne voi muuttua. Lisäksi raitiovaunuharrastajat ehdottivat raitiovaunumuseon toimintaa laajempaa säilyttämisratkaisua.

Vuoden 2018 kesäkuussa käynnistettiin perinneraitiotietoiminnan kehittämisen suunnittelukokoukset. Kokouksiin osallistui HKL:n lisäksi henkilöitä kaupunkiympäristön toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Stadin Ratikat Oy:stä. Koronapandemian aikana perinneraitiotoiminnan suunnittelu hiipui eikä suunnittelutyön tuloksena syntynyt toteutusvalmista mallia perinneraitiotoiminnan järjestämiselle.

Kaupunkiympäristölautakunta, kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta ja Kaupunkiliikenneyhtiö kannattavat lausunnoissaan toiminnan mahdollistavan mallin selvittämistä ja ovat osaltaan valmiit osallistumaan selvitystyöhön. Perinneraitiotietoiminnan järjestelyjen suunnittelutyötä jatketaan ja laaditaan selvitys.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.