Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Hanna Mithikun aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Valtuustoaloitteessa esitetään maauimalan rakentamista Kaarelan kaupunginosan Malminkartanon osa-alueella sijaitsevalle Kartanonhaka-nimiselle lähivirkistysalueelle.

Uimarantojen ja maauimaloiden sijoittamismahdollisuuksia selvitetään osana virkistysalueiden suunnittelua ja niille pyritään osoittamaan aluevarauksia mahdollisuuksien mukaan. Uuden uimapaikan tai maauimalan sijoittamisessa tulee varmistaa sen hyvä saavutettavuus julkisella liikenteellä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista olisi sijoittaa maauimala nykyisen uimahallin ja muiden liikuntapalvelujen yhteyteen.

Helsingissä on kaksi maauimalaa: Uimastadion ja Kumpula. Vuonna 2016 Helsingin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin merivesiuimala. Lisäksi Pirkkolan liikuntapuiston alueella sijaitsee hiekkapohjainen, vedenkäsittelylaitoksella ja vesiliukumäellä varustettu uima-allas, ns. plotti, joka on hyvin suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. Pirkkolan alueen asemakaava (nro 12185, tullut voimaan 14.3.2014) mahdollistaa myös uuden ulkoaltaan rakentamisen nykyisen tai mahdollisesti laajennettavan uimahallin yhteyteen. Pirkkolan uimahalli sijaitsee linnuntietä 3 kilometrin etäisyydellä Kartanonhaan alueesta.

Kartanonhaan alueella on voimassa asemakaava nro 9060 (vahvistettu 11.8.1986). Kaavassa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja palstaviljelyalueeksi (RP). Kaava osoittaa pysäköintialueiden ja pallokenttien ohjeelliset sijainnit ja että alueen länsiosaan tulee istuttaa puita. Alueella vallitseva nykytilanne on pitkälti asemakaavan mukainen. Mätäjoen mutkan pohjoispuolella on laaja nurmialue, joka on kesäisin suosittu pallottelu- ja auringonottopaikka.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Kartanonhaan alue on merkitty kaupunkipuistoksi ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä uusi yleiskaava osoittaa Kartanonhaan virkistys- ja viheralueeksi, joka jatkuu Mätäjoen vartta etelään ja liittyy viheryhteys-merkinnöin lännessä, luoteessa ja koillisessa sijaitsevaan muuhun viheralueverkkoon. Kartanonkaaren eteläpuolella on osoitettu nykyistä virkistysaluetta täydennysrakentamiseen ja merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A2). Kartanonhaan länsipuoliset nykyiset teollisuus- ja varastointialueet on merkitty kantakaupungiksi (C2). Vihdintielle on esitetty pikaraitiotievaraus. Yleiskaavan teemakartassa "Virkistys- ja viherverkosto 2050" Kartanonhaka on lisäksi merkitty kaupunginosapuistoksi, osaksi Länsipuiston vihersormea sekä osaksi itä-länsisuuntaista viherlinjaa.

Helsingin uusi yleiskaava esittää maankäytön pitkän aikavälin tavoitteita vuoteen 2050 asti. Ensi vaiheessa Kartanonhaan lähistön täydennysrakentamisen asemakaavoitus keskittyy Malminkartanontien ympäristöön. Lähitulevaisuudessa on tavoitteena kehittää Malminkartanonhuipun virkistyskäytön mahdollisuuksia.

Mätäjoki kuuluu ELY-keskuksen lohi- ja siikapitoisten vesistöjen listalle. Nämä kalalajit käyttävät Mätäjokea nousu- tai vaellustienään. Veden käyttämistä ja puhdistamista maauimalan käyttöön ei voida pitää mahdollisena. Valuman tulee olla tasainen ympäri vuoden. Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä Kartanonhaan alueelle on merkitty arvoluokiteltuja lepakko- ja linnustokohteita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että maankäytön suunnittelun kannalta uuden maauimalan sijoittamisesta Kaarelaan ei ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä. Uimapaikkojen palveluverkkoa on syytä tulevaisuudessa tarkastella kokonaisuutena, jotta investoinnit voidaan kohdistaa tarkoituksenmukaisesti kaikkien kaupunkilaisten näkökulmasta. Mikäli resursseja aloitteen mukaiseen maauimalaan myöhemmin järjestyisi, voidaan virkistys- ja liikuntatoimintojen sijoittumista Kartanonhaan alueelle tarkastella ottaen samalla huomioon Mätäjoen ja alueen luontoarvojen suojelun.

Liikuntalautakunta antoi seuraavan lausunnon valtuustoaloitteeseen, joka koskee maauimalan rakentamista Kannelmäkeen.

Liikuntalautakunta ei puolla tässä vaiheessa aloitetta maauimalan rakentamisesta Kannelmäkeen.

Lisäksi liikuntalautakunta toteaa, että se on antanut lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle Kuninkaantammen lammenrannan asemakaavaehdotuksesta. Lausunnossa lautakunta puoltaa Palettilammen kaavoittamista uimarannaksi, jos uimarannan perustamisen ja hoidon vaatimat taloudelliset resurssit turvataan. Toisena vaihtoehtona lautakunta on esittänyt Kuninkaantammen alueelle kaavoitettavaksi uimakelpoisen puistolammen, joka on rakennus- ja ylläpitokustannuksiltaan uimarantaa edullisempi. Kuninkaantammen lampi tulisi uimapaikkana palvelemaan myös Kannelmäen alueen asukkaita.

Helsingissä on kaksi vuoden 1952 Olympialaisiin valmistunutta maauimalaa: Uimastadion ja Kumpulan maauimala. Uimastadion on peruskorjattu vuosina 1993 - 1995 ja Kumpulan maauimala vuosina 2003 - 2005. Talven 2015 - 2016 aikana peruskorjattiin Uimastadionin lasten allas, ja talven 2016 - 2017 aikana peruskorjataan hyppyallas ja -torni. Espoon Leppävaaraan on kesällä 2016 valmistunut uusi maauimala, mikä on hyvin saavutettavissa myös Länsi- ja Luoteis-Helsingistä.

Uimastadion oli vuonna 2016 avoinna 8.5. - 18.9. ja Kumpulan maauimala 28.5. - 28.8. Maauimaloiden vuosittaiset kävijämäärät ovat viime vuosina olleet

Uimastadion Kumpula
2014 295 334 127 815
2015 278 523 113 216
2016 256 139 104 333

Maauimaloiden lisäksi Pirkkolassa on ulkona oleva hiekkapohjainen uima-allas -ns. plotti -johon on rakennettu vedenkäsittelylaitteet ja vesiliukumäki. Vanhan pukusuojarakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 2007 uusi pukusuojarakennus, jossa on myös saniteettitilat ja kioski. Lisäksi vuosina 2012 - 2013 plotin koko ympäristö ja leikkivälineet uusittiin ja kunnostettiin sekä lisättiin kuntoiluvälineet. Vaikka plotti on enimmillään vain runsaan metrin syvyinen, se on ollut etenkin lasten ja nuorten suosima kesäkeidas. Vuonna 2016 plotilla oli 30 427 kävijää.

Kesäisin Helsingissä on uintimahdollisuus myös 24 rannalla, joista 13 on valvottuja. Lisäksi vuonna 2016 kaupungin keskustaan on toteutettu yksityisin varoin ympäri vuoden käytössä oleva merivesiuimala, joka lisää kaupunkilaisten uintimahdollisuuksia.

Liikuntaviraston teettämänä valmistui 1995 Pirkkolan liikuntapuiston yleissuunnitelma, johon sisältyy osana luonnos Pirkkolan nykyisen uimahallin laajennukseksi. Uimahallin eteläpuolelle on kaavailtu myös maauimalan tyyppistä ulkona olevaa uima-allasta. Keskuspuiston keskiosan 29.1.2014 lainvoimaiseksi tulleessa asemakaavassa näitä koskevat varaukset on osoitettu Pirkkolan liikuntapuiston alueella. Asemakaavassa nykyisen uimahallin eteläpuolella on varaus ulkouima-altaalle sekä varaus uimahallin laajennuksen toteuttamista varten. Uimahallin laajennus saa olla kaksikerroksinen ja 9 000 k-m² suuruinen.

Liikuntatoimen tämän hetkisessä taloussuunnitelmassa ei ole osoitettu investointimäärärahoja uuden maauimalan rakentamiseen. Toimialauudistuksen myötä liikuntapaikkarakentamiseen osoitetut investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle.

Samalla kun liikuntapaikkarakentamiseen osoitetut investointimäärärahat siirtyvät kaupunkiympäristön toimialalle, tulee liikuntalautakunnan näkemyksen mukaan toteuttaa selvitys Helsingin uimapaikkojen alueellisista kehitystarpeista ja tarkastella mahdollisuutta toteuttaa uusi maauimala tai muu vastaavanlainen ratkaisu jonkun nykyisen uimahallin yhteyteen sekä/tai muulle alueelle.