Tilinpäätös 2024, Helsingin kaupunki

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi yhteenvedon kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuoden 2024 talousarvion toteutumisesta sekä liitteenä yksi olevan selonteon sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sopimusten hallinnan järjestämisestä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on antanut kaupungin ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti tiedot kaupungin vuoden 2024 tilinpäätöstä varten sekä selvityksen talousarvion toteutumisesta kaupungin toimintakertomusta varten.

Käyttötalous

Käyttötalouden menot vuonna 2024 olivat noin 1,55 miljardia euroa ja tulot noin 100,6 miljoonaa euroa. Käyttötalouden nettomenot (menot-tulot) olivat noin 1,45 miljardia euroa eli 3,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin talousarviossa ennakoitiin.

Tulot ylittivät talousarvion 39,5 miljoonalla eurolla eli 64,6 %.

Lisätuloista runsas puolet kertyi kaupungin saamista käyttötarkoitussidonnaisista valtionavustuksista sekä muusta ulkopuolisesta rahoituksesta, jota kertyi kaikkiaan 20,5 miljoonaa euroa ja vajaa 3 miljoonaa euroa sotepelta saaduista maksutuloista.

Kaupungin itse tuottamissa palveluissa tuloja kertyi vajaat 16 miljoonaa talousarviossa ennakoitua enemmän. Tulojen ennakoitua suurempi kasvu johtui pääosin talousarviossa ennakoitua suuremmista varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakasmaksutuloista, joita kertyi 11,5 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän.

Toimialan menot ylittivät talousarvion 35,8 miljoonalla eurolla eli 2,4 %.

Ylityksestä 20,5 miljoonaa johtui ulkoisen rahoituksen käytöstä ja vajaat 3 miljoonaa euroa sotepe-toimialalle tuotettujen psykologi- ja kuraattoripalvelujen ja kehitysvammaisten lasten lomatoiminnan palveluista.

Korvauksissa ja avustuksissa ylitystä tapahtui 3,9 miljoonalla eurolla johtuen valtion tekemästä korjauksesta vuoden 2024 perusopetuksen kotikuntakorvausperiaatteisiin.

Kaupungin tuottamissa palveluissa ylitystä syntyi 8,4 miljoonaa euroa. Ylitys johtui varhaiskasvatuksen talousarviossa ennakoitua suuremmista henkilöstökuluista sekä ammatillisen koulutuksen lisäjärjestämisluvan toteuttamisesta ja harkinnanvaraisten valtionosuuksien käytöstä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömenoja kasvattivat lakisääteisen kolmitasoisen tuen järjestäminen, henkilöstörakenteen asteittainen muutos sekä alle 3-vuotiaiden lasten suhteellisen määrän kasvu viime vuosina. Alle 3-vuotiaiden lasten henkilöstömitoitus on 1,75-kertainen suhteessa yli 3-vuotiaisiin lapsiin.

Vuoteen 2023 verrattuna kokonaismenot kasvoivat 91,5 miljoonalla eurolla eli 6,3 %.

Investoinnit

Toimialan investointeihin käytettiin määrärahoja noin 27,8 miljoonaa euroa, josta ICT-hankintoihin käytettiin 16,8 miljoonaa euroa ja tilojen varustamiseen ja kalustamiseen 11 miljoonaa euroa.

ICT-investoinneista merkittävin osa käytettiin oppilaiden ja opettajien tietokoneisiin perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa sekä verkkoinvestointeihin. Varhaiskasvatukseen uusittiin tabletteja ja lisäksi investoitiin ICT-kehityshankkeisiin, kuten tekoälypohjaiseen tiedonhallintaan ja asiakastietojärjestelmiin.

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tilojen varustamiseen ja kalustamiseen käytetyt pääosin uudis- ja perusparannuskohteiden kalustamiseen. Lisäksi investointimäärärahoilla tehtiin täydennyshankintaa kouluille ja oppilaitoksille sekä päiväkodeille.

Stadin ammattiopistossa investoitiin opetustilojen ajanmukaistamiseen sekä koneisiin ja laitteisiin. Stadin ammattiopiston suurimmat investoinnit toteutettiin terveys- ja hyvinvointialan, tekniikan alan sekä palvelualan opetuksen oppimisympäristöissä.

Vuoteen 2023 verrattuna investoinnit laskivat noin miljoonalla eurolla eli 3,4 %.

Sitovat tavoitteet

Toimialalla oli kaksi sitovaa tavoitetta, joista molemmat toteutuivat.

Ensimmäisenä tavoitteena oli parantaa mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa. Tavoitteelle oli asetettu varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevat mittarit. Molemmissa mittareissa saavutettiin asetetut tavoitetasot.

Toisena tavoitteena oli luoda rakenteet toisen asteen opiskelijoiden ristiinopiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi. Myös tälle tavoitteelle asetetussa mittarissa saavutettiin tavoitetaso.

Tarkempi tavoitteiden ja mittareiden kuvaus sekä selvitys toteumasta ovat liitteenä.

Asiakasmäärät

Kaupungin itse järjestämässä varhaiskasvatuksessa asiakkaita oli lähes talousarviossa ennakoidun verran eli noin 27 200 lasta. Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen asiakasmäärät sen sijaan jäivät talousarviossa ennakoidusta. Kotihoidon tuen asiakkaita oli 4 100 eli 630 lasta alle talousarviossa ennakoidun. Yksityisen hoidon tuella hoidettavien lasten määrä oli runsas 3 200, mikä sekin alitti talousarvion noin 290 lapsella.

Esiopetuksessa oppilaita oli runsaat 5 600, mikä alitti talousarviossa ennakoidun määrän noin 140 lapsella.

Perusopetuslain mukaiseen iltapäivätoimintaan osallistui lapsia selvästi talousarviossa ennakoitua enemmän. Asiakkaita oli runsaat 10 600 lasta, mikä ylitti talousarvion noin 1 000 lapsella.

Perusopetusta kävi kaupungin kouluissa kaikkiaan 49 300 lasta. Tämä oli noin 140 lasta talousarviossa ennakoitua vähemmän. Lukiokoulutuksen 10 750 asiakkaan määrä sen sijaan ylitti talousarviossa ennakoidun noin 300 asiakkaalla.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärä oli kaikkiaan 10 280, mikä ylitti talousarvion noin 1 340 opiskelijavuodella.

Yksikkökustannukset

Varhaiskasvatuksen palvelukustannukset toteutuivat noin 800 euroa eli 4,8 % korkeampina kuin talousarviossa. Palvelukustannuksia nostivat talousarviossa ennakoitua suuremmat henkilöstökulut, varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen toteuttaminen ja talousarviovarauksia suuremmat siivous- ja ruokapalvelukulut.

Perusopetuksen palvelukustannukset noin 200 euroa eli 1,9 % talousarviossa ennakoitua alemmat. Kustannuksia pienensivät talousarviossa ennakoitua matalammat tietohallinnon kustannukset.

Lukiokoulutuksen palvelukustannukset toteutuivat suomenkielisessä lukiokoulutuksessa 200 euroa eli 1,9 % alhaisempina kuin talousarviossa ja ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa 300 euroa eli 3 % korkeampina kuin talousarviossa. Suomenkielisen lukiokoulutuksen kustannuksia pienensivät ennakoitua suurempi asiakasmäärä ja arvioitua pienemmät koulutusmateriaalien lisenssimaksut. Ruotsinkielisen koulutuksen kustannuksia kasvattivat kasvaneet oppimateriaalikulut.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosikohtaiset palvelukustannukset olivat 1500 euroa eli 9,1 % alemmat kuin talousarviossa. Tämä johtui opiskelijavuosimäärän suuresta kasvusta. Kustannukset kasvoivat suhteessa vähemmän kuin opiskelijavuosien määrä.

Vapaan sivistystyön palvelukustannukset olivat talousarviota hieman pienemmät.

Selonteko sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sopimusten hallinnan järjestämisestä

Liitteenä on vuosittain osaksi tilinpäätösmateriaaleja liitettävät selonteko, joka sisältää aiempina vuosina olleiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen lisäksi selvityksen sopimusten hallinnan järjestämisestä. Tältä osin selvitys perustuu lautakunnan 17.12.2024 hyväksymään sopimusten hallinnan kuvaukseen.