Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Taivallahden peruskoulu, Etu-Töölö, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, johanna.hytonen@hel.fi

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 13. kaupunginosassa (Etu-Töölö) kiinteistöllä 91-13-451-1, jonka omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 22.10.2024.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:

- Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Kunnostussuunnitelma, Taivallahden peruskoulu, Helsinki, FCG Finnish Consulting Group Oy, 22.10.2024.
- Liite 1: Tutkimustulosten yhteenvetotaulukko
- Liite 2: Laboratorion analyysitodistukset
- Liite 3: Valokuvat
- Piirustus 2: YMK-P40556-30b, Tutkimuskartta.

Ilmoitusta on täydennetty 4.11.2024 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot ilmoitusalueen koosta, osoitteesta mahdollisten kaivantovesien tutkimisesta, käsittelystä ja johtamisesta sekä jo toimitettujen pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden toimituspaikasta.

Muut päätökset

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on antanut 16.10.2024 kannanoton sähköpostitse Taivallahden peruskoulun alueella perusparannustöiden yhteydessä todetuista pilaantuneista jätteellisistä (kreosootti) maa-aineksista. Kannanoton mukaan alueelta sai poistaa luvanvaraisen vastaanottopaikkaan enintään 150 m³ valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia, haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittäviä jätteellisiä maa-aineksia.

Tehty massanvaihto

Puhtaaksi todetut pintamurskeet poistettiin ensin pilaantuneen kerroksen päältä. Tämän jälkeen poistettiin massanvaihdolla 150 m³ kreosoottijätteen sekaista maa-ainesta noin 200 m²:n laajuiselta alueelta. Kreosoottijätekerrosta (paksuus noin 20–30 cm) ei pystytty kaivuteknisesti erottelemaan kaikesta pintamurskeesta, minkä seurauksena arvioitu kaivumäärä kasvoi.

Kaivun aikana kallio tuli vastaan paikoin heti pinnassa ja syvimmillään noin 70 cm syvyydessä. Tummaa jätettä havaittiin pieniä määriä myös kallion raoissa. Kaivun yhteydessä jätteellisestä maasta otettiin myös uusia näytteitä, joista aistinvaraisten arvioiden perusteella analysoitiin myös haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet.

Alueelta poistetut pilaantuneet maat ja jätteelliset maa-ainekset toimitettiin Forssaan Suomen Erityisjätteen Kiimassuon jätekeskukseen.

Ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle ilmoitettiin 21.10.2024, että asiassa tullaan tekemään ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pinta-ala on 5 130 m². Ilmoitusalue on rajattu alla olevassa kuvassa keltaisella värillä.

Alueella on aiemmin sijainnut rakennuksia, jotka on purettu 1930-luvulla. Nykyisin kohteessa sijaitsee koulurakennus, jossa on käynnissä perusparannustyö. Alue on ennen perusparannustyötä ollut asfaltoitu. Perusparannustyön yhteydessä alue on tarkoitus asfaltoida ja asfaltin alapuolelle tulee 150 mm murskekerros.

Ilmoituksen sisältö

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Alueen eteläpuolella sijaitsee avokallio ja kallio on piha-alueella todettu noin 0–5 metrin syvyydellä. Tutkimusten yhteydessä täyttömaakerroksen paksuudeksi arvioitiin noin 40–60 cm ja täyttömaan alapuolella oli luonnon moreeni. Jätteellisen kerroksen paksuus oli tutkimusten perusteella noin 20–50 cm.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pintaveteen (Taivallahti) on noin 200 metriä.

Haitta-ainetutkimukset

Näytteenotto 7.-8.10.2024:

Alueelle tehtiin kuusi koekuoppaa. Kuopat kaivettiin noin 0,5–0,8 metrin syvyyteen ja niistä otettiin näytteet aistinvaraisesti arvioiden maalajikerroksittain. Näytteistä tehtiin aistinvaraiset havainnot ja kaikista näytteistä analysoitiin PAH-yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Osasta näytteitä analysoitiin myös metallien pitoisuudet. Alueella todettiin kreosoottibitumin kappaleita sekä jätteensekaista maa-ainesta (2–5 % jätettä).

Jätteellisessä täytössä PAH-yhdisteiden summapitoisuus (541 mg/kg) oli suurimmillaan kreosoottijätealueen länsiosan koekuopassa 0,3–0,5 metrin syvyydellä. Näytteessä todettiin mm. fluoranteenia 120 mg/kg, fenantreenia 27 mg/kg ja pyreeniä 120 mg/kg. Samassa näytteessä todettiin myös kynnysarvot ylittävät pitoisuudet öljyhiilivetyjä (C₁₀–C₄₀) sekä lyijyä. Öljyhiilivetyjen pitoisuudesta (370 mg/kg) hieman suurempi osa oli raskaita hiilivetyjakeita (C₂₁–C₄₀, 210 mg/kg) kuin keskitisleitä (C₁₀–C₂₁,160 mg/kg). Maanäytteissä ei todettu naftaleenia kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Jätteessä todettiin PAH-yhdisteiden summapitoisuus 12 400 mg/kg. Suurimpina pitoisuuksina todettiin fluoranteenia (2 100 mg/kg), fenantreenia (2 000 mg/kg) ja pyreeniä (1 900 mg/kg). Fluoranteenin ja fenantreenin pitoisuudet ylittävät myös jätteen vaarallisuuden arvioinnissa käytettävän cut off -arvon. Jätteessä todettiin myös naftaleenia 470 mg/kg.

Kohteessa todettujen cut off -arvon ylittäneiden PAH-yhdisteiden pitoisuudet tuorepainoon suhteutettuna ja vertailu vaarallisen jätteen pitoisuusrajoihin on esitetty alla olevassa taulukossa:

Vaarallisen jätteen raja-arvoja verrataan haitta-aineiden pitoisuuksiin jäte-erän tuorepainossa. Fenantreenin ja fluoranteenin pitoisuudet ylittävät cut off -arvot myös tuorepainoon suhteutettuna.

Fenantreeni ja fluoranteeni on luokiteltu vesiympäristölle välittömästi ja kroonisesti erittäin myrkyllisiksi ja pitkäaikaisia haittavaikutuksia aiheuttaviksi. Jätteen välitöntä myrkyllisyyttä arvioidaan yksinkertaisella yhteenlaskulla. Jos haitta-aineiden summapitoisuus jätteessä on vähintään 25 %, luokitellaan jäte vaaralliseksi.

Haitta-aineiden summapitoisuus on 0,00040 %. Ilmoituksessa on esitetty kaksi eri yhteenlaskukaavaa, joilla arvioidaan jätteen pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristölle. Molempien laskukaavojen tuloksen täytyy alittaa 25 %. Ensimmäisellä esitetyllä yhteenlaskukaavalla painotetuksi summaksi saadaan 0,040 % ja toisella 0,00040 %. Kaikilla laskentatavoilla tulokset alittavat 25 %, jolloin jätettä ei luokitella vaaralliseksi.

Näytteenotto kaivun yhteydessä 17.10.2024:

Näytteenottoa täydennettiin kunnostuskaivun yhteydessä 17.10.2024. Näytteet otettiin kaivannon reunasta ja kaivannon luoteis- ja länsipuolelle tehtiin koekuopat täytön laajuuden selvittämiseksi. Koska kaivun aikana todettiin ajoittain pistävää hajua, analysoitiin kahdesta näytteestä myös haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet. Kaivannon reunoissa todettiin PAH-yhdisteiden sekä arseenin ja lyijyn kynnysarvojen ylityksiä. Ilmoitusalueelle tehdyt tutkimuspisteet, kreosoottijätteen esiintymisalue (punainen rajaus) ja 17.10.2024 kunnostettu alue (sininen rajaus) on esitetty alla olevassa kuvassa:

Läheltä koulun seinää otetussa näytteessä ylittyivät bentso(a)pyreenin ja fluoranteenin kynnysarvopitoisuudet. Kaivannon länsipuolelle tehdyissä koekuopissa pitoisuudet alittivat kynnysarvot. Kaikissa näytteissä haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet alittivat käytettyjen analyysimenetelmien määritysrajat. Yhdessä näytteessä todettiin määritysrajan ylittävä, mutta kynnysarvon alittava pitoisuus naftaleenia. Muissa näytteissä myös naftaleenin pitoisuudet alittivat määritysrajan.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Suurimmat hiilivetypitoisuudet todettiin kreosoottijätteessä ja jätteensekaisessa maa-aineksessa. PAH-yhdisteistä ainoastaan naftaleeni on haihtuvaa ja muut joko heikosti tai hyvin heikosti haihtuvia. Useimmat PAH-yhdisteet ovat niukkaliukoisia veteen ja ne sitoutuvat tiukasti kiintoaineeseen niin, että niiden liikkuvuus maaperässä on vähäistä. Lähes kaikki PAH-yhdisteet ovat kohtalaisesti tai erittäin kertyviä. Ainoastaan naftaleenin kertyvyys on hieman pienempää. PAH-yhdisteiden kulkeutumisominaisuuksia on esitetty alla olevassa taulukossa:

Perusparannustyön jälkeisessä tilanteessa alue on päällystetty tai peitetty pilaantumattomalla maa-aineksella tai rakennekerroksilla, jolloin haitta-aineille altistuminen ei ole mahdollista maan syömisen tai ihokosketuksen kautta. Alueella ei myöskään viljellä ravintokasveja. Heikosti haihtuvien PAH-yhdisteiden ei myöskään arvioida kulkeutuvan päällysteen alta ulkoilmaan sellaisina pitoisuuksina, että niistä voisi aiheutua terveys- tai hajuhaittaa.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Alue on herkässä käytössä ja alueella oleskelee säännöllisesti lapsia, jolloin jätteen ja jätteellisen maan poistaminen on tarkoituksenmukaista, vaikka terveysriskejä ei aiheutuisi.

Ilmoituksessa on esitetty poistaa kestävän kunnostuksen periaatteen mukaisesti rakentamisen yhteydessä pintamaasta metrin syvyyteen asti alemmat ohjearvot ylittävät hiilivetypitoisuudet, haisevat maa-ainekset ja kreosoottijätettä yli 10 % sisältävä maa niiltä alueilta, joilla ei sijaitse olemassa olevia rakenteita. Kunnostustavoitetta on perusteltu siten, että PAH-yhdisteet ovat maaperässä pysyviä, eikä niiden pitoisuuksissa tapahdu merkittävää pienenemistä luontaisen hajoamisen seurauksena.

Katoksen ja koulun alle jää mahdollisesti maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi pihalle on rakennettu leikkiteline, jonka alla on 60 cm kerros puhtaita rakennekerroksia. Koska haitta-aineet ovat heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia, kynnysarvot ylittävistä pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveys- tai ympäristöriskejä, eikä haju- tai viihtyvyyshaittaa koulurakennuksessa tai rakennetulla piha-alueella.

Jätteitä ja haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina sisältävää maa-ainesta arvioidaan esiintyvän noin 400–500 m² laajuisella alueella keskimäärin noin 30 cm paksuisessa kerroksessa yhteensä noin 150 m³ktr. Koska kaivuteknisesti pelkän kreosoottikerroksen kuoriminen on mahdotonta, arvioidaan kaivettavan massamäärän olevan kokonaisuudessaan enimmillään noin 800 m³.

Kunnostustyön toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Puhdistusmenetelmänä on massanvaihto, jota täydennetään riskinarviolla, jos kunnostustavoitetta ei saavuteta. Maa-ainekset ja jätteet toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavia jätteettömiä maa-aineksia voidaan hyödyntää kohteen täytöissä.

Kaivun jälkeen maasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista tutkitaan vähintään PAH-yhdisteiden, öljyhiilivetyjen ja metallien pitoisuudet. Kaivannon pohjaa kohden otetaan vähintään 1 näyte/200 m² ja seinämää kohden 1/20 metriä. Alueilla, joilla kaivu päättyy kallioon, pohjasta ei oteta jäännöspitoisuusnäytteitä.

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kulkeutumista ympäristöön pyritään välttämään mm. kuljettamalla haitta-aineita sisältävät kuormat peitettyinä ja välttämään työmaalla tapahtuvaa pölyämistä. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia säilytetään kohteessa kasalla korkeintaan laboratoriotulosten valmistumisen ajan ennen pois kuljetusta.

Veden tutkiminen ja johtaminen

Ilmoituksen täydennyksen (4.11.2024) mukaan kaivantovesiä ei arvioida muodostuvan. Mikäli oletuksesta huolimatta kaivantojen kuivatusta täytyy tehdä, otetaan pilaantuneen maaperän kaivannoista johdettavasta vedestä vesinäyte ennen johtamisen aloittamista. Tämän jälkeen tarkkaillaan pumpattavien kaivantovesien laatua aluksi kaksi kertaa viikossa (kahtena ensimmäisenä viikkona) ja sen jälkeen kerran viikossa.

Vesinäytteistä analysoidaan kiintoaine, pH sekä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Kaivannoista pumpattavista vesistä erotetaan kiintoaines esimerkiksi laskeuttamalla. Tarvittaessa ennen veden johtamista eteenpäin haitta-ainepitoiset vedet esikäsitellään (esim. öljynerotus).

Kaivantovedet johdetaan jätevesiviemäriin ja johtamiselle haetaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) lupa ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista. Johtaminen toteutetaan noudattaen HSY:n määräyksiä.

Puhdistustyön ajankohta

Taivallahden peruskoulun peruskorjaus on käynnistynyt syksyllä 2024.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Taivallahden peruskoulun alueella osoitteessa Eteläinen Hesperiankatu 38, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa vähintään metrin syvyyteen saakka maan pinnasta. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Jätejakeet on poistettava kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi alueelta tulee poistaa muualtakin jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 12, 13 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

6. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti siten, että yksi näyte otetaan jokaista 200 m²:n alaa kohti ja lisäksi kaivantojen reunoilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

7. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

8. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

9. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

10. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

12. Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 17 §)

14. Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

15. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

16. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Maa-ainesten välivarastointi

17. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Voimakkaasti haisevia massoja saa välivarastoida korkeintaan yhden viikon. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

18. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

19. Pilaantuneen maaperän kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Kaivantovesistä tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisen kaivannon maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 7, 155, 172 §).

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

20. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

21. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, minkä puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jälkitarkkailu

22. Jos perusparannustöiden yhteydessä todetaan kreosoottijätettä koulurakennuksen välittömässä läheisyydessä tai on tieto taikka vahva epäilys maaperän pilaantuneisuudesta tai jätteistä koulurakennuksen alla, tulee tarvittaessa ottaa maaperänäytteet koulurakennuksen alapuolelta. Tulokset näytteenotosta tulee toimittaa viipymättä tiedoksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Tarvittaessa sisäilmatutkimusten tarve ja mahdolliset riskit tulee arvioida loppuraportin yhteydessä. (YSL 135, 172 §)

Tiedottaminen ja raportointi

23. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

24. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

25. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen. Loppuraportissa tulee esittää vähintään seuraavat tiedot:

- työn toteuttaminen
- kiinteistötieto
- kunnostusalueen tarkka sijainti alueella
- piirustukset toteutuneesta kaivualueesta ja kaivusyvyyksistä
- kuvaus näytteenotosta ja näytteenottotulokset
- analyysitodistukset
- näytteenottopaikkojen sijainnit kartalla
- poistettujen maa-ainesten ja mahdollisen veden määrä ja vastaanottopaikat
- kopiot haitta-ainepitoisten maa-ainesten siirtoasiakirjoista/kuormakirjoista
- tarvittaessa arvio sisäilman tarkkailutarpeesta.

Lisäksi loppuraportissa tulee esittää tiedot kannanotolla (16.10.2024) kaivetuista maa-aineksista. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Määräykset 1–4.

Maaperän kunnostaminen Taivallahden peruskoulun piha-alueella on tarpeen peruskorjaustöiden vuoksi. Peruskorjaustöiden aikana alueella on todettu kreosoottijätettä sekä jätteensekaista maa-ainesta, jossa on todettu mm. ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä. Kunnostustyö on esitetty tehdä rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kunnostustavoitteeksi on esitetty poistaa rakentamisen yhteydessä pintamaasta metrin syvyyteen asti alemman ohjearvon ylittävät hiilivetypitoisuudet, haisevat maa-ainekset ja kreosoottijätettä yli 10 % sisältävä maa niiltä alueilta, joilla ei sijaitse olemassa olevia rakenteita. Ilmoituksen mukaan perusparannustyön yhteydessä alue on tarkoitus asfaltoida ja asfaltin alapuolelle tulee 150 mm murskekerros. Ilmoituksen mukaan katoksen ja koulun alle jää mahdollisesti maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi pihalle on rakennettu leikkiteline, jonka alla on 60 cm kerros puhtaita rakennekerroksia. Kynnysarvot ylittävistä pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveys- tai ympäristöriskejä eikä haju- tai viihtyvyyshaittaa koulurakennuksessa tai rakennetulla piha-alueella, sillä todetut haitta-aineet ovat heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esitetyt kunnostustavoitteet.

Alueella on todettu jätteensekaista maata ja kreosoottijätettä. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Määräykset 5–7.

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Määräykset 8–10.

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset 11–16.

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Maa-ainesten välivarastointi

Määräykset 17. ja 18.

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

Veden tutkiminen ja käsittely

Määräys 19.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Jos pilaantuneen maaperän kaivantovedet eivät ole laadultaan viemäriin johtamiskelpoisia, on niiden toimittaminen tarpeen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä.

Riittävät tiedot kaivantovesien laadusta ovat tarpeen, sillä maa-aineksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät suoraan vastaa niiden pitoisuuksia vedessä muun muassa haitta-aineiden erilaisen liukoisuuden vuoksi.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Määräykset 20. ja 21.

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. Valvontaviranomaiselle on tarpeen ilmoittaa esimerkiksi kunnostustyön aikana alueella todetuista haitta-aineiden pitoisuuksista, jotka ovat aiemmin todettuihin pitoisuuksiin verrattuna huomattavasti korkeampia.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Jälkitarkkailu

Määräys 22.

Lisätutkimukset koulurakennuksen alta ovat tarvittaessa tarpeen, jotta saadaan selville, onko alueella pilaantuneita maa-aineksia ja/tai jätejakeita, joista voisi aiheutua terveysriskiä rakennusta käyttäville lapsille tai henkilökunnalle. Riskinarvio ja sisäilmatutkimusten tarpeen arviointi ovat tarpeen etenkin silloin, jos koulun välittömästä läheisyydestä tai koulurakennuksen alapuolella todetaan haihtuvia ja herkästi kulkeutuvia haitta-aineita joko maaperässä tai jätejakeissa.

Tiedottaminen ja raportointi

Määräykset 23–25.

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 875,00 euron maksu. Asian käsittelyn vaatima työmäärä oli huomattavasti keskimääräistä vähäisempi, minkä vuoksi ilmoituksen käsittelymaksua on alennettu 50 %. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.