Laajasalon (49.ko) itärannan suunnitteluperiaatteet
Laajasalon itärannan suunnitteluperiaatteet
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.
Käsittely
Asian aikana kuultavan oli arkkitehti Maria Isotupa. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Pöydällepanoehdotus:
Mika Välipirtti: Pyydän asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää
- hyväksyä liitteen (nro 3) mukaisen 28.1.2020 päivätyn ”Laajasalon itärannan suunnitteluperiaatteet” jatkosuunnittelun pohjaksi
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Suunnitteluperiaatteiden keskeinen sisältö
Laajasalon itärannan suunnitteluperiaatteet koskevat merenrannassa ja niiden tuntumassa olevia virkistysalueita Yliskylästä Reposalmentien eteläosasta Jollaksen Puuskaniemeen saakka. Suunnittelualue sisältää Laajasalon uimarannan ja liikuntapuiston, Elsankallion alueen, Repossaaren, Aittasaaren, Sarvaston valkaman, Hämeenapajantien ja Puhuritien alueet. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 164 hehtaaria, josta maa-aluetta n. 92 ha ja vesialuetta n. 72 ha.
Suunnitteluperiaatteiden tarkoituksena on määritellä alueen tulevaisuuden kehittämistavoitteet ja virkistyksen ja täydennysrakentamisen pääsuuntaviivat, jotta Laajasalo säilyttää vehreän luonteensa ja suuret yhtenäiset viheralueensa. Keskeiseksi nousee merellisen virkistysalueen kehittäminen ja monipuolisten liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen nykyisille ja tuleville asukkaille.
Rantareitti ja rantojen avaaminen ja toiminnot ovat keskiössä ja merellisyys korostuu. Koko Helsingin kattavan rantareitin kehittäminen on osa Helsingin merellistä strategiaa. Laajasalon itärannalla tavoitteena on avata virkistysalueita yhdistävä pitkä merenrantareitti. Sarvaston valkaman venesatama-alueen toimintojen kehittämistä tutkitaan. Liikunta-aluekokonaisuutta kehitetään, ja tavoitteena on sijoittaa alueelle sopivia virkistystoimintoja luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden. Laajasalon liikuntapuiston alueella tarkistetaan toimintojen tilavaraukset ja riittävyys Laajasalon asukkaille ja liikuntapalveluiden käyttäjille.
Täydennysrakentamisen laajuus ja paikat on esitetty periaatetasolla. Täydennysrakentamista esitetään Sarvaston venesataman lähettyville Sarvastonkaaren itäpuolelle, Isonsarvastontien ja Vanhan Sotilastien tuntumaan sekä Hämeenapajan alueelle ja Puhuritien eteläpuolelle. Lopullinen täydennysrakentamisen mitoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä.
Koko Helsingin kattavan rantareitin kehittäminen on osa Helsingin merellistä strategiaa. Laajasalon itärannan rantareitti on katkonainen ja rannat ovat monin paikoin yksityisenoloisia. Tavoitteena on avata rannat paremmin julkiseen käyttöön. Suunnitteluperiaatteisiin on lisäksi koottu periaatteellisen tason suunnitteluohjeita ja tutkittavia kehityskohteita.
Suunnitteluperiaatteet ohjaavat myöhemmin tapahtuvaa asemakaava- ja liikennesuunnittelua, joissa suunnitteluratkaisut tarkentuvat. Suunnitteluperiaatteiden hyväksymisen jälkeen asemakaavoitusta jatketaan pienempinä erillisinä hankkeina sellaisilla alueilla, joilla voimassa olevan asemakaavan tarkistaminen on tarpeellista.
Päätökset suunnitteluperiaatteiden pohjana
Suunnitteluperiaatteet edesauttavat kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Suunnitteluperiaatteet ovat oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaava 2016 mukaiset.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Laajasalo on kaupunginosa viheralueiden ja meren keskellä. Sillä on pitkä historia ja vahva oma identiteettinsä. Helsingin kasvaessa myös Laajasalo on voimakkaassa muutoksessa. Kruunuvuorenranta rakentuu hyvää vauhtia ja vanha Laajasalo uudistuu. Helsingin vuoteen 2050 tähtäävä yleiskaavan myötä Laajasalossa on uusia rakentamisen paikkoja ja sen virkistys- ja liikkumisyhteyksiä kehitetään.
Degerön kartanon alue ja Elsankallio ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Ne ovat osa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutuksen vyöhykettä.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1970-2009).
Helsingin yleiskaavassa 2016 alueet on merkitty sekä virkistysalueeksi että asuntovaltaiseksi alueeksi.
Helsingin kaupunki omistaa pääosan suunnittelualueen virkistysalueista sekä suurimman osan korttelialueista. Yksityisomistuksessa ovat Degerön kartanon alue, Repossaari sekä Hämeenapajantien alueen tontit. Vanhan sotilaspolun ja Jollaksentien välinen tontti on Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteisomistuksessa. Suunnitteluperiaatteiden laadinta on tehty kaupungin aloitteesta. Hämeenapajantien alueelta on tullut asemakaavamuutoshakemuksia.
Vuorovaikutus suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana aikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
- kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Kannanotoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Elsankallion ja RKY-alueen toimenpiteisiin, rantareitin käsittelyyn ja Pikku-Sarvaston siltaan sekä vesihuollon ja jätevesipumppaamon tarpeisiin ja tilavarauksiin. Lisäksi nostettiin esiin vedenalaisen kulttuuriperinnön inventoinnin tärkeys, mikäli vesialueen käyttö suunnittelun edetessä muuttuu.
Mielipiteet
Suunnitteluperiaatteiden luonnosaineiston nähtävilläolon yhteydessä saaduissa mielipiteissä esitetyt huomautukset kohdistuivat täydennysrakentamiseen erityisesti Sarvastonkaaren alueella. Lisäksi annettiin mielipiteitä koskien mm. kulttuuriympäristö- ja luontoarvoja, virkistysalueita ja -reittejä, reittien linjausta, rannan käyttöä, yritystoimintaa sekä liikennettä. Kirjallisia mielipiteitä saapui 15 kpl.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat suunnitteluperiaatteiden ratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevista Laajasalon itärannan suunnitteluperiaatteet -dokumenteista (selostus, kaaviokartta ja lähtötiedot).
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 28.6.2019
Päätös tullut nähtäväksi 10.02.2020
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Maria Isotupa, arkkitehti, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 37303
Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 37088
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 37072
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 09 310 37217
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 09 310 37251