Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuutettu Takkinen ja 7 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen joitakin vuosia sitten lakkautetun toimintamallin mukaisesti vaikeasti työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä, kielitaidottomia maahanmuuttajia, kuntoutuksesta tulleita, vajaakuntoisia ja jo osittain syrjäytyneitä nuoria tukityöllistettyjä tulisi kaupungin omien virastojen ja laitosten lisäksi jatkosijoittaa kolmannelle sektorille tuomaan lisäresursseja järjestöjen toimintaan.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus vastaa valtuutettujen aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähemmän kuin 15 valtuutettua.

Aloitteessa esitetään, että kaupunki alkaisi uudestaan jatkosijoittaa työttömiä kolmannelle sektorille. Jatkosijoittamisessa oli kyse järjestelystä, jossa Helsingin kaupunki osoitti palkkatuella työllistettävän henkilön työskentelemään kaupungin ulkopuolisessa yhdistyksessä tai muussa yhteisössä. Työllistetty henkilö oli työsuhteessa kaupungille. Järjestelyn edellytyksenä oli, että työtön oli saanut TE-toimistolta myönteisen palkkatukea koskevan päätöksen, jolloin kaupunki sai palkkakuluista TE-toimistolta korvausta samoin kuin omaan organisaatioonsa työllistetyistä henkilöistä.

Järjestelyn suuri ongelma oli, että kaupunki oli eri yhteisöissä työskentelevien henkilöiden työnantaja, vaikka kaupungilla ei ollut mitään mahdollisuutta seurata heidän työskentelyään tai työpaikan olosuhteita, joista työnantaja on juridisessakin vastuussa. Tästä syystä järjestelystä luovuttiin ja se korvattiin valtion palkkatuen lisäksi maksettavalla Helsinki-lisällä, jota kaupunki alkoi vuonna 1998 maksaa työttömän palkkauskustannuksiin työttömien työllistämiseksi kolmannelle sektorille.

Nykyisten Helsinki-lisää koskevien ohjeiden mukaan työllistämisen tukea voidaan maksaa säätiöille, yhdistyksille ja yrityksille. Tukea voidaan maksaa sekä perinteisenä työllistämistukena työttömän palkkauskustannuksiin että myös rekrytoinnista aiheutuviin kuluihin joko rekrytointitukena tai -palkkiona. Yrityksillä, yhdistyksillä ja säätiöillä on Helsinki-lisän lisäksi mahdollisuus saada samanaikaisesti TE-toimiston maksamaa palkkatukea. Työllistämistuessa palkkatukipäätöksen saaminen on edellytys tuen saamiselle ja käytännössä näiden tukien yhdistelmä korvaa yhdistyksille ja säätiöille aiheutuvat työttömän palkkauskustannukset kokonaisuudessaan.

Helsinki-lisä täydentää kaupungin muita toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi. Helsingin kaupunki mm. tarjoaa itse monipuolisesti palkkatukipaikkoja kaupungin omiin virastoihin ja liikelaitoksiin. Työ- ja elinkeinohallinto päättää vuosittain palkkatuen käytöstä kohderyhmittäin eli toisin sanoen siitä keitä työttömiä näihin paikkoihin voidaan työllistää. Samat kohderyhmämäärittelyt koskevat kaikkia työnantajia.

Helsinki -lisään varatut määrärahat ovat riittäviä sen myöntämiseksi kaikille kriteerit täyttäville yrityksille ja yhdistyksille. Helsinki-lisän avulla tuetaan siis jo tällä hetkellä kolmatta sektoria lisäresurssein. Tämän vuoksi työllistettyjen jatkosijoittaminen kolmannelle sektorille ei ole enää tarkoituksenmukaista.

Päätös tullut nähtäväksi 15.02.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §