Ilmoitusasiat

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi

Kaupunginkanslia

Voimaan tullut asemakaava: Vuosaari, Meri-Rastilan länsiosa, piirustus nro 12570

Kaupunginvaltuuston 3.2.2021, § 23, hyväksymä asemakaavan ja asemakaavan muutos on tullut voimaan: Vuosaari, osa korttelista 54225, lähivirkistys- ja katualue sekä Vuosaari, korttelit 54036, 54213, 54217–54229, 54231 ja 54232, tontti 54233/1 sekä katu-, puisto- ja lähivirkistysalueet (muodostuvat uudet korttelit 54247 ja 54248), piirustus nro 12570, Meri-Rastilan länsiosa
HEL 2015-002625

Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 8.6.2022. Korkein hallinto-oikeus jätti valituslupa-hakemuksen liian myöhään tulleena tutkimatta 26.10.2022

Voimaan tullut asemakaava: Vuosaari, Kurkimoisio, piirustus nro 12645

Kaupunginvaltuuston 21.4.2021, § 91, hyväksymä asemakaavan muutos on tullut voimaan: Vuosaari, Keski-Vuosaari, osa tonttia 54144/4, katu-, puisto-, lähivirkistys- ja suojaviheralueet, piirustus nro 12645, Kurkimoisio
HEL 2019-003489

Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 12.9.2022 eikä päätökseen ollut haettu valituslupaa muutoksenhakuajan päättymiseen mennessä.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 3.11.2022, rakennuslupaa koskeva valitus

Asunto-osakeyhtiö haki rakennuslupaa ulokeparvekkeen ja parvekkeen yläpuolelle sijoitettavan katoksen rakentamiseksi osoitteessa Temppelikatu 8 sijaitsevan kuusikerroksisen asuinkerrostalon ylimpään kerrokseen rakennuksen sisäpihan puolelle. Ympäristö- ja lupajaosto hylkäsi hakemuksen. Perustelujen mukaan ylimmän parvekkeen toteuttaminen lupahakemuksessa esitetyllä tavalla rikkoo rakennuksen ominaispiirteitä eikä täytä myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n ja 117 §:n edellytyksiä. Hakijan rakennussuunnittelijaksi esittämän henkilön kelpoisuudesta on tehty erillinen kielteinen päätös.

Asunto-osakeyhtiö ja rakennussuunnittelijaksi ehdotettu valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta hallintokantelun luonteisten väitteiden osalta. Valitusta ei ole tutkittu rakennussuunnittelijaksi ehdotetun henkilön tekemänä. Hallinto-oikeus on hylännyt asunto-osakeyhtiön valituksen.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vaikka Temppelikatu 8:n rakennusta ei ole asemakaavassa suojeltu, on sitä kaupunginmuseon lausunto huomioon ottaen pidettävä itsessään rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaana rakennuksena, joka lisäksi se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Toisin kuin rakennuslupapäätöksellä 13 -1444-21-D rakennuksen ylimpään kerrokseen luvitetut parvekkeet, nyt rakennettavaa parveketta ei upoteta sisäänvetoon vaan se rakennetaan ulokeparvekkeena. Hanketta koskevista pääpiirustuksista ilmenee, että parveke sijoittuu poikkipäätyaiheen kohdalle ja rikkoo räystäslinjaa vastoin kohteen keskeisiä ominaispiirteitä. Suunnitelman mukaisen rakentamisen ei siten voida katsoa täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 4 momentin vaatimusta rakennuksen ominaisuuksien ja erityispiirteiden huomioon ottamisesta eikä maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaista vaatimusta sen huolehtimisesta, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Suunnitelman mukaisen parvekkeen ei myöskään voida katsoa soveltuvan rakennettuun ympäristöön maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Ympäristö- ja lupajaoston päätös ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen tai muillakaan valituksessa esitetyillä perusteilla lain vastainen. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 3.11.2022, rakennussuunnittelijan kelpoisuutta koskeva valitus

Helsingin rakennusvalvontapalveluiden lupayksikkö 2:n päällikkö oli päätöksellään hylännyt hakemuksen, jolla henkilö oli esittänyt itseään Temppelikatu 8:n ylimmän kerroksen parvekkeen rakennussuunnittelijaksi ja pääsuunnittelijaksi. Päätöksen mukaan suunnittelijan kelpoisuus Temppelikatu 8:n parvekkeen rakennussuunnittelijana toimimiseen ei ole tehtävän vaativuusluokka ja suunnittelijan esittämät referenssit huomioon ottaen riittävä. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto hylkäsi päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Hakija valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. Hallintokantelun luonteiset väitteet on jätetty tutkimatta.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että ottaen huomioon kaupunginmuseon lausunnon kohteen rakennussuojelullisista arvoista ja rakennuspaikan sijoittuminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, rakennussuunnittelutehtävä on maankäyttö- ja rakennuslain 120 d §:n mukaiselta vaativuusluokitukseltaan vaativa.

Hallinto-oikeus toteaa, että suunnittelijan kelpoisuutta koskevien säännösten esitöistä ilmenee, että säädöstason muutoksen yhteydessä ei siihen liittyvistä kelpoisuuden arvioinnin selkeyttämis- ja yhtenäistämistavoitteista huolimatta ole tarkoitettu muuttaa sitä vakiintunutta lähtökohtaa, että suunnittelijalta vaadittavaa kelpoisuutta arvioidaan aina suhteessa kulloisenkin suunnittelutehtävän vaativuuteen. Tämä ilmenee välillisesti myös siitä, että eri suunnittelijoilta edellytettävä kelpoisuus voi vaihdella samankin hankkeen sisällä. Se, että lakiin on tässä yhteydessä sisällytetty vaativien suunnittelutehtävien osalta vähintään neljän vuoden kokemusta koskeva kriteeri ei näin ollen tarkoita, että vähimmäisajan ylittävä kokemus osoittaisi henkilön kelpoisuuden hankkeesta riippumatta. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on näin ollen edelleen tapauskohtaisesti arvioida, täyttävätkö ilmoitetut tiedot suunnittelijan kokemuksesta kyseisen suunnittelutehtävän mukaiset kelpoisuusvaatimukset.

Hallinto-oikeus toteaa, että rakennussuunnittelijaksi esitetyllä on pitkäaikaista kokemusta arkkitehtina toimimisesta sekä myös kokemusta korjausrakentamisesta. Kokemus on kuitenkin kertynyt nyt kysymyksessä olevaan hankkeeseen verrattuna erityyppisistä ja pääosin vähemmän merkittävistä sekä vaativuudeltaan vähäisemmistä kohteista. Sille, että henkilö on vuodesta 2021 lukien toiminut erään kaupungin rakennustarkastajana, ei voida antaa merkitystä arvioitaessa hänen pätevyyttään julkisivumuutostyön suunnitteluun valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Myöskään erilaisissa rakennushistoriallisissa selvityksissä ei voida katsoa olevan kyse suunnittelutyöhön rinnastuvasta työstä. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon suunnittelukohteen laatu ja kaupunginmuseon lausunnosta ilmenevä rakennuksen ja rakennetun ympäristön suojeluarvo, ympäristö- ja lupajaosto on nyt sovellettavana oleviin säännöksiin sisältyvän harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa, että maankäyttö- ja rakennuslain 120 e §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset eivät rakennussuunnittelijaksi ehdotetun henkilön kohdalla täyty. Näin ollen ympäristö- ja lupajaoston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 8.11.2022

Rakennusvalvontapalvelujen lupa-arkkitehti myönsi 12.3.2020 rakennusluvan kellarillisen omakotitalon rakentamiselle. Päätöksen mukaan rakennuksen paloluokka on P2. Päätökseen ei haettu muutosta ja se on lainvoimainen.

Lupa-arkkitehti hylkäsi 8.12.2020 muutoslupahakemuksen edellä mainitun rakennuksen paloluokan muuttamisesta P2:sta P3:ksi. Ympäristö- ja lupajaoston hylkäsi päätöksellään 15.4.2021 § 75 valittajien tekemän oikaisuvaatimuksen kielteisestä muutoslupapäätöksestä. Luvan hakijat valittivat jaoston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja vaativat päätöksen kumoamista sekä sen vahvistamista, että pientalo kuuluu paloluokkaan P3.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään muun muassa sillä, että rakennuksen osittain maanalaiseen alimpaan kerrokseen on sijoitettu kerrosalaan kuulumattomien tilojen lisäksi rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka lasketaan rakennuksen kerrosalaan. Tämän lisäksi rakennuksessa on kaksi kokonaan maanpäällisiä asuintiloja sisältävää kerrosta. Näin ollen rakennuksen on katsottava olevan kolmikerroksinen niiltä osin kuin alimpaan kerrokseen on sijoitettu rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kolmikerroksisen rakennuksen paloluokaksi on ympäristöministeriön rakennusten paloturvallisuudesta antaman asetuksen mukaisesti tullut määrätä P2. Ympäristö- ja lupajaoston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden päätös on erillisenä liitteenä.