Oppilaan koulupaikan määräytyminen ja oppilaaksiottamisen perusteet 1.1.2025 alkaen, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, suomenkielinen perusopetus
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös oppilaan koulupaikan määräytymisestä ja oppilaaksiottamisen perusteista suomenkielisessä perusopetuksessa 1.1.2025 alkaen
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä liitteessä 1 olevat oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksiottamisen perusteet suomenkielisessä perusopetuksessa 1.1.2025 alkaen. Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti kumota 19.9.2023 (§ 55) tekemänsä päätöksen 1.1.2025 alkaen.
Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että laajamittaisen kaksikielisen opetuksen ensimmäisen luokan valintamenettelyn muutoksen vaikutukset arvioidaan ja arvioinnin tulokset tuodaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokoukseen keväällä 2026, jolloin jaosto päättää, miten laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen otetaan oppilaaksi ensimmäiselle luokalle 1.1.2027 alkaen.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto pitää tärkeänä, että kaksikielisen opetuksen oppilaspaikkamääriä tullaan tulevaisuudessa lisäämään merkittävästi ja kielitarjontaa laajennetaan asukaslähtöisesti.
Kaksikielistä opetusta tulee olla tulevaisuudessa saatavilla mahdollisemman tasapuolisesti jokaisella alueella erityisesti lähiöitä huomioiden, jotta turvataan lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua opetukseen. Koska paikkamääriä ei ole mahdollista lisätä kaikissa nykyisin toimivissa kouluissa, tulee myös uusien koulujen opetukseen lisätä kaksikielisiä ryhmiä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tuo jaostolle helmikuuhun 2025 mennessä selvityksen siitä, miten ja missä kouluissa kaksikielistä opetusta on mahdollista lisätä ja mikä on tämän kustannus sekä vaikutukset toimialalla. Erityistä huomioita selvityksessä on kiinnitettävä opettajien saatavuuteen ja osaamisen kehittämiseen. Selvityksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa kaksikielisen opetuksen paikkamäärä vuoteen 2030 mennessä asteittain.
Kokeilun tuloksia arvioidaan laajemmin. Kokeilun aikana ja jälkeen kerätään muun muassa opettajilta uudistuksesta kokemuksia ja ne esitellään jaostolle.
Kasvatuksen ja koulutuksen suomenkielinen jaosto pitää erittäin tärkeänä, että toimiala tiedottaa vieraan kielen kaksikielisen opetuksen osalta sen tavoitteista ja sitovuudesta lapsen huoltajille. Tiedotuksessa on erityisesti huomioitava, ettei huoltajan puutteellinen suomen kielen taito rajoita lapsen mahdollisuuksia hakeutua vieraan kielen kaksikieliseen opetukseen.
Käsittely
Asian aikana oli kutsuttuna asiantuntijana pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että otsikon Muutosesityksen valmistelu alla olevan 12 kappaleen alku: "Laajamittaista kaksikielistä opetusta antavien koulujen johtokunnista kuusi kolmestatoista vastustaa muutosta. Näistä viisi koulua edustaa laajamittaista kaksikielistä suomi-englanti-opetusta ja yksi laajamittaista kaksikielistä suomi-espanja-opetusta " korjataan kuulumaan seuraavasti: Laajamittaista kaksikielistä opetusta tarjotaan 13 Helsingin kaupungin koulussa. Johtokuntien kanta kysyttiin niistä yhdeksästä koulusta, joiden oppilaaksiottoon esitys toisi muutosta. Näistä kouluista kuusi vastusti esitystä ja kolme oli esityksen kannalla.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi esittelijän muutoksen yksimielisesti.
Palautusehdotus:
Seida Sohrabi: Esitys palautetaan valmisteluun siten että kaksikielisen opetuksen valintakokeista ei luovuta.
Valintakokeita kehitetään suuntaan, jolla varmistetaan kielelliset oppimisvalmiudet kielen osaamisen sijaan. Näin varmistetaan, että kielen aiempi osaaminen ei takaa paikkaa opetuksessa. Valintakokeiden kehittäminen tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa.
Mikäli opetukseen soveltuvia ilmoittautuneita on enemmän kuin aloittavassa ryhmässä on paikkoja, valitaan oppilaat opetukseen arvalla.
Nyt esitetty palautus tehdään määräaikaisena niin, että sen mukainen oppilaaksiottomenettely on voimassa seuraavissa mahdollisissa oppilaaksiotossa seuraaville vuosille. Valintamenettelyn muutoksen vaikutukset arvioidaan ja arvioinnin tulokset tuodaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston seuraavaan mahdolliseen kokoukseen vuonna 2026-2027, jolloin jaosto päättää, miten laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen otetaan oppilaaksi ensimmäiselle luokalle 1.1.2027 alkaen.
Kaksikieliseen opetukseen pitää olla mahdollisuus hakeutua nykyistä joustavammin esimerkiksi lisäämällä kaksikielisen opetuksen oppilasmäärää. Samalla on huolehdittava henkilökunnan saatavuudesta, jotta luokkakoot eivät olisi liian suuria.
Kannattaja: Jeremias Nurmela
Palautusehdotus:
Mika Ebeling: Esitys palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että pääsykokeista ei luovuta.
Mika Ebelingin palautusehdotus raukesi kannattamattomana.
Vastaehdotus:
Marika Koski: Kasvatuksen ja koulutuksen suomenkielinen jaosto pitää erittäin tärkeänä, että toimiala tiedottaa vieraan kielen kaksikielisen opetuksen osalta sen tavoitteista ja sitovuudesta lapsen huoltajille. Tiedotuksessa on erityisesti huomioitava, ettei huoltajan puutteellinen suomen kielen taito rajoita lapsen mahdollisuuksia hakeutua vieraan kielen kaksikieliseen opetukseen.
Kannattaja: Sami Säynevirta
Vastaehdotus:
Mari Holopainen: Lisätään päätösehdotukseen: Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto pitää tärkeänä, että kaksikielisen opetuksen oppilaspaikkamääriä tullaan tulevaisuudessa lisäämään merkittävästi ja kielitarjontaa laajennetaan asukaslähtöisesti.
Kaksikielistä opetusta tulee olla tulevaisuudessa saatavilla mahdollisemman tasapuolisesti jokaisella alueella erityisesti lähiöitä huomioiden, jotta turvataan lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua opetukseen. Koska paikkamääriä ei ole mahdollista lisätä kaikissa nykyisin toimivissa kouluissa, tulee myös uusien koulujen opetukseen lisätä kaksikielisiä ryhmiä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tuo jaostolle helmikuuhun 2025 mennessä selvityksen siitä, miten ja missä kouluissa kaksikielistä opetusta on mahdollista lisätä ja mikä on tämän kustannus sekä vaikutukset toimialalla. Erityistä huomioita selvityksessä on kiinnitettävä opettajien saatavuuteen ja osaamisen kehittämiseen. Selvityksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa kaksikielisen opetuksen paikkamäärä vuoteen 2030 mennessä asteittain.
Kaksikielisen opetuksen henkilökunnan tueksi muutoksessa tarjotaan lisäresursseja.
Kannattaja: Seida Sohrabi
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi Mari Holopaisen vastaehdotuksen yksimielisesti.
Vastaehdotus:
Seida Sohrabi: Lisätään päätöksen loppuun:
Kokeilun tuloksia arvioidaan laajemmin. Kokeilun aikana ja jälkeen kerätään muun muassa opettajilta uudistuksesta kokemuksia ja ne esitellään jaostolle.
Kannattaja: Jeremias Nurmela
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi Seida Sohrabin vastaehdotuksen yksimielisesti.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Esitys palautetaan valmisteluun siten että kaksikielisen opetuksen valintakokeista ei luovuta. Valintakokeita kehitetään suuntaan, jolla varmistetaan kielelliset oppimisvalmiudet kielen osaamisen sijaan. Näin varmistetaan, että kielen aiempi osaaminen ei takaa paikkaa opetuksessa. Valintakokeiden kehittäminen tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Mikäli opetukseen soveltuvia ilmoittautuneita on enemmän kuin aloittavassa ryhmässä on paikkoja, valitaan oppilaat opetukseen arvalla. Nyt esitetty palautus tehdään määräaikaisena niin, että sen mukainen oppilaaksiottomenettely on voimassa seuraavissa mahdollisissa oppilaaksiotossa seuraaville vuosille. Valintamenettelyn muutoksen vaikutukset arvioidaan ja arvioinnin tulokset tuodaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston seuraavaan mahdolliseen kokoukseen vuonna 2026-2027, jolloin jaosto päättää, miten laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen otetaan oppilaaksi ensimmäiselle luokalle 1.1.2027 alkaen. Kaksikieliseen opetukseen pitää olla mahdollisuus hakeutua nykyistä joustavammin esimerkiksi lisäämällä kaksikielisen opetuksen oppilasmäärää. Samalla on huolehdittava henkilökunnan saatavuudesta, jotta luokkakoot eivät olisi liian suuria.
Jaa-äänet: 6
Sandra Hagman, Mari Holopainen, Marika Koski, Sanni Lehtinen, Sami Säynevirta, Ozan Yanar
Ei-äänet: 3
Mika Ebeling, Jeremias Nurmela, Seida Sohrabi
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Tässä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kasvatuksen ja koulutuksen suomenkielinen jaosto pitää erittäin tärkeänä, että toimiala tiedottaa vieraan kielen kaksikielisen opetuksen osalta sen tavoitteista ja sitovuudesta lapsen huoltajille. Tiedotuksessa on erityisesti huomioitava, ettei huoltajan puutteellinen suomen kielen taito rajoita lapsen mahdollisuuksia hakeutua vieraan kielen kaksikieliseen opetukseen.
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 8
Sandra Hagman, Mari Holopainen, Marika Koski, Sanni Lehtinen, Jeremias Nurmela, Seida Sohrabi, Sami Säynevirta, Ozan Yanar
Tyhjä: 1
Mika Ebeling
Poissa: 0
Tässä äänestyksessä Marika Kosken vastaehdotus hyväksyttiin äänin 8-0. Tyhjää äänesti 1.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti asiasta esittelijän muutetun ehdotuksen ja kolmen hyväksytyn vastaehdotuksen mukaisesti.
Mika Ebeling: Eriävä mielipide
Pidän jaoston tekemää päätöstä erittäin huonona. Esitys olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteluun siten, että pääsykokeista ei luovuta.
Perusteluita:
1. Mitä merkitystä on sillä, millä tasolla oppilaiden lähtötaso ja oppimisvalmiudet ovat?
- Kun bilingual opetus oli voimissaan, koulussa kolmannen luokan bilingual oppilaat saattoivat käyttää englannin kielessä 5. luokan kirjoja. Opetuksen taso oli korkea.
- Kun pääsykokeista poistettiin tarve osoittaa englannin kielen taitoa, niin 3. luokalle oppilaiksi tuli henkilöitä, joiden lähtötaso oli merkittävästi aiempaa matalampi. Niinpä bilingual opettajien keskuudessa todettiin nopeasti, että 5. luokan kirjaa ei enää voi käyttää, mutta lopulta tuli siirtyä 3. luokan kirjaan. Näin ollen, jo tuo päätös heikensi opetuksen tasoa merkittävästi.
- Arpa tarkoittaisi sitä, että ei ainoastaan kielen lähtötaso ole pudonnut, vaan silloin putoaa myös oppimiskyky.
- Tämä vaikuttaa käytännössä tarkoittavan Helsingin bilingual opetuksen alasajoa. Opettajakunnan keskuudessa liikkui jo 5-10 vuotta sitten huhu, että Opetusvirasto on ajamassa bilingual opetuksen alas. Tästä opettajat ovat yhä ihmeissään, eivätkä tiedä, mistä tämä johtuu.
2. Pääsykoestressistä: Tämä perustelu on aivan suhteeton. Jos verrataan yhden pääsykokeen stressiä siihen, mikä stressi syntyy, kun oppilas joutuu 6-9 vuodeksi sellaiseen opetukseen, joka ylittää hänen oppimiskykynsä. Joka koulupäivä viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen on stressaava, kun opetetaan toisella kielellä (hänelle vieraalla kielellä). Pääsykoe varjelisi tällaisen lapsen joutumasta vuosien stressiin, joten tämä stressiargumentti toimii tasan päinvastaisesti kuin on esitetty.
3. Opettajat ovat kertoneet vaikeudesta rekrytoida opettajia bilingual opetukseen ja kantavat huolta myös opettajien jatkamisesta alalla. Tämä ei ole turha pelko. Opettajakunnan keskuudessa mietitään, mitä muita mahdollisuuksia heillä on. Joku siirtyy ehkä eläkkeelle aiemmin kuin muuten, joku muihin tehtäviin. Voi olla, että menetämme merkittävästi parhaita opettajiamme.
4. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ym.: Nykyään on yleistynyt tapa ajatella, että yhdenvertaisuus tarkoittaisi lopputulosten samankaltaisuutta. Ikään kuin se, että joku ei jotakin opi, tarkoittaisi sitä, että kukaan muukaan ei saa oppia. Ihmisen arvo ei riipu hänen lahjoistaan ja kyvyistään. On yhteiskunnan etu, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti heidän lahjojensa, kykyjensä ja halukkuutensa mukaan. Kun ihmiset ovat niissä tehtävissä, joihin he parhaiten soveltuvat, yhteiskunta on tuottavampi ja yhteiskunnalla on enemmän jaettavaa kuin siinä tapauksessa, että tehtäviin eivät hakeudu ne, jotka siihen parhaiten soveltuvat. Arpominen vie myös kouluttautumisen arvon.
5. En ole vielä tavannut ketään virkamiestä tai poliitikkoa, joka olisi sitä mieltä, että häntä ei olisi pitänyt valita tehtävään osaamisensa ja koulutuksensa perusteella, vaan hänen saamansa tehtävä olisi pitänyt täyttää arpomalla.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä liitteessä 1 olevat oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksiottamisen perusteet suomenkielisessä perusopetuksessa 1.1.2025 alkaen. Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää kumota 19.9.2023 (§ 55) tekemänsä päätöksen 1.1.2025 alkaen.
Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että laajamittaisen kaksikielisen opetuksen ensimmäisen luokan valintamenettelyn muutoksen vaikutukset arvioidaan ja arvioinnin tulokset tuodaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokoukseen keväällä 2026, jolloin jaosto päättää, miten laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen otetaan oppilaaksi ensimmäiselle luokalle 1.1.2027 alkaen.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta. Mainitun pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan jaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää oppilaaksioton perusteista.
Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Oppilaaksiotossa on noudatettava yhdenvertaisia valintaperusteita (perusopetuslain 28 §).
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt oppilaan koulupaikan määräytymisestä ja oppilaaksiottamisen perusteista 19.9.2023 (§ 55). Voimassa olevat perusteet löytyvät liitteestä 2. Oppilaaksioton kriteereitä muutetaan 1.1.2025 alkaen liitteessä 1 olevien oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksioton perusteiden mukaisiksi. Muutosehdotus kohdistuu osioon 3.3. Painotettu, laajamittainen kaksikielinen ja englanninkielinen opetus ja koskee oppilaaksiottoa ensimmäiselle vuosiluokalle laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen.
Muutoksen myötä laajamittaisen kaksikielisen opetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaaksiotossa ei käytetä valintakoetta missään opetusvaihtoehdossa. Muutosehdotuksessa oppilaat valitaan ilmoittautumisten perusteella, ja jos ilmoittautuneita on enemmän kuin opetusryhmässä on paikkoja, käytetään arvontaa.
Nyt esitetty muutos tehdään määräaikaisena ajalle 1.1.2025-31.12.2026 niin, että sen mukainen oppilaaksiottomenettely on voimassa kevään 2025 ja kevään 2026 oppilaaksiotossa. Valintamenettelyn muutoksen vaikutukset arvioidaan ja arvioinnin tulokset tuodaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokoukseen keväällä 2026, jolloin jaosto päättää, miten laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen otetaan oppilaaksi ensimmäiselle luokalle 1.1.2027 alkaen.
Laajamittainen kaksikielinen opetus
Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittelee kaksikielisen opetuksen järjestämisen periaatteet ja muodot luvussa 11 Kaksikielinen opetus (liite 3). Kaksikielisen opetuksen muotoja ovat kielikylpyopetus, laajamittainen kaksikielinen opetus ja suppeampi kaksikielinen eli kielirikasteinen opetus. Nyt esitetty muutos koskee laajamittaista kaksikielistä opetusta, jossa opetuksessa ja oppimisessa käytetään muuta kuin suomen kieltä yli 25 % ajasta.
Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan laajamittaisen kaksikielisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas saavuttaa hyvän ja monipuolisen kielitaidon molemmissa opetuskielissä. Lisäksi tavoitteena on luoda perusta elinikäiselle kielten oppimiselle ja kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiselle sekä tarjota oppilaille autenttinen kielenkäyttöympäristö. Tavoitteeseen pyritään järjestämällä äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kohdekielen tuntien lisäksi eri oppiaineiden opetusta kummallakin kielellä ja hyödyntämällä molempia kieliä koulun arjessa myös opetuksen ulkopuolella.
Perusopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma toteaa, että laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa olevien oppilaiden kielitausta voi myös vaihdella suuresti. Joidenkin oppilaiden äidinkieli ei ole mikään opetuskielistä. Kaksikielinen opetus tulee järjestää niin, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa perusopetuksen aikana jatko-opintokelpoisuuden toisen asteen opetukseen.
Opetuksen järjestämistä ohjaavien reunaehtojen lisäksi valtakunnallinen opetussuunnitelma velvoittaa opetuksenjärjestäjää määrittelemään paikallisessa opetussuunnitelmassa muun muassa kenelle opetus on tarkoitettu ja käytetäänkö oppilasvalinnassa valintakoetta. Perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman kirjaukset kokonaisuudessaan löytyvät päätösesityksen liitteenä (liite 3).
Helsingissä laajamittaista kaksikielistä opetusta annetaan ensimmäiseltä luokalta alkavana kielipareissa suomi-ruotsi, suomi-englanti, suomi-espanja, suomi-kiina, suomi-pohjoissaame, suomi-viro ja suomi-venäjä.
Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen oppilaaksi ottaminen
Tällä hetkellä Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen käytänteet laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen oppilaita otettaessa ensimmäiselle luokalle vaihtelevat kielipareittain. Suomi-pohjoissaame ja suomi-ruotsi-opetukseen otettaessa ei käytetä valintakoetta, ja jos ryhmään on enemmän ilmoittautuneita kuin ryhmässä on paikkoja, käytetään arvontaa.
Suomi-kiina-, suomi-venäjä-, suomi-viro-, suomi-espanja- ja suomi-englanti-opetuksissa oppilaat valitaan valintakokeen perusteella. Hakijan on suoritettava valintakoe hyväksytysti, ja jos hakijoita on enemmän kuin opetuksessa paikkoja, oppilaat valitaan valintakokeen pistemäärän osoittamassa järjestyksessä.
Muihin Helsingin kaupungin kaksikielisiin opetuksiin, joita ovat ruotsin kielikylpy ja suppeampi kaksikielinen opetus, oppilaita otettaessa ei käytetä valintakoetta. Ruotsin kielikylpyryhmiin valittaessa käytetään arvontaa, jos ilmoittautuneita on enemmän kuin paikkoja varhaiskasvatusryhmässä. Suppeampaan kaksikieliseen opetukseen otetaan kaikki koulun oppilaaksiottoalueella asuvat oppilaat, jotka haluavat osallistua opetukseen.
Muutosesityksen valmistelu
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kehitetty ensimmäisen luokan valintakokeiden sisältöjä ja yhtenäistetty valintakäytänteitä edellisinä vuosina. Tavoitteena on ollut, että kaksikielinen opetus olisi mahdollisimman saavutettavaa erilaisille oppijoille ja että valintakokeessa menestyminen ei edellyttäisi tietynlaista kieli- tai perhetaustaa. Valintakokeiden sisällöllisen kehittämistyön yhteydessä on myös tarkasteltu valintakokeiden käytön perusteita oppilaaksi ottamisessa.
Valintakoe pyrkii mittaamaan yleisiä kielellisiä valmiuksia, mutta tosiasiassa siinä menestyvät todennäköisemmin lapset, joiden äidinkieli/kotikieli on suomi tai opetuksen kohdekieli. Valintakokeessa menestymistä tukee myös se, että vanhemmilla on ollut eri tavoin mahdollisuus ja kyky tukea lapsen kielellistä kehitystä. Lisäksi tiedetään, että joissakin esiopetusryhmissä harjoitellaan valintakoetta vastaavia tehtäviä, mikä tuo näissä ryhmissä esiopetusta saaville lapsille lisäetua valintakokeessa menestymiseen.
Erityisesti suomi-englanti-opetuksen oppilaaksiotossa valituksi tuleminen edellyttää huomattavan korkean pistemäärän saamista valintakokeessa. Tämän seurauksena opetusryhmät ovat hyvin valikoituneita ja koostuvat kielellisesti erityisen taitavista oppilaista. Tämä vaikuttaa huoltajien käsitykseen kaksikielisen opetuksen kouluista ja opetuksesta, mikä osaltaan lisää koulujen välistä ja niiden sisäistä eriytymistä.
Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että lasten yhdenvertaisuus ei toteudu nykyisessä valintamenettelyssä parhaalla mahdollisella tavalla. Helsinki on sitoutunut noudattamaan lapsiystävällisen kunnan tavoitteita eli edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan sekä varmistamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeuden turvalliseen kasvuun ja kehittymiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan strategisena tavoitteena on olla maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia. Lisäksi perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu (Perusopetuslaki 3a §).
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tavoitteena on, että helsinkiläisillä lapsilla on monipuoliset mahdollisuudet opiskella useita eri kieliä, opiskella kahdella kielellä niin halutessaan ja siten syventää kielitaitoaan. Tavoitteena on kannustaa kaikkia kiinnostuneita hakeutumaan opetuksiin ja tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla valituksi opetuksiin.
Valintakokeista luopumisesta on keskusteltu laajamittaista kaksikielistä opetusta antavien rehtorien kanssa useasti edellisten vuosien aikana. Toimialalla on lisäksi arvioitu valintakokeiden käyttöä yhdenvertaisuuden ja kaksikielisen opetuksen tutkimustulosten näkökulmasta.
Keväällä 2024 osana valmistelua on järjestetty rehtoreille ja opettajille keskustelutilaisuuksia, ja rehtorit ovat käsitelleet esitettyä muutosta opettajien kanssa. Osa opettajista on tuonut esille huolensa siitä, miten varmistutaan aikaisempaa heterogeenisten ryhmien yksilöllisen tuen tarjoamisessa sekä lasten kielitaidon kehittymisestä. Lisäksi Kulosaaren ala-asteen koulun opettajat ovat tuoneet esille kannanotossaan näkemyksenä valintakokeiden säilyttämisen puolesta (liite 4).
Esitetystä muutoksesta on pyydetty lausuntoa Helsingin vanhemmat ry:ltä ja niiltä laajamittaista kaksikielistä opetusta antavien koulujen johtokunnilta, joissa valintakoe on käytössä.
Helsingin vanhemmat ry (HELVARY) puoltaa lausunnossaan (liite 5) muutosesitystä ja toteaa, kyseessä on merkittävä uudistus, jonka avulla voidaan lisätä helsinkiläisten lasten yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa koko kaupungin opetussuunnitelmaan ja strategiaan kirjattua harvinaisten kielten opiskelua. HELVARY kannattaa tehtyä esitystä sellaisenaan, sillä sen yhdenvertaisuusvaikutukset ovat HELVARY:n mielestä merkittäviä.
Lisäksi HELVARY toteaa, että kaksikielisen opetuksen alkuperäinen tarkoitus on ollut laajentaa ja syventää helsinkiläisten lasten kielenoppimista ja mikäli kyseessä olisi jo valmiiksi kaksikielisille lapsille tarkoitettu palvelu, pitäisi HELVARY erittäin suurena yhdenvertaisuusongelmana sitä, ettei kaksikielistä opetusta ole tarjolla helsinkiläisten lasten yleisimmillä kotikielillä.
HELVARY:n mukaan on luonnollista, että kaksikieliseen opetukseen voivat osallistua kaikki halukkaat, kun opetussuunnitelman mukaan se soveltuu kaikille. HELVARY toivoo, että kaupunki toteuttaa mahdollisimman yhdenvertaisia käytäntöjä niin perusopetuksessa kuin muuallakin.
Laajamittaista kaksikielistä opetusta tarjotaan 13 Helsingin kaupungin koulussa. Johtokuntien kanta kysyttiin niistä yhdeksästä koulusta, joiden oppilaaksiottoon esitys toisi muutosta. Näistä kouluista kuusi vastusti esitystä ja kolme oli esityksen kannalla. Koulujen johtokuntien lausunnot löytyvät päätöksen liitteenä (Liite 4). Lisäksi Käpylän peruskoulun johtokunnan lausunnon liitteenä on toimitettu Käpylän peruskoulun huoltajien lausunto valintakokeiden säilyttämisen puolesta (liite 4).
Esitystä puoltavat johtokunnat eivät eritelleet lausunnossaan puoltavan päätöksen perusteluja. Esitystä vastustavat johtokunnat katsovat, että oppilailla tulee olla riittävät valmiudet opiskella kahdella kielellä ja nämä valmiudet tulisi varmistaa valintakokeen avulla. Johtokunnat katsovat, että jos valintakokeesta luovutaan, oppiminen ei etene toivotulla tavalla ja kielitaidon kehittymistä ja oppimisen tuen tarpeita ei pystytä riittävästi huomioimaan. Lisäksi johtokunnat kantavat huolta siitä, että kohdekielen käytön määrä vähenee, jos opetukseen valitaan nykyistä enemmän oppilaita, joilla ei ole valmiiksi kohdekielen taitoa. Johtokuntien näkemyksen mukaan valintakokeesta luopuminen ei tee valintamenettelystä nykyistä yhdenvertaisempaa. Ratkaisu yhdenvertaisuuden lisäämiseksi voisi johtokuntien näkemyksen mukaan olla kaksikielisen opetuksen oppilaspaikkamäärän lisääminen.
Esitetystä muutoksesta ja sen valmistelusta kerrottiin huoltajille etäyhteydellä järjestetyssä tilaisuudessa toukokuussa, ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kertoa näkemyksensä asiasta Kerrokantasi-palvelussa toukokuun ajan.
Kerrokantasi-palveluun tuli 200 kommenttia, joista puoltavia oli 18, vastustavia oli 113 sekä 69 neutraalia tai johonkin muuhun kuin kysyttyyn asiaan liittyvää. Palveluun jätetyt kommentit ovat luettavissa osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/kaksikielinenopetus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Keskeisin argumentti esitystä vastaan oli, että kaksikielinen opetus on kommentoijien mukaan haastavaa ja siksi siihen valittavien tulee läpäistä valintakoe. Valintakokeesta luopumisen nähtiin johtavan myös opetuksen laadun ja tason laskuun. Lisäksi vastustavissa argumenteissa kannettiin huolta siitä, että muutos heikentää kaksikielisen lasten mahdollisuuksia päästä kaksikieliseen opetukseen. Kaksikielisten lasten asemaan liittyvät kommentit koskivat erityisesti suomi-espanja-opetusta, jossa perinteisesti on opiskellut paljon kaksikielisten perheiden lapsia.
Esitystä puoltavien argumenttien mukaan valintakokeesta luopuminen lisää yhdenvertaisuutta ja lisää erilaisten lasten mahdollisuuksia päästä kaksikieliseen opetukseen. Neutraaleissa kommenteissa esitettiin usein aiheeseen liittyvää pohdintaa eri näkökulmista ottamatta varsinaisesti kantaa puolesta tai vastaan. Sekä vastustavissa, puoltavissa että neutraaleissa kommenteissa kannettiin huolta siitä, että muutos toteutetaan hyvin nopealla aikataululla ja alleviivattiin riittävien resurssien varmistamisen tärkeyttä, jos muutos toteutuu.
Muutoksen vaikutukset
Nyt esitetty muutos johtaisi siihen, että laajamittaisesta kaksikielisestä opetuksesta tulee aikaisempaa saavutettavampaa ja aikaisempaa moninaisemmalla joukolla lapsia on mahdollisuus hyötyä kaksikielisestä opetuksesta.
Muutoksen myötä laajamittaisen kaksikielisen opetuksen ryhmissä opiskelee todennäköisesti aikaisempaa heterogeenisempi ryhmä oppijoita. Oppilaiden yksilöllisen tuen takaamiseksi tulee varmistaa, että perusopetuksen eri tukimuodot ovat ryhmien käytössä. Opettajille tulee tarjota täydennyskoulutusta ja tukea, jotta heillä on tarvittavat valmiudet aikaisempaa heterogeenisempien ryhmien opettamiseen, kielitaidon kehittymisen tukemiseen ja erilaisten oppijoiden tukemiseen. Lisäksi tulee arvioida, tulisiko ryhmien enimmäisoppilasmäärää pienentää ja opetusryhmien määrää lisätä.
Lapsivaikutusten arviointi
Muutosesityksellä on merkittäviä vaikutuksia alle 18-vuotiaiden helsinkiläisten ja heidän perheidensä elämään, jolloin lapsivaikutukset tulee arvioida. Lapsivaikutusten arviointi on tehty olemassa olevan tutkimus- ja muun tiedon perusteella. Kevään 2024 aikana toteutetussa valmistelussa ei ole ollut mahdollisuutta kuulla lapsia, mutta lasten huoltajia on kuultu. Osana päätöksen vaikutusten arviointia vuosina 2025–2026 kuullaan lasten sekä heidän huoltajiensa näkemyksiä valintamenettelystä ja kaksikielisessä opetuksessa opiskelusta.
Lapsivaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että kaksikielisen opetuksen nykymuotoinen oppilaaksiottomenettely asettaa lapset keskenään eriarvoiseen asemaan. Oppilasvalinta, jonka perusteena on suoriutuminen kielellisiä valmiuksia mittaavassa valintakokeessa, suosii lapsia, joiden äidinkieli tai kotikieli on suomi tai kaksikielisen opetuksen kohdekieli. Lisäksi lapsen tai perheen mahdolliset erityistarpeet voivat asettaa haasteita valintakokeessa menestymiselle tai esteen siihen osallistumiselle. Valintakokeessa menestymistä tukee myös se, että vanhemmilla on ollut eri tavoin mahdollisuus ja kyky tukea lapsen kielellistä kehitystä, mikä ei välttämättä toteudu esimerkiksi sosioekonomisesti heikommin toimeentulevilla alueilla asuvien lasten kohdalla.
Esitetyn muutoksen myötä joidenkin kaksikielisten lasten mahdollisuudet päästä opetukseen voivat heikentyä, jos oppilasvalinta perustuu arvontaan. Kaksikielisessä suomi-espanja-opetuksessa on tähän asti käytetty valintakoetta, joka mittaa molempien opetuskielten hallintaa, jolloin lapsella on oltava valmiiksi sekä suomen että espanjan taito joko kaksikielisyyden kautta tai muuten hankittuna. Suomi-espanja-opetuksen ryhmä on edellisinä vuosina täyttynyt valintakokeen perusteella niin, että edes kaikki kaksikieliset lapset eivät ole välttämättä tulleet valituiksi opetukseen.
Myös kaksikielisten suomea ja englantia äidinkielinään ja/tai kotikielinään puhuvien lasten mahdollisuus päästä kaksikielisen opetuksen pariin voi muutoksen myötä heikentyä. Kaksikielisyys ei kuitenkaan ole tähänkään mennessä taannut pääsyä opetuksen pariin, koska valintakoe on suoritettu valinnan mukaan joko suomeksi tai englanniksi eikä molempien kielten taitoa edellytetä.
Suomi-kiina-, suomi-viro- ja suomi-venäjä-opetukseen on tähän mennessä valittu pääasiassa sellaisia lapsia, joiden äidinkieli ja/tai kotikieli on kaksikielisen opetuksen kohdekieli, mutta ryhmään on heidän lisäkseen jäänyt runsaasti paikkoja täyttämättä, jolloin ryhmään mahtuisi myös muita opetuksesta kiinnostuneita. Muutos ei siksi heikennä näitä kieliä äidinkielinään ja/tai kotikielinään puhuvien lasten asemaa.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto 18.06.2024 § 43
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Mika Ebeling: Ehdotan, että asia pannaan pöydälle.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti yksimielisesti Mika Ebelingin ehdotuksesta panna asian pöydälle.
Asian aikana oli kuultavana pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Anni Holopainen, pedagoginen asiantuntija (oppilaaksiotto), puhelin: 310 27922
Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija (kielet ja kaksikielinen opetus), puhelin: 09 310 23444
Hanna Välitalo, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 83012
Päätös tullut nähtäväksi 02.10.2024
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Anni Holopainen, pedagoginen asiantuntija (oppilaaksiotto), puhelin: 09 310 27922
Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija (kielet ja kaksikielinen opetus), puhelin: 09 310 23444
Hanna Välitalo, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 83012