Virkasuhteen täyttäminen, työllisyyspalveluliikelaitos, kohtaantopalvelut, yksikön johtaja, KANSLIA-01-21-24

Vs. elinkeinojohtaja päätti ottaa yhteiskuntatieteiden maisteri Tuomas Järvisen kohtaantopalveluiden yksikön johtajan vakinaiseen virkaan 7500 euroa/kk kokonaispalkan mukaisin palkkaeduin. Virassa on kuuden kuukauden koeaika.  

Mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, on päätös tällaisen henkilön osalta ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Työllisyyspalveluliikelaitoksen perustamista koskevan päätöksen (KV 13.3.2024, § 59) mukaan työllisyyspalveluliikelaitoksen tehtävänä on huolehtia julkisten työvoimapalveluiden tuottamisesta, kaupungin työllisyyden edistämisestä sekä niihin liittyvästä kehittämisestä ja koordinaatiosta ja työikäisten kotoutumista edistävien palveluiden tuottamisesta.

Kaupunginhallitus perusti 6.5.2024 alkaen § 259 Helsingin kaupungin työllisyyspalveluliikelaitoksen yksikön johtajan virat. Niistä yksi on kohtaantopalveluiden yksikön johtajan virka. Virat sijoitetaan väliaikaisesti kaupunginkanslian elinkeino-osastolle ja siirretään 1.1.2025 lukien toimintansa aloittavaan työllisyyspalveluliikelaitokseen.

Tehtävänkuvaan kuuluvat työllisyyspalveluliikelaitoksen 1.1.2025 käynnistyvän toiminnan suunnittelu ja valmisteleminen sekä vuoden 2024 loppuun asti käynnissä olevaan työllisyyden kuntakokeiluun liittyvät valvonta-, kehittämis-, seuranta-, tilastointi-, ennakointi- ja ohjaustehtävät.

Kohtaantopalveluiden yksikön johtajan virka oli julkisesti haettavana 22.5.-5.6.2024 kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa. Hakuilmoitus oli lisäksi esillä Työmarkkinatorin, Joblyn, Oikotien ja Duunitorin työnhakusivustoilla sekä LinkedInin työpaikkajulkaisuissa. Rekrytoinnin markkinoinnissa käytettiin myös Helsingin Sanomien diginostoa.

Hallintosäännön 12 luvun 1 §:n 2 momentin 9 kohdan mukaan kansliapäällikkö,  ellei ole siirtänyt tehtävää toiselle viranhaltijalle, ottaa palvelukseen  kaupunginkanslian viranhaltijat ja työntekijät.  

Virkaa täytettäessä on noudatettava perustuslain 125 § 2 momenttia säädettyjä yleisiä virkanimitysperusteita, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Tämän yksikön johtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, kokemus johtamistehtävissä sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että tehtävään etsitään henkilöä, joka on taitava ihmisten johtaja. Edellytämme tehtävässä näyttöjä tuloksellisesta työnhakija-asiakkaiden palvelujen johtamisesta. Tehtävässä menestyminen edellyttää näkemyksellisyyttä siitä, miten työnhakijoiden ja työnantajien tarpeet saadaan kohtaamaan. Arvostamme kokemusta suurten volyymien palveluiden johtamisesta sekä muutoksen johtamisesta. Valittavalla johtajalla tulee lisäksi olla erinomaiset neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot ja vaikuttava tapa esiintyä. Hän on valmentava johtaja, jolla on erinomainen paineensietokyky myös ristiriitaisten odotusten keskellä. Eduksi kerroimme lukevamme erinomaisen englannin kielen taidon.

Kaupungilla johdon tehtävissä sovelletaan kokonaispalkkajärjestelmää. Palkka määräytyy tehtävän vaativuuden sekä tehtävässä menestymisen edellyttämän kokemuksen mukaan. Hallintosäännön 12 luvun 3 §:n 3 kohdan mukaan henkilöstöjohtaja päättää tehtävien vaativuusluokittelusta ja tarkastusjohtajaa lukuun ottamatta siihen perustuvasta palkasta.

Hakijat ja rekrytointiprosessi  

Virkaa haki hakuajan puitteissa 22 henkilöä. Hakijoista 21 täytti virkaan asetetut kelpoisuusvaatimukset. Hakemuksia arvioitaessa huomioitiin, kuinka hyvin hakemuksissa esiin tuotu osaaminen ja aiempi kokemus vastaa haettavan tehtävän vaatimuksia. Jatkoon kutsuttiin 4 hakijaa, joilla tämä arvioitiin toteutuvan parhaiten.

Seuraava vaihe toteutettiin videohaastatteluna. Videovastaukset pyydettiin Helbit-rekrytointijärjestelmän videohaastattelutyökalulla 6.-10.6.2024. Videohaastattelun vastauksia arvioivat työllisyysjohtaja Annukka Sorjonen ja asiantuntija Henna Heikkinen. Kaikki videovaiheeseen yltäneet olivat kokeneita ja osaavia ammattilaisia. Arvioinnissa painotettiin videoiden perusteella välittynyttä näkemyksellistä johtamisotetta, tapaa välittää videossa sanomansa vakuuttavasti ja jäsentyneesti sekä eteenpäin katsovia ajatuksia haettavana olevan viran substanssiin liittyen. Jatkoon kutsuttiin 4 hakijaa, joiden aiempi kokemus sekä videovastaukset antoivat vakuuttavimman kuvan soveltuvuudesta virkaan.

Seuraava haastattelukierros toteutettiin ryhmähaastatteluina 17.-18.6.2024. Kohtaantopalveluiden yksikön johtajan ryhmähaastatteluun kutsuttiin Tuomas Järvinen, Johanna Larsson, Eija Mannisenmäki ja Pekka Voutilainen. Ryhmähaastattelussa hakijoita arvioivat työllisyysjohtaja Annukka Sorjonen, kehittämispäällikkö Heli Lappi-Rantanen sekä asiantuntijat Henna Heikkinen ja Anne-Mari Mourukoski.

Järvinen Tuomas on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Kuopion yliopistossa vuonna 2008. Järvinen on toiminut Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikkönä vuodesta 2022 vastaten asiakaspalvelun johtamisesta ja kehittämisestä sekä osaamisen ja uraohjauksen palvelukokonaisuuden tulos- ja henkilöstöjohtamisesta sekä verkosto- ja kumppanuusyhteistyöstä. Näiden lisäksi hän vastasi uuden palveluorganisaation valmistelusta erityisesti kohtaantopalveluiden osalta. Aiemmin hän on työskennellyt palveluesihenkilönä Helsingin työllisyyspalveluissa ja Vantaan kaupungilla. Tätä ennen Järvinen on työskennellyt pitkään erilaisissa johtajatehtävissä ja päällikkö- ja esihenkilötehtävissä Seure Henkilöstöpalvelut Oy:lla.

Larsson Johanna on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2006. Larsson on työskennellyt Helsingin seudun kauppakamarilla asiantuntijana vuodesta 2023 vastaten kansainvälisen työvoiman ja kansainvälisen rekrytoinnin asioista. Aiemmin hän on työskennellyt Espoon kaupungilla työnantajapalvelujen päällikkönä ja mm. Forenom Oy:lla Relocation Managerina. Tätä ennen hän on työskennellyt erilaisissa projektitehtävissä.

Mannisenmäki Eija on suorittanut kasvatustieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 1997. Mannisenmäki on työskennellyt Hämeen TE-toimiston johtajana vuodesta 2018 vastaten työ- ja elinkeinohallinnon palveluiden tuloksellisuudesta ja toimiston tulostavoitteiden täyttämisestä, strategisesta johtamisesta, resurssien kohdentamisesta alueen elinkeinojen ja työmarkkinoiden mukaisesti sekä toimiston toiminnan kehittämisestä.

Voutilainen Pekka on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Kuopion yliopistossa vuonna 1999. Voutilainen on työskennellyt Hämeen TE-toimiston palvelujohtajana vuodesta 2020 vastaten Hämeen Toimiston teollisuus ja elinvoimayksikön johtamisesta ja kehittämisestä. Aiemmin hän on työskennellyt palvelujohtajana Hämeen TE-toimistossa ja toimistonjohtajana Riihimäen TE-toimistossa sekä Leppävirran että Nilsiän työvoimatoimistoissa.

Kaikilla ryhmähaastatteluun kutsutuilla arvioitiin siis olevan hyvää, keskenään erilaista johtamisosaamista monipuolisesti erilaisista organisaatioista. Ryhmähaastatteluissa hakijoita arvioitiin haettavana olevan viran substanssiin liittyvän ryhmä- ja yksilötehtävän perusteella. Rekrytointiryhmä arvioi, kuinka hyvin hakijat pystyivät tuomaan ryhmähaastattelutilanteessa esiin näkemyksellistä johtamisotetta, moderneja johtamisen keinoja sekä yhteistyökykyä ryhmässä. Jatkoon valitut toivat myös parhaiten esiin johtamisen näkökulmaa operatiivisen ja kehittämisnäkökulman lisäksi ja pystyivät tuomaan keskusteluun johtotehtävässä vaadittavaa strategisen tason näkemystä. Jatkoon valitut esittivät sanomansa vakuuttavimmin ja onnistuivat tekemään sen kiteytetysti ja niin, että se kutsuu ihmisiä mukaan.

Jatkoon henkilöarviointeihin ja toiselle haastattelukierrokselle kutsuttiin Tuomas Järvinen ja Pekka Voutilainen.

Henkilöarvioinnit toteutti MPS-yhtiöt Oy ajalla 18.-27.6.2024 ja toisen kierroksen haastattelut pidettiin 28.6.2024.Toisessa haastattelussa hakijoita haastattelivat työllisyysjohtaja Annukka Sorjonen, yhteisten palvelujen johtaja Kirsti Laine-Hendolin, yksikön päällikkö, vs. elinkeinojohtaja Paula Miettinen, sekä asiantuntija Henna Heikkinen.

Arviointi 

Työllisyyspalveluliikelaitoksen yksiköiden johtajilla on merkittävä rooli uuden liikelaitoksen toiminnan alkuun saamisessa ja siihen kohdistuvien suurten odotuksiin vastaamisessa. Kohtaanto-palveluiden johtaja vastaa henkilö- ja työnantaja-asiakkaille tarjottavien palveluiden ja toimintojen johtamisesta, kehittämisestä ja niihin liittyvästä valmistelutyöstä. Yksikön johtaja johtaa yli 200 henkilön yksikköä ja toimii mm. tiimipäälliköiden valmentavana esihenkilönä.

Lopullinen vertailu suoritettiin kahden kärkihakijan Tuomas Järvisen ja Pekka Voutilaisen välillä.

Tehtävässä menestyminen edellyttää näkemystä siitä, miten työnhakijoiden ja työnantajien tarpeet saadaan kohtaamaan, sekä näyttöjä tuloksellisesta työnhakijapalveluiden johtamisesta. Molemmat kärkihakijat toivat prosessin aikana esille hyviä näkemyksiä työnhakijoiden ja työnantajien tarpeiden yhteensovittamisesta. Järvinen kuitenkin esitti selkeämmin näkemyksensä palvelun ja toiminnan kehittämisestä, ja hänen näkemyksensä perustuivat laajaan toimintaympäristön tuntemukseen sekä ymmärrykseen palvelun tuotantotavoista, mikä edistää mahdollisuuksia toimia uudessa liiketoimintamalliin perustuvassa organisaatiossa.

Työssä onnistuminen edellyttää vahvaa ihmisten johtamistaitoa valmentavalla otteella. Pekka Voutilainen on keskusteleva ja vuorovaikutteinen johtaja. Tuomas Järvinen puolestaan johtajana tukee muita ja toimii sparraajana. Hänen johtamistyyliään kuvastaa osallistava ja kysyvä johtamistyyli. Järvinen on ollut aiemmin mukana luomassa yhteisjohtamisenmallia, josta nähdään hyötyä uuden liikelaitoksen alkuun saamisessa ja yhteisten toimintatapojen vakiinnuttamisessa.

Kohtaantopalveluiden johtamisessa arvostetaan myös kokemusta suurten volyymien palveluiden johtamisesta sekä muutoksen johtamisesta. Molemmilla kärkihakijoista on kokemusta suurten volyymien palveluiden johtamisesta sekä muutoksen johtamisesta. Voutilaisen kokemus on kahdesta eri TE-toimistosta ja Järvisellä puolestaan kolmesta suuresta eri julkisorganisaatiosta.

Valittavalla henkilöllä tulee lisäksi olla erinomaiset neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot sekä vaikuttava ja vakuuttava tapa tuoda ajatuksiaan esille. Molemmat kärkihakijat ovat varsin varmoja esiintyjiä ja heidän neuvottelutaitonsa arvioidaan hyviksi. Kuitenkin Tuomas Järvinen toi ajatuksiaan esille vaikuttavammin ja kiteytetysti, pohjaten ajatuksiaan vahvaan toimintaympäristön tuntemukseen.

Hakuasiakirjoihin, haastatteluihin ja henkilöarviointiin perustuvan kokonaisarvion perusteella katsotaan, että hakijoista Tuomas Järvisellä on parhaat edellytykset hoitaa edellä kuvattuja virkaan kuuluvia tehtäviä. Hänen valintaansa puoltaa rekrytointiprosessin aikana esiin tuotu vahva näyttö kyvystä johtaa kohtaantopalveluita pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Hänen menestystään tehtävässä tukee kyky luoda uutta vahvaa yhteistyökulttuuria, jonka hän tekee ihmisiä osallistaen, sparraten ja erilaisia tilanteita herkällä korvalla kuunnellen. Tuomas Järvinen pystyy hyödyntämään laajaa toimintakentän tuntemustaan sekä vaikuttavia vuorovaikutustaitojaan yksikön johtamisessa, ja siten vaikuttamaan positiivisesti kohtaantopalveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Samalla hänen taustansa liiketoimintamallilla toimivasta organisaatiossa edistää onnistumista toimia johtajana uudessa liiketoimintamalliin perustuvassa organisaatiossa. Lisäksi eduksi luetaan Järvisen erinomainen englannin kielen taito.