Töölön raitiovaunuvarikon raiteiden uusimisen ja lattiarakenteiden kunnostamisen hankesuunnitelman hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Töölön raitiovaunuvarikon raiteiden uusimisen ja lattiarakenteiden kunnostamisen hankesuunnitelman ylitys on aiheutunut hankkeen laajuuden sekä teknisen ja toiminnallisen laatutason huomattavasta noususta ja siten aiempi kustannusarvio hankkeen kokonaiskustannuksista on osoittautunut riittämättömäksi. Hankesuunnitelman enimmäishintaa on tarkoituksenmukaista korottaa, että käynnissä oleva hanke valmistuu lisäviivytyksittä kevään 2020 aikana.

Suhde muihin päätöksiin

HKL:n johtokunta hyväksyi 16.12.2015, 224 §, Töölön raitiovaunuvarikon raiteiden uusimisen ja lattiarakenteiden kunnostamisen hankesuunnitelman niin, että hankkeen kokonaishinta saisi olla enintään 4,995 milj. euroa joulukuun 2015 hintatasossa.

Hankkeen lähtökohdat

Töölön raitiovaunuvarikko on rakennettu vuonna 1910 ja se sijaitsee Mannerheimintien ja Eino Leinon kadun kulmassa. Varikon hallien 1-3 yhteenlaskettu rakennustilavuus on 58.900 m3 ja bruttoala 7.030 brm2. Varikkorakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se on suojeltu vuonna 1989.

Varikon raiteiden uusimisen ja lattiarakenteiden kunnostamisen hanke sai alkunsa, kun kiskojen kunto oli todettu huonoksi ja kiskot olivat elinkaarensa lopussa. Nykyisten kiskojen korvaaminen uusilla todettiin teknisesti ja taloudellisesti järkeväksi vaihtoehdoksi hallien kiskojen käyttökunnon palauttamiseen.

Varikon rakenteissa oli todettu kuntotutkimuksissa kriittisiä puutteita sekä pilareiden että lattian tukirakenteiden osalta. Lisäksi ratapiharakennuksen, ns. Frenckellin sormen, luona raiteiden 17-18 alapuolisen kellaritilan kantavat rakenteet olivat erittäin huonokuntoiset ja tuettu väliaikaisesti. Tästä syystä raidetta 18 ei ole voinut hyödyntää kunnolla vaunujen säilytykseen tai huoltoon.

Aluksi suunniteltiin, että hallin kaikki kiskot ja lattiarakenteet olisi rakennettu kokonaan uudelleen. Hankkeen toteuttaminen tässä laajuudessa osoittautui kuitenkin liian kalliiksi ja kustannusten hillitsemiseksi valittiin vaihtoehtoinen malli, jossa hankkeen rajaaminen täsmennettiin raiteita 3 ja 4 koskevalla pilottiprojektilla. Pilottiprojektin tietojen ja kokemuksien perusteella tehdyn toteutussuunnitelman mukaiset kustannukset olivat huomattavasti alkuperäistä pienemmät.

Hanke sisältää varikon alkuperäisten kiskojen uusimisen ja kiskoja kannattelevien rakenteiden vahvistamisen hallien 1-3 sisäpuolisilta osin ja raidekohtaisia toimenpiteitä raiteilla 1-18 sekä rakennustöiden edellyttämät LVISA-tekniikan väistötyöt. Suunnittelussa on pyritty säästämään vanhoja betonilaattoja mahdollisimman paljon, jolloin näiden rakenteellista kuntoa ei paranneta.

Varikon toiminnot pyritään pitämään käytössä koko hankkeen ajan vaiheistamalla työt niin, että töitä tehdään kaksi raidetta kerrallaan.

Hankkeen toteutus ja muutokset

Alkuperäisen hankesuunnitelman ylitys on tapahtunut hankkeen laajuuden sekä teknisen ja toiminnallisen laatutason huomattavasta noususta. Hankkeen toteutuksen aikana on havaittu tarpeita tarkentaa tai muuttaa suunnitelmia ja töitä, joiden toteutus lisätyönä on ollut kustannustehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa kuin töiden teettäminen erikseen toisella tekijällä tai jättäminen hankkeen yhteydessä tekemättä kokonaan.

Hankkeen kustannuksia on erityisesti nostanut seuraavat seikat:

Lattialaattojen uusiminen

Useita lattian betonilaattoja todettiin merkittävästi huonokuntoisemmiksi kuin pilottiprojektin kohdalla hallissa 3. Lattian betonilaatat ovat hallien alkuperäisiä ja ovat olleet yli 100 vuotta käytössä. Hankkeen aikana paljastui, että laattojen raudoitus on syöpynyt ajan kuluessa mm. kiskojen puutteellisen maadoituksen vuoksi ja siten aiheuttanut suuren turvallisuusriskin laattojen kantokyvyn laskun myötä.

Näitä erittäin heikkokuntoisia raiteiden välisiä betonilaattoja halleissa 1 ja 2 piti uusia 6 kpl. Laattojen uusiminen toteutettiin lisä- ja muutostöinä, jolloin hinnaksi muodostui noin 150.000 € uusittua kohdetta kohti. Uusittujen alueiden kemikaalisuojausta on myös parannettu. Uusitut laatat täyttävät kaikki tarvittavat hallin vaatimustasot ja niiden käyttöikä on 50-100 vuotta tai mahdollisesti enemmänkin. Uusimattomille betonilaatoille on asetettu rajoituksia kuormitukselle ja niiden käyttöikä on enintään 15 vuotta tästä hetkestä.

Lisäksi kaikki hankkeessa uusitut kiskot on maadoitettu vastaavien vaurioiden estämiseksi tulevaisuudessa.

Ratapiharakennuksen tukeminen

Varikkorakennuksen ulkopuolisen ratapiharakennuksen, eli ns. Frenckellin sormen, kellaritiloissa paljastui erittäin huonokuntoisia rakenteita. Näiden rakenteiden kuntoa ei ollut pystytty havaitsemaan aiemmin, sillä rakennuksen kellaritilaan ei ollut pääsyä.

Kellaritilan huonokuntoiset rakenteet vahvistetaan hankkeen yhteydessä asianmukaisesti, jotta ratapiharakennuksen sokkelin hajoamisriski saadaan poistettua. Perustuksien tukeminen jatkaa rakennuksen käyttöikää vähintään 50 vuodella. Tämä vahvistaminen on ollut suunniteltua vaativampaa ja aiheuttaa siten enemmän kustannuksia kuin oli arvioitu.

LVISA-lisätöiden laajuus

Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa oli pyritty rajaamaan tarvittavia LVISA-tekniikka-alan töitä pilottiprojektin avulla. Myös näiden osalta hankkeen toteuttamisen aikana on todettu lukuisia tarpeita suunniteltua laajempaan kohteiden uusimiseen. Hankkeen aikana päätettiin myös toteuttaa muutoksia joidenkin raiteiden varustelussa.

Hallien 1 ja 2 raiteista yhteensä neljä muutettiin pesuraiteiksi ja näiden läheisyyteen toteutettiin lisäksi uudet pesu- ja muuta huoltotoimintaa tukevat kattohyödykejärjestelmät. Tämä lisäsi tarvittavien LVI-töiden määrää.

Pääosin lähes kaikki lattiatason alapuolinen LVI-tekniikka on hankkeen aikana todettu välttämättömäksi uusia hankkeen yhteydessä osien kunnon vuoksi. Osa LVI-laitteista on myös pitänyt siirtää uuteen paikkaan toiminnallisuuden parantamisen ja varmistamisen tähden. Töiden toteuttaminen haastavissa työolosuhteissa on edelleen nostanut niiden tekemiseen vaadittua aikaa.

Sähkötekniikan osalta vastaavaa merkittävää kustannusnousua ei ole syntynyt.

Hankkeen kustannuksien muodostuminen

Nyt tehtävän päätöksen myötä hankkeen kokonaiskustannukset sisältäen rakennusaikaiset lisä- ja muutostyöt sekä tarvittavat erillishankinnat ovat enintään 7,07 milj. euroa (alv 0 %) kustannustasossa marraskuu 2019.

Indeksikorjattu hankesuunnitelman enimmäishinta marraskuun 2019 hintatasossa (Haahtela-indeksi) on 5,91 milj. euroa. Hankkeen mahdollista kokonaiskustannusta korotetaan siten aiemmasta 1,16 milj. eurolla, jotta edellä mainitut kustannusta kasvattaneet tekijät tulevat huomioiduksi ja hanke vietyä loppuun. Hankkeen jo sidottujen kustannusten ratkaisemisen siirtäminen myöhemmäksi lisää hankkeen kustannuksia edelleen ja ei ole käytännöllistä tai tarkoituksenmukaista keskeyttää hankkeen toteutusta tässä vaiheessa.

Hankkeen toteuttaminen on jaettu kolmeen osaan halleittain ja jokaisesta osahankkeesta järjestetty oma tarjouskilpailunsa. Rakennusteknisten töiden osuus kustannusarviossa ylittyi indeksikorjattuun hankesuunnitelmaan verrattuna n. 0,5 milj. eurolla.

Hankesuunnitelman muiden kustannuslajien kustannukset ovat alittuneet alkuperäisestä arviosta lukuun ottamatta hankevarausta. Hankevaraus sisältää muiden hankkeen varausten lisäksi myös rakennusurakoiden lisä- ja muutostyöt ja näitä on syntynyt n. 1 milj. euroa arvioitua enemmän. Kaikkien kolmen osahankkeen yhteenlaskettu lisä- ja muutostöiden summa on tähän mennessä n. 1,4 milj. euroa. Em. lattian laattojen uusimiset vastaavat suurelta osin näistä.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) 16.12.2015 § 224

Päätös

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) päätti hyväksyä Töölön raitiovaunuvarikon raiteiden uusimisen ja lattiarakenteiden kunnostamisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäiskustannus on 4.995.000,00 euroa, rakennuskustannusindeksi = 108,3 (2010=100), Helsingin hintatasossa 6/2015.

Tausta ja hankkeen kuvaus

Töölön raitiovaunuvarikko on rakennettu vuonna 1910 ja se sijaitsee Mannerheimintien ja Eino Leinon kadun kulmassa. Varikon hallien 1-3 yhteenlaskettu rakennustilavuus on 58.900 m3 ja bruttoala 7.030 brm2. Varikkorakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja se on suojeltu (sr-1) kaavassa 9550 vuodelta 1989. Kaavan mukaan sitä ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä.

Töölön varikolle on tällä hetkellä keskitetty raitiovaunukaluston tekniset ennakkohuollot, pyörien profilointi ja HE125 toiminta. Töölöstä liikennöidään päivittäin 25 vaunulla, joka on 26 % päivän kuormituspiikistä. Töölön varikon sijainti on erittäin hyvä esimerkiksi vikaantuneiden vaunujen vaihtoon sekä ruuhkien välisien töiden suorittamiseen. Varikon sijainti mahdollistaa kustannustehokkaan liikennöinnin länsipuolen liikenteeseen.

Töölön varikon toiminnan tarpeisiin ei ole suunnitteilla muutoksia Koskelan kehityshankkeesta huolimatta. Varikolla on mahdollisuus säilyttää noin 30 väliosavaunua tai uutta MLNRV3 -vaunua, joka on 23 % vaunukannasta tämän hetkisen kalustosuunnitelman mukaan. Raitiovaunujen tilantarve nykyisellä toiminnalla ja tulevan vaunuhankinnan tuomalla vaunumäärän muutoksella ei tule vähenemään. Tilantarve tulee olemaan kriittinen jo vuonna 2017 ja Töölön varikko on huomioitu jatkossakin osana raitiovaunujen säilytykseen ja huoltoon liittyvää toimintaa.

Hallissa tehtyjen mittausten perusteella kiskojen kunnon on todettu olevan huono ja kiskot ovat elinkaarensa lopussa. Nykyisten kiskojen poistaminen ja uusien kiskojen asentaminen on ainoa teknisesti ja taloudellisesti järkevä vaihtoehto korjata hallin kiskot käyttökuntoon.

Varikon kantavat rakenteet ovat pääsääntöisesti alkuperäisessä kunnossa. Elinkaaren eri vaiheissa rakenteita on vahvistettu senhetkisten käyttötarpeiden mukaisesti. Kohteessa on tehty lattialaatan ja kiskopilareiden ja -palkkien betonirakenteiden kuntotutkimus, jonka mukaan kiskopilareissa ja -palkeissa sekä hallien kattoa kannattelevien pilareiden lattialaatan alapuolisilta osilta rakenteet ovat kunnoltaan ja lujuudeltaan kriittisessä kunnossa ja niitä on vahvistettava.

Hanke sisältää raitiovaunuvarikon alkuperäisten kiskojen uusimisen ja kiskoja kannattelevien rakenteiden vahvistamisen hallien 1-3 sisäpuolisilta osilta, käsittäen raidekohtaisia toimenpiteitä kaikilla raiteilla 1-18. Toimenpiteet on kuvattu lyhyesti liitteessä Hankesuunnitelman tekstiosa 30.11.2015.

Kiskojen uusimisen ja lattiarakenteiden kunnostamisen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että varikon toiminnot pidetään käytössä koko rakentamisen ajan vaiheistamalla rakennustyöt useisiin vaiheisiin. Töiden vaiheistuksesta ja niiden aikataulusta sovitaan erikseen HSL:n ja varikon käyttäjän kanssa. Raiteiden uusiminen on oleellinen ja toteutettava ainakin kriittisin osin ennen Koskelassa alkavaa rakentamista. Koskelan rakentamisen aikana työ on liikenteen hoitamisen kannalta täysin mahdoton toteuttaa missään mittakaavassa.

Kustannukset

Koko hankkeen kustannusennuste ilman arvonlisäveroa on 4.995.000 euroa, rakennuskustannusindeksi=108,3 (2010=100), Helsingin hintatasossa 6/2015.

Hankkeen aikataulu

Rahoitussuunnitelma

Hankkeen selvitys-, tutkimus-, mittaus- ja suunnittelutyöhön sekä pilottihankkeeseen on käytetty 30.11.2015 mennessä noin 538.000 euroa.

Hankkeeseen on varauduttu HKL:n johtokunnan elokuussa 2015 hyväksymässä talousarvio- ja taloussuunnitelmassa 2016 - 2025 yhteensä 4,0 milj. eurolla.

Hankkeeseen tullaan varautumaan HKL:n vuoden 2016 tulosbudjettiesityksessä 1,0 milj. eurolla.

Hankkeeseen tullaan varautumaan HKL:n talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksessä 2017 - 2026 seuraavasti:
- 2017: 1,73 milj. euroa
- 2018: 1,73 milj. euroa

Hanke rahoitetaan lainarahoituksella.

Vaikutukset käyttötalouteen ja henkilöstöön

4,995 milj. euron (alv 0 %) infrainvestointi aiheuttaa 40 vuoden poisto-ajalla tasapoistoina 0,12 milj. euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Vakuutusrahastomaksu on 0,1 % pääoma-arvosta eli koko investoinnin käyttöajalta 0,10 milj. euroa.

HSL:n perussopimuksen perusteella HKL voi laskuttaa 50 % investoinnin poistoista HSL:ltä. Loppuosa poistoista eli noin 0,06 milj. euroa/vuosi jää kaupungin maksettavaksi. Käytännössä kaupunki maksaa ko. summan infratukena HKL:lle.

HSL:n perussopimuksen perusteella HKL voi laskuttaa 50 % hankkeen laskennallisista korkomenoista (laskentakorko 5 %) HSL:ltä. HKL palauttaa tämän ns. infran korkotulon kaupungille. Infran korkotulo on yhteensä noin 2,50 milj. euroa.

Vastaavasti kaupunki maksaa infratukena HKL:lle investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset korkokulut. Todelliset korkokulut ovat yhteensä noin 2,81 milj. euroa (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta). Hankkeen toteutus ei edellytä lisähenkilöiden palkkaamista.

Esittelijä

Lisätiedot

Anna Martemaa, projekti-insinööri, puhelin: 310 35034

Päätös tullut nähtäväksi 20.12.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §