Omahoitotarvikkeiden antaminen potilaille (Pysyväisohje PYSY044)

Virastopäällikkö päätti kumota sosiaali- ja terveysviraston pysyväisohjeen omahoitotarvikkeiden antaminen potilaille PYSY044, 14.1.2015 ja korvata sen 1.3.2017 lukien tämän päätöksen liitteen mukaisesti pysyväisohjeella PYSY044.

Yksi merkittävä muutos aiempaan on 1-tyypin diabeetikoille annettavat glukoosisensorit, jotka lähes aina liittyvät insuliinipumppuhoitoon. Nykyisen linjauksemme mukaisesti annamme nämä sensorit kaikille lapsipotilaille Lastenklinikan lähetteen mukaisesti. Jatkuvan sensoroinnin kustannus on noin 2800 e/vuosi/potilas. Toinen mainittava muutos liittyy vaippalähetteisiin. Aiemmin vaippalähete on vaadittu uudelleen aina vuosittain, mutta tässä jatkossa uutta lähetettä ei tarvitse tehdä, mikäli vaippatarve pysyy samana. Muilta osin tähän PYSY-ohjeen päivitykseen tehdyt muutokset ovat lähinnä aiempien ohjeiden tarkennuksia ja tekstin stilisointiin liittyviä.

Jatkossa painetta tulee olemaan myös diabetesta sairastavien aikuispotilaiden jatkuvaan glukoosisensorointiin, mutta toistaiseksi olemme myöntäneet niitä vain aivan erityisperusteluin. Kuluvan kevään aikana markkinoille on tulossa uusi glukoosinseurantajärjestelmä (Freestyle Libre), jossa iholle asetettava sensori vaihdetaan 2 viikon välein. Se on perinteisen sensoroinnin tyyppinen, mutta kevyempi järjestelmä. Sitä käytetään yleensä potilaille, joilla ei ole insuliinipumppua. Tämä systeemi on saanut paljon huomiota, myös erikoissairaanhoidossa sitä kovasti odotetaan, ja painetta tulee myös useiden 1-tyypin diabeetikoiden osalta tähän systeemiin siirtymisestä. Tämä tullee korvaamaan osan nykyisistä (liuskallisista) glukoosimittareista, mutta kustannukset tulevat varmasti tämän myötä kasvamaan. Yhden potilaan sensoroinnin kustannus tällä systeemillä on noin 1400 e/vuosi. Tämä glukoosiseurantajärjestelmäasia on toimistopäällikön ja osastopäällikön tiedossa ja käsittelyssä.

Nämä ovat ja mahdollisten uusia tarvikeryhmien osalta tulevat olemaan kohtalaisen suuria kustannuseriä ja siksi onkin tärkeää, että uusi tarvikeryhmiä ei siirretä (esimerkiksi erikoisairaanhoidosta) omahoitotarvikejakelun kustannettavaksi ilman vahvoja perusteita. Olisikin toivottavaa, että suuria kustannuksia aiheuttavien tarvikeryhmien siirtäminen omahoitotarvikejakelun kustannettavaksi perustuisi aina ylemmän johdon tekemiin linjauksiin ja päätöksiin.