Talousarvioaloite, lasten ja nuorten omaehtoisten liikuntapaikkojen lisääminen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa lasten ja nuorten omaehtoiseen harrastamiseen soveltuvien liikuntapaikkojen lisäämistä. Lautakunnan näkemyksen mukaan näitä toteutetaan tehokkaasti ulkotiloihin jo olemassa olevien Lähiliikuntapaikka-, Skeitti- ja Frisbeegolfohjelmien kautta.

Edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen on varauduttu vuoden 2025 liikuntapaikkarakentamisen rakentamisohjelmassa. Toteutamme investointimäärärahoillamme lisää lähiliikuntapaikkoja ja ylläpidämme skeitti- sekä frisbeegolfratoja. Lisäksi Helsingin osallistavan budjetoinnin (OmaStadi) kautta valmistuvat liikuntapaikat tukevat osaltaan ohjelmien toteuttamista. Esimerkiksi uusia ulkokuntosaleja on OmaStadin rahoituksella tarkoitus rakentaa itäiseen, läntiseen, pohjoiseen ja eteläiseen suurpiiriin neljä (4) — kahdeksan (8) kappaletta. Samaten OmaStadin kautta ollaan kehittämässä Paloheinän lumilautailuolosuhteita 100 000 eurolla sekä nuorten erityisesti suosimia kaupungin uimapaikkoja yhteensä 600 000 eurolla.

Lapsille ja nuorille sopivia liikuntapaikkoja voidaan jo päätettyjen kohteiden lisäksi toteuttaa runsaasti kaupungin monille kivituhkapäällysteisille pallo- sekä pelikentille. Näiden tällä hetkellä vajaakäytöllä olevien kenttien kehittämiseen ei ole kuitenkaan erikseen varauduttu vuoden 2025 liikuntapaikkarakentamisen rakentamisohjelmassa.

Samaten konkreettinen esimerkki löytyy Malminkartanon Piianpuistosta, jossa koulukampuksen asemakaava-alueelle on suunnitteilla muun muassa parkourrata. Kaavaratkaisun myötä Piianpuiston ympäristöä voidaan laajemminkin kehittää oppimisen, virkistyksen ja vapaa-ajan keskittymänä, joka tulisi palvelemaan erityisesti lapsia ja nuoria.

Sisäliikuntatilojen lisääminen on huomattavasti ulkotiloja haastavampaa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ei ole pystynyt toteuttamaan uusia sisäliikuntatiloja vuoden 2009 jälkeen pitkälti investointimäärärahojen niukkuuden takia. Sisäliikuntapaikkarakentamiseen osoitetut vuosittaiset varat kuluvat pitkälti jo olemassa olevien kohteiden korjaamiseen ja ylläpitämiseen. Seuraava kaupungin toteuttama sisäliikuntapaikka on valmistumassa vuoteen 2029 mennessä Jätkäsaareen.

Valtaosa kaupungin uusista sisäliikuntatiloista valmistuu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinnoimiin uusiin ja peruskorjattaviin koulurakennuksiin. Toimialojen yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisellä suunnittelulla koulujen liikuntatilat saadaan entistä tehokkaammin myös vapaa-ajan liikuntakäyttöön alueen lapsille ja nuorille.

Investointimäärärahojen niukkuuden ohella uusien liikuntapaikkojen rakentamismahdollisuuksia heikentää soveltuvien maa-alueiden vähyys. Tiivistyvässä kaupungissa liikuntapaikkarakentamisella kaavoitettuja alueita ja tontteja on tarjolla heikosti, eikä tilanteen merkittävä parantuminen ole lähivuosina odotettavissa.

Haastavassa tilanteessa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on viime vuosina päättänyt vuokrata useita päätösvaltaansa kuuluvia maa-alueita kaupungin ulkopuolisille toimijoille liikuntapaikkaverkoston kasvattamiseksi. Ilman näitä vuokrauspäätöksiä liikuntapaikkaverkosto olisi Helsingissä huomattavasti nykyistä kapeampi. Nuorten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi Helsingin kaupungin onkin tärkeää mahdollistaa yksityisen ja kolmannen sektorin liikuntapaikkarakentamista ajantasaisen kaavoitustyön sekä sujuvan että ennakoitavan päätöksenteon avulla.

Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa 10.9.2024 mennessä kaupunginhallitukselle valtuutettu Nina Miettisen ja viidentoista muun valtuutetun talousarvioaloitteesta lasten ja nuorten omaehtoisten liikuntapaikkojen lisäämiseksi. Aloite kokonaisuudessaan on liitteenä.

Talousarvioaloitteesta on pyydetty lausunnot myös kaupunkiympäristölautakunnalta ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalta.

Lauta- ja johtokuntien on käsiteltävä talousarvioaloitteista annettavat lausunnot samanaikaisesti talousarvioehdotusten kanssa. Lausunnoissa on selvitettävä, miten aloitteessa esitetyt toimenpiteet on otettu huomioon talousarvioehdotuksessa.

Lausunnossa on yksiselitteisesti mainittava, kuinka paljon aloitteessa esitetty toimenpide lisää tai vähentää määrärahojen tarvetta ja onko nämä sisällytetty hallintokunnan talousarvioehdotukseen. Vastaavasti on ilmoitettava toimenpiteen vaikutukset suoritemääriin sekä sisältyvätkö muutokset talousarvioehdotukseen.