Vahingonkorvaus, autovaurio, Malmin lastenkoti, Fallpakantie, Mellunkylä

Laki- ja hallintoasioiden päällikkö päätti kohtuussyistä hyväksyä Päivi Santavuoren esittämän vahingonkorvausvaatimuksen rikkoutuneen auton korjauskustannuksista.

Helsingin kaupungin kirjaamoon 2.7.2024 saapuneen vahingonkorvausvaatimuksen mukaan Päivi Santavuori (jäljempänä hakija) vaatii korvattavaksi yhteensä 137,17 euroa autonsa (rekisterinumero OZY-278) takalasin pyyhkijän uusimisesta. Auto on rekisteröity 13.7.2023. Hakemuksen liitteenä on 5.6.2024 päivätty kuitti korjauksen kustannuksista.

Hakemuksen mukaan Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan huostaanottama ja sijaishuoltoon sijoittama 12-vuotias kehitysvammainen lapsi on hermostunut siitä, että hänen toimintaansa on rajoitettu. Lapsi on ensin rikkonut osaston irtainta tavaraa ja sen jälkeen rynnännyt pihalle hakijan auton kimppuun hakaten ensin nyrkein auton kylkeä ja sitten repien kolmessa osassa irti takalasin pyyhkijän. Työntekijät eivät ole ehtineet estää tapahtumaa. Hakijan esihenkilö on vahvistanut omassa selvityksessään tapahtuman.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään muuta johdu. Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 2 §:n mukaan, jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.

Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että hakijalle sattunut vahinkotapahtuma olisi johtunut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tahallisesta tai tuottamuksellisesta menettelystä tai Helsingin kaupungin työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä. Näin ollen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen vahingosta.

Mikäli sosiaali- ja terveystoimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen, voidaan aiheutunut vahinko kuitenkin harkinnan mukaan korvata kohtuussyistä osittain tai kokonaan.

Vahingonkorvausjuridiikan lähtökohta on se, että vahingonkärsineelle korvataan aiheutunut vahinko eli hänet saatetaan siihen asemaan, missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa. Toisaalta vahingonkärsijä ei saa päätyä vahingon seurauksena edullisempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut ilman vahingon sattumista (ns. rikastumiskielto). Usein esimerkiksi esineiden korjaamisen tai uusimisen ansiosta ne tulevat aiempaa nähden parempaan kuntoon. Tämä ylimääräinen hyöty, perusteeton etu, tulee vähentää korvauksesta.

Rikkoutunut auto on ollut tapatumahetkellä alle vuoden vanha. Arvion mukaan auton ollessa näin uusi, voidaan korjauskustannus korvata kokonaisuudessaan.

Laki- ja hallintoasioiden päällikön toimivalta päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan 25.1.2023 tekemään päätökseen § 36.