Ilmoitusasiat

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi.

Kaupunginkanslia

Voimaan tullut asemakaava: Kaarela, Kannelmäen peruskoulu (Runonlaulajantie 40)

Kaupunkiympäristölautakunnan 10.10.2023 § 517 hyväksymä asemakaavan muutos on tullut voimaan: Kaarela, Hakuninmaa, tontti 33114/1 sekä katu- ja lähivirkistysalueet, piirustus nro 12853, Kannelmäen peruskoulu (Runonlaulajantie 40).

HEL 2023-000531

Helsingissä 14.12.2023

Voimaan tullut asemakaava: Käpylä, Onnentie 18

Kaupunginvaltuuston 15.6.2022, 176 §, hyväksymä asemakaavan muutos on tullut voimaan: Käpylä, tontti 25899/18, piirustus nro 12765, Onnentie 18.

HEL 2018-010697

Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset sekä päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan vaatimuksen 20.6.2023. Päätöksellään 13.12.2023 korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.

Helsingissä 18.12.2023

Voimaan tullut asemakaava: Malmi, Karviaistie

Kaupunkiympäristölautakunnan 14.11.2023 § 588 hyväksymä asemakaavan muutos on tullut voimaan: Malmi, Ala-Malmi, tontti 38052/2, piirustus nro 12869, Karviaistie 12.

HEL 2023-003188

Helsingissä 9.1.2024

Voimaan tullut asemakaava: Vuosaari, Hallkullanniemi ja Nuottasaari

Kaupunginvaltuuston 7.9.2022, § 217, hyväksymä asemakaavan muutos on tullut voimaan: Vuosaari, korttelit 54520 ja 54521, retkeily ja ulkoilu-, katu- ja vesialueet sekä Vuosaari, retkeily- ja ulkoilu-, palstaviljely-, katu- ja vesialueet, piirustus nro 12530, Hallkullanniemi ja Nuottasaari.

HEL 2016-014035

Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 30.11.2023 eikä korkeimmasta hallinto-oikeudesta ole haettu valituslupaa.

Helsingissä 10.1.2024

Voimaan tullut asemakaava: Vuosaari, Villenkallio

Kaupunginvaltuuston 15.2.2023, § 37, hyväksymä asemakaavan muutos on tullut voimaan: Vuosaari, Keski-Vuosaari, korttelit 54012 ja 54013 sekä puisto-, katu- ja suojaviheralueet, piirustus nro 12740, Villenkallio.

HEL 2019-002374

Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 23.11.2023 eikä korkeimmasta hallinto-oikeudesta ole haettu valituslupaa.

Helsingissä 10.1.2024

Asemakaavan hyväksyminen: Taka-Töölö, Töölöntori

Kaupunginvaltuusto on 13.12.2023, 285 § päättänyt seuraavan alueen asemakaavan muutoksesta, minkä vuoksi alueella on maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentin perusteella voimassa rakennuskielto, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman: Taka-Töölö, katualueet tason +3.6 yläpuolella, piirustus nro 12867, Töölöntori.

HEL 2022- 011488

Helsingissä 21.12.2023

Asemakaavan hyväksyminen: Viikki, Maakaarenkuja 2

Kaupunginvaltuusto on 13.12.2023, 286 § päättänyt seuraavan alueen asemakaavan muutoksesta, minkä vuoksi alueella on maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentin perusteella voimassa rakennuskielto, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman: Viikki, Viikin tiedepuisto, tontti 36204/2 sekä katualueet, piirustus nro 12649, Maakaarenkuja 2.

HEL 2017-010015

Helsingissä 21.12.2023

Voimaan tullut asemakaava: Kamppi, Runeberginkatu 2

Kaupunginvaltuuston 21.9.2022, § 223, hyväksymä asemakaavan muutos on tullut voimaan: Kamppi, kortteli 4461 sekä katualueiden tason -1.7 yläpuolinen tila, piirustus nro 12700, Runeberginkatu 2.

HEL 2020-011503

Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 22.6.2023. Päätöksellään 22.12.2023 korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.

Helsingissä 27.12.2023

Helsingin hallinto-oikeus (HAO)

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 20.12.2023 nro 7571/2023

Helsingin kaupungin rakennuslautakunta oli päätöksellään 13.12.2016 § 389 myöntänyt As. Oy Helsingin Annexille rakennusluvan 7-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen Punavuoressa sijaitsevalle tontille 91-5-132-2. Kerrostalossa on 3 kellarikerrosta ja ullakko. Rakennuskohde on hyväksytty käyttöön 30.6.2022 toimitetulla loppukatselmuksella.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto jätti tutkimatta As. Oy Helsingin Annexin loppukatselmusta koskevan oikaisuvaatimuksen ja päätti olla ryhtymättä velvoitetoimenpiteisiin oikaisuvaatimuksessa esitettyjen vaatimusten johdosta.

As. Oy Helsingin Annex valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen todeten muun ohella, että loppukatselmuspöytäkirja, jolla rakennus on hyväksytty käyttöön, on lähtökohtaisesti osa rakennusvalvontaviranomaisen suorittamaa tosiasiallista hallintotoimintaa, johon ei voida hakea muutosta oikaisuvaatimuksin tai valituksin. Kun otetaan huomioon, että nyt kysymyksessä olevassa loppukatselmuspöytäkirjassa ei ole asetettu rakennushankkeeseen kohdistuvia maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 3 momentissa tarkoitettuja määräyksiä, loppukatselmuspöytäkirjan ei voida katsoa muodostavan tässäkään tapauksessa valituskelpoista päätöstä. Loppukatselmuspöytäkirjalla ei ole myöskään muutettu rakennuslupapäätöstä. Pelkästään se seikka, että rakennuksessa on mahdollisesti havaittu loppukatselmuksen jälkeen rakennusteknisiä puutteita muun ohella palokatkojen osalta, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Näin ollen ympäristö- ja lupajaoston on tullut jättää loppukatselmuspöytäkirjaa koskeva oikaisuvaatimus tutkimatta.

Velvoitetoimenpiteisiin ryhtymättä jättämisen osalta hallinto-oikeus totesi mm. että As. Oy Helsingin Annex vastaa rakennushankkeeseen ryhtyneenä sekä tontin 91-5-132-2 omistajana siitä, että rakennus pidetään sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Asiassa saadun selvityksen mukaan As. Oy Helsingin Annex on ryhtynyt toimenpiteisiin epäilemiensä rakennusteknisten puutteiden selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon saatu selvitys epäiltyjen rakennusteknisten puutteiden laadusta, ympäristö- ja lupajaosto on voinut maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 1 momentti huomioon ottaen päättää, ettei asiassa ole ollut syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Mahdollisiin rakennusvirheisiin liittyvät yksityisoikeudelliset vastuukysymykset rakennushankkeeseen ryhtyneen ja rakennustyön toteuttajan välillä ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 19.12.2023 7502/2023

Asiassa oli kyse kahdesta pientalosta, joiden kellarit sijoittuvat pohjavesipinnan alapuolelle. Rakennusten ympärille oli toteutettu patoseinärakenne, jotta patoseinän sisäpuolelta voidaan pumpata pohjavesiä sen ulkopuolelle imeytettäväksi tontilla olevaan imeytyskaivoon. Lopullisen loppukatselmuksen pöytäkirjaan oli kirjattu huomautus ”Patoseinärakenteen toimivuutta on seurattava vuosittain. Pohjavedenpinnan tasoa ei saa hallitsemattomasti laskea patoseinärakenteen ulkopuolella”.

Naapuritonttien maanpinta on vuosien kuluessa painunut ja naapuritonttien omistajat tekivät tämän vuoksi asiasta toimenpidepyynnön rakennusvalvontaan. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti päätöksellään 2.2.2023 § 15 velvoittaa valittajat ja tontin kaksi muuta omistajaa mittaamaan vuosittain tontin pohjaveden korkeuden ja toimittamaan mittaustulokset rakennusvalvontapalveluihin ja päätöksessä mainituille naapureille. Jaosto ei asettanut velvoitteen tehosteeksi uhkasakkoa.

Valituksen tekijät vaativat hallinto-oikeutta kumoamaan asetetun velvoitteen ja korvaamaan sen uudella velvoitteella. Valittajien ensisijainen vaatimus oli, että imeytyskaivoon velvoitetaan asennettavaksi kamera. Toissijainen vaatimus oli, että tontin omistajat velvoitetaan puolivuosittain mittaamaan tontin pohjaveden korkeuden kahden vuoden ajan rakennusvalvontapalveluiden määrittämästä pisteestä.

Hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen. Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että patoseinärakenteesta sekä sen mahdollisista vaikutuksista pohjavesiolosuhteisiin saatu selvitys huomioon ottaen tontin pohjaveden korkeuden säännöllistä seuraamista voidaan pitää tarpeellisena.

Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että tontin nykyiset omistajat eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 182 §:n tarkoittamalla tavalla ryhtyneet toimiin MRL:n tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyöneet laimin niihin perustuvaa velvollisuuttansa. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että patoseinärakenteen sisäpuoliset pohjavedet imeytetään tällä hetkellä omalla tontilla rakennusluvan mukaisesti eikä valituksenalainen päätös perustu siihen, että tontin nykyiset omistajat eivät olisi seuranneet pohjaveden korkeutta.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 8.1.2024

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 16.3.2023 myöntänyt Facta-asiakirjan 29-0236-23-B mukaisesti Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet Tilat-palvelulle rakennusluvan Helsingin Haagassa sijaitsevalla kiinteistöllä 91-29-7-3 olevan koulurakennuksen peruskorjaukselle ja laajentamiselle sekä maalämpökaivojen poraamiselle, ja vahvistanut kokoontumistilojen enimmäishenkilömäärät.

Toimenpiteisiin liittyy vähäisiä poikkeamisia asemakaavasta 12400 koskien muun ohella pysäköintialueen sijaintia ja tonttiliittymää. Peruskorjauksen yhteydessä tontin lounaiskulmaan lisätään uusi asfalttipäällysteinen pysäköintialue, jota varten avataan uusi tonttiliittymä tontin lounaispuolella sijaitsevan kevyen liikenteen väylän kautta. Pysäköintialueen alta kaadetaan viisi koivua. Pysäköintialue sijoittuu osin tontin osalle, jolla asemakaavan mukaan puut ja pensaat on säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy. Hakijan perustelujen mukaan alueella olleet puut on kuntokartoitettu ja todettu huonokuntoisiksi. Lisäksi alue on meluselvityksen mukaan melualuetta. Aiempi jalkakäytävään liittynyt pysäköintialue Isonnevantien varrella oli vaarallinen, joten uusi sijainti parantaa turvallisuutta merkittävästi. Ajo tontin pysäköintialueelle tapahtuu asemakaavan mukaisesta ratkaisusta poiketen Loja Saarisen polun kautta, koska näin yhteys saadaan turvalliseksi siten, ettei koulun pysäköintialueen liikennettä ohjata keskelle Eliel Saarisen tien risteystä ilman valo-ohjausta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja Raide-Jokerin suunnittelijoiden kanssa. Liittymä on liikennesuunnittelijanehdotuksen mukainen ja se on otettu huomioon Raide-Jokerin katusuunnittelussa. Liikenneturvallisuuden ja piha-alueen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta on merkittävästi parempi ratkaisu järjestää tontin ajoyhteys kevyen liikenteen väylän kautta eikä Eliel Saarisen tien risteysalueelta. Esitetty ratkaisu on tarkennettu hyväksyttyyn Eliel Saarisen tien katusuunnitelmaan. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 11.5.2023 § 86 myöntänyt Helsingin kaupungin Rakennukset ja yleiset alueet toimialan Tilat-palveluille aloittamisoikeuden rakennustyön suorittamiseen pois lukien pihatyöt, kiinteistöliittymän rakentaminen ja puiden kaataminen.

Asunto Oy Helsingin Haagan Eliel valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Helsingin hallinto-oikeus ei tutkinut valituksessa esitettyjä pysäköintipaikkojen tarpeellisuuden arviointia, pihakatusuunnitelman laatimista eikä pihakadun toteuttamista koskevia vaatimuksia. Muilta osin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään muun ohella seuraavaa.

Kyseessä on uudehko asemakaava, jonka perusratkaisusta poikkeamista ei lähtökohtaisesti ole pidettävä vähäisenä. Poikkeamiselle on toisaalta katsottava esitetyn liikenneturvallisuudesta johtuva erityinen syy, vaikka myös Loja Saarisen polun kautta liikennöitäessä joudutaan ylittämään Eliel Saarisen tien suuntainen kevyen liikenteen väylä ja Loja Saarisen polku on osoitettu puistoksi ja kävelyn ja pyöräilyn väyläksi. Turvallisuusriskit on kuitenkin arvioitu vähäisemmiksi kuin Isonnevankujan ja Eliel Saarisen tien risteysalueelle johtavan liittymän osalta. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että asemakaava sallii huoltoajoneuvoliikenteen Loja Saarisen polulla, poikkeamista voidaan pitää vähäisenä ja esitetyissä olosuhteissa liittymän sijoittaminen suunniteltuun paikkaan on voitu hyväksyä. Suunniteltu pysäköintialue sijoittuu osin tontin osalle, jolla asemakaavan mukaan puut ja pensaat on säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy. Pysäköintialueen kohdalla kasvaa viisi suurehkoa koivua, jotka on tarkoitus kaataa. Staran 30.11.2019 päivätyn puiden kuntoarvion mukaan viereisen tontin piha-alueen korko on huomattavasti ylempänä ja koivujen juuristoalueelle tulisi täyttöä. Tämä vaikuttaa olennaisesti puiden kuntoa heikentävästi ja puut tulevat tulevaisuudessa kuolemaan. Stara on suositellut puiden poistamista, eikä niiden kuntoa sen vuoksi ole arvioitu. Koulun perusparannusta koskevan 2.1.2023 päivätyn pihasuunnitelman mukaan kyseiselle tontin osalle istutetaan kuusi lehtipuuta pysäköintialueen reunamille, ja koko pysäköintialueen reunamille yhteensä yhdeksän lehtipuuta.

Pysäköintialueen sijainnille on esitetty olevan turvallisuusnäkökohtien vuoksi erityinen syy. Kun otetaan huomioon kaavamääräyksen sisältö puiden uudistamisesta sekä se, että pysäköintialueen ympärille pihasuunnitelman mukaan istutetaan useita lehtipuita, pysäköintialueen sijoittamista osittain kyseiselle alueen osalle voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää vähäisenä poikkeamisena asemakaavasta, eikä pysäköintialueen sijoittaminen suunnitellulla tavalla vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Myöskään valittajan esiin tuomat seikat maalämpökaivojen sijoittamisen mahdollisista seurauksista eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Pysäköintialueen ja tonttiliittymän sijaintia koskeville vähäisille poikkeamisille on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä säädetyt edellytykset. Hanke ei valittajan esittämillä perusteilla tarpeettomasti myöskään haittaa naapuria maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen rakennuslupa mainituin poikkeamisin on voitu myöntää. Ympäristö- ja lupajaoston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös liitteenä.

Korkein hallinto-oikeus (KHO)

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 4.1.2024 5/2024, vuosikirjapäätös KHO:2024:2

Rakennusvalvontapalvelujen lupa-arkkitehti myönsi 12.3.2020 rakennusluvan omakotitalon rakentamiselle. Rakennuksessa on kaksi kerrosta sekä alin taso, johon sijoittuu sekä kerrosalaan laskettuja, rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja että tiloja, joita ei ole laskettu kerrosalaan. Alin taso sijaitsee osittain maanpinnan alla. Päätöksen mukaan rakennuksen paloluokka on P2. Päätökseen ei haettu muutosta ja se on lainvoimainen. Lupa-arkkitehti hylkäsi 8.12.2020 muutoslupahakemuksen edellä mainitun rakennuksen paloluokan muuttamisesta P2:sta P3:ksi. Ympäristö- ja lupajaoston hylkäsi päätöksellään 15.4.2021 § 75 valittajien tekemän oikaisuvaatimuksen kielteisestä muutoslupapäätöksestä. Luvan hakijat valittivat jaoston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen päätöksellään 8.11.2022.

Luvan hakijat pyysivät lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaativat valituksessaan, että hallinto-oikeuden ja ympäristö- ja lupajaoston päätökset kumotaan ja että heidän pientalonsa vahvistetaan kuuluvan paloluokkaan P3. Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan, tutki asian ja hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.

Maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:n 2 momentin mukaan rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella ja kellarikerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Korkein hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että rinteeseen sijoittuvan rakennuksen alimman tason tilavuudesta suurin osa sijoittuu maanpinnan yläpuolelle. Rakennuksen alin taso ei siten ole maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:n 2 momentissa esitetyn määritelmän mukainen kellarikerros vaan kerros. Kun lisäksi otetaan huomioon, että osassa rakennusta asuintiloja sijoittuu kolmeen kerrokseen, rakennusta on pidettävä rakennusten paloturvallisuudesta annetussa asetuksessa tarkoitetulla tavalla yli kaksikerroksisena. Ympäristöministeriön rakennusten paloturvallisuudesta antaman asetuksen 8 §:n mukaan yli 2-kerroksinen asuinrakennus kuuluu P2-paloluokkaan. Rakennuksen paloluokaksi on näin ollen tullut määritellä P2.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös liitteenä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 12.12.2023, ESAVI/12687/2023

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus on hakenut vesilain mukaista lupaa Jätkäsaaren Saukonlaiturin merenalaiselle tukitäytölle ja eroosiolaatan purkamiselle sekä hankkeen valmistelulupaa. Ympäristöseuranta- ja valvontayksikön päällikkö ei ole antanut asiassa lausuntoa.

Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan. Luvassa määrätään mm. rakenteista ja täytössä käytettävästä materiaalista, töiden suorittamisesta, kunnossapidosta ja tarkkailusta. Aluehallintovirasto oikeuttaa hakijan ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelulupa kattaa rakentamistöiden valmistelun ja tukitäytön länsiosan, joka ei edellytä betonisen eroosiosuojalaatan purkua, rakentamisen. Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 18.1.2024.

Aluehallintoviraston päätös on erillisenä liitteenä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 12.12.2023, ESAVI/12687/2023

FRS Finland Oy on antanut aluehallintovirastolle Isosaaren linnakesaaren jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen 1 mukaisen selvityksen. Selvitys koskee jätevedenpuhdistamon purkuputken jatkamisen tarpeellisuutta. Ympäristöseuranta- ja valvontayksikön päällikkö on antanut asiassa lausunnon. Lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu aluehallintoviraston ratkaisussa.

Aluehallintovirasto on hyväksynyt toiminnanharjoittajan antaman selvityksen. Käsiteltyjen jätevesien purkupaikkaa ei tarvitse muuttaa nykyisestä. Lisäksi aluehallintovirasto on päätöksessään muuttanut puhdistamon toiminnan tarkkailua koskevaa aiempaa lupamääräystä. Päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 18.1.2024.

Aluehallintoviraston päätös on erillisenä liitteenä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 13.12.2023, ESAVI/48108/2022

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus on hakenut vesilain mukaista lupaa Hernesaaren itärannan merialueen ruoppaamiselle ja merenalaisen tukipenkereen rakentamiselle sekä ruoppausmassojen läjittämiselle mereen.

Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan. Ympäristöseuranta- ja valvontayksikön päällikkö on hakemusvaiheessa antanut asiassa lausunnon. Lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu riittävästi lupapäätöksessä. Vesialueen samentumista ja haitta-aineiden leviämistä ruoppausvaiheessa ehkäistään mm. suljettavalla ympäristökauhalla. Merialueen roskaantumista ehkäistään lupamääräyksellä 5. Hankkeella ei ole vaikutusta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tai Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumiseen eikä suunnitelmissa esitettyihin toimenpiteisiin. Luvassa määrätään myös toiminnan tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista. Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 19.1.2024.

Aluehallintoviraston päätös on erillisenä liitteenä.