Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2025 - 2028, Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus

Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) seuraavan lausunnon:

Valtion rahoitus Helsingin tieverkon kehittämiseen on jo vuosia ollut olematonta. Suuret kehittämishankkeet ovat Väyläviraston vastuulla, ja Uudenmaan ELY-keskuksella on entistä vähemmän mahdollisuuksia rahoituksensa puitteissa tehdä inframuutoksia. Tilanteeseen ei ole näköpiirissä merkittäviä muutoksia, mikä on huolestuttavaa. Korjaustarpeisiin ja hoitoon on voitu käyttää koko Uudenmaan alueella n. 120 miljoonaa euroa vuodessa, ja lisäksi ELY-keskus on saanut tälle vuodelle 43,6 miljoonaa euroa päällystämiseen käytettäväksi. Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoitustasoa tulee nostaa pysyvästi, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin merkitys maan taloudelle on keskeinen, ja sen toimintaedellytykset tulee turvata.

Liikenteen CO2-päästöt ovat laskusuunnassa, mutta kehitys on kovin hidasta ilman uusia toimenpiteitä. Jo vuodesta 2025 liikenteen on ennustettu olevan Helsingin suurin CO2-päästölähde. On hyvä, että tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa on kuvattu, että ELY-keskus edistää kestävää liikkumista matkaketjuja ja joukkoliikennettä koskevilla suunnitelmillaan. Esimerkkeinä mainitaan alikulut, liityntäpysäköinti ja joukkoliikenteen pysäkkiympäristöt. Jatkossa suunnitelmassa tulee kuvata, mitä uusia toimenpiteitä ja suunnitelmia kestävän liikkumisen edistämiseksi suunnitelmakaudella tehdään tai suunnitellaan.

Tiivistyvä ja kasvava Helsingin kaupunki tarkoittaa entisestään tiivistyvää yhteistyötä kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen välillä. On tärkeä tunnistaa, että yhteisten selvitettävien asioiden määrä on kasvussa. Yhteistyössä tulee kyetä tarkastelemaan esimerkiksi melua ja muita liikenteen haittoja vähentäviä ratkaisuja. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös valtion tieviranomaiset löytäisivät yhdessä kaupungin kanssa eri suunnittelukysymyksissä sellaisia ratkaisuja, joilla vahvasti myötävaikutetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen mukaiseen kaupungin kasvuun.

Valtion väylille rakennettavien uusien meluesteiden toteutuksen kokonaisrahoitus on riittämätön ja toteutustahti liian hidas. Valtion ja kuntien yhteishankkeena toteutettaviin meluesteisiin tulee suunnata enemmän rahoitusta. Helsingin kaupunki on viime vuosina varautunut omassa talousarviossaan valtion kanssa yhteistyönä tehtäviin hankkeisiin eivätkä ne voi jatkuvasti lykkääntyä. Nopeusrajoitukset ovat kustannustehokas keino vaikuttaa melutilanteeseen, ja myös niiden tarkastelua tulee voida tehdä yhteistyössä.

Vuonna 2025 alkava Vuosaaren tunnelin korjaus tulee aiheuttamaan merkittäviä vaikutuksia kaupungin katuverkkoon, kun Vuosaaren sataman liikenne siirtyy kiertotielle. Kaupunki on yrittänyt yhdessä ELY-keskuksen ja Fintrafficin Oy:n kanssa etsiä ratkaisuja tunnelin korjamiseen niin, että tunneli voisi olla rajoitetusti käytössä myös työn aikana. Ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt. Kaupunki toteuttaa kiertotien katuosuuksille tarvittavia parannuksia mutta on kuitenkin selvää, että kasvavan katuverkon liikenteen johdosta asukasviihtyvyys ja liikenneturvallisuus heikkenee. Vuosaaren tunneli tulee jatkossa remontoida siten, että jatkossa remonttien aikana tunneli voi olla rajoitetusti käytössä työn aikana. Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa todetaan, että alueen logistiikan toimivuudella on merkitystä koko valtakunnan logistiikan sujuvuudelle ja toimitusketjuille. Helsingin satama on Suomen merkittävimpiä satamia ja eurooppalaisen liikenteen TEN-T-verkon ydinsatama. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että satamaan johtavan Vuosaaren tunnelin välttämätön korjaus toteutetaan niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ulkomaankaupalle ja ympäröivälle asutukselle.

ELY:n omissa vuoden 2024 hankkeissa on kaksi Helsingin alueelle sijoittuvaa hanketta: Vuosaaren tunnelin korjaus ja Kehä I:n Kivikon risteyssillan peruskorjaus. Lisäksi kiireellisimpinä hanketarpeina 2025−2028 on mainittu kaksi kaiteiden kunnostuskohdetta Länsiväylällä ja Hämeenlinnanväylällä.

Väyläverkon investointiohjelmassa vuosille 2025−2032 on kaksi Helsingin alueelle sijoittuvaa maantiehanketta: Lahdenväylä välillä Kehä I Kehä III ja Ilmasillan eritasoliittymä sekä Vihdintien kestävän liikkumisen laatukäytävä.

MAL-sopimusehdotuksen 2024−2025 toimenpiteiksi on kirjattu lisäksi Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä sekä Liikenne 12-suunnitelmaan sisältyvät Helsingin kaupungin priorisoimat tiehankkeet Vt 3 Hämeenlinnan väylän parantaminen välillä Kehä 1−Kaivoksela sekä Satamatunneli ja siihen kytkeytyvät yhteydet.

Edellisten lisäksi Helsinki on talousarvioissaan varautunut kaupungin ja valtion yhteisiin väylähankkeisiin kuten Kehä 1, Myllypuron eritasoliittymä ja maanteiden meluntorjunta hankkeet.

Lausuntopyyntö

Uudenmaan ELY-keskus pyytää Helsingin kaupungin kommentteja tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan 31.10.2024 mennessä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia. Suunnitelma löytyy osoitteesta tienpidonsuunnitelma.fi.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2025−2028

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS) vuosille 2025–2028 on valmistunut. Suunnitelma on luettavissa kokonaisuudessaan internetosoitteessa www.tienpidonsuunnitelma.fi. Suunnitelma päivitetään vuosittain verkkojulkaisuna suomen ja ruotsin kielillä. Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma kattaa toimialueen kolme maakuntaa (Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme). Suunnitelmassa kuvataan alueen tienpidon, talouden ja toiminnan reunaehdot sekä painopisteet ja siinä on esitetty toimenpiteet, jotka todennäköinen tuleva perustienpidon rahoitus mahdollistaa toimialueellamme. Suunnitelmassa ei esitetä suuria useiden miljoonien eurojen kehittämishankkeita, joiden toteutus vaatii eduskunnan myöntämää erillisrahoitusta.

Uudenmaan ELY-keskus vastaa tienpidosta Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. ELY-keskus laatii vuosittain tienpidon ja liikenteen suunnitelman neljälle vuodelle. Suunnitelma sisältää kuvauksen alueen tienpidon rahoituksesta, liikenteen linjauksista sekä käynnissä olevien ja tulevien vuosien suunnittelutarpeista.

Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2024 kesäkuun tilanteessa on noin 120,7 miljoonaa euroa, jonka lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on saanut 43,6 miljoonaa euroa päällystämiseen käytettävää korjausvelkarahaa. Perustienpidon rahoituksella hoidetaan valtion omistaman maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Valtaosa perusväylänpidon rahoituksesta kuluu tiestön kunnossapitoon eli hoitoon ja korjauksiin. Parantamishankkeiden toteuttamiseen ei ole viime vuosina kohdennettu rahoitusta Helsingin alueelle.

Saatu lausunto

Asiasta on saatu kaupunkiympäristön toimialan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.