Töölön sairaalan (Töölönkatu 40) asemakaavan muuttaminen (nro 12491)

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Töölön sairaalan (Töölönkatu 40) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12491:

Pelastuslautakuntakunnalla ei ole huomautettavaa Töölön sairaalan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12491.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät asiat mahdollisia.

Asemakaavoitus Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Töölön sairaalan aluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo on tutustunut 28.11.2017 päivättyyn asemakaavaehdotukseen ja asemakaavaselostukseen. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee Topeliuksenkadun, Sibeliuksenkadun ja Töölönkadun rajaamaa Töölön sairaala-aluetta Taka-Töölössä. Muutoksen taustalla on suunnitelma Töölön sairaalan alueella olevien HUS:in toimintojen siirtämisestä Meilahden sairaala-alueelle, minkä myötä Töölön sairaalan alueelle suunnitellaan uutta käyttöä. Sairaalakokonaisuuden vanhin, entinen Punaisen Ristin sairaala on tarkoitus säilyttää ja suojella ja etsiä sille uutta keskustatoimintoihin liittyvää käyttöä, joka vain osittain voisi olla asumista. Sairaalan eteläpuolella sijaitseva 1980-luvun matala laajennusosa on tarkoitus korvata uudella laajennusosalla. Muut sairaalakokonaisuuteen kuuluvat rakennukset eli entisen Punaisen Ristin sairaalan pohjoispuoliset laajennukset 1950-luvun lopulta ja asuntolarakennus esitetään purettavaksi ja korvattavaksi uudella asuinkerrostalojen korttelilla. Entisen Punaisen Ristin sairaalan ja uuden asuinkerrostalojen korttelin väliin esitetään uutta jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua. Korttelin ajoneuvoliikenteen liittymät ja kevyen liikenteen reitit päivitetään uusien toimintojen mukaan.

Kaupunginmuseo on antanut lausuntonsa Töölön sairaalan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 30.6.2017. Kyseisessä lausunnossaan kaupunginmuseo nosti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta keskeisiksi seikoiksi käytöstä poistuvan sairaalakokonaisuuden arvokkaimpien osien suojelun ja uuden rakentamisen sovittamisen alueelle, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi arvotettuun Taka-Töölön alueeseen (RKY 2009). Suomen Punaisen Ristin sairaala oli valmistumisaikanaan yksi Euroopan uudenaikaisimmista sairaaloista ja on merkittävä kohde myös Helsingin sairaalarakentamisen historiassa. Rakennuksen valkoisessa arkkitehtuurissa on vaikutteita sekä funktionalismista että 1920-luvun klassismista. Tehdyistä muutoksista huolimatta rakennuksen ominaisluonne on säilynyt ja se on myös näkyvä ja tärkeä elementti ympäristössään. Sairaalan 1940-luvulta alkaneen laajennusvaiheen jälkeen ja kehittyessä nykytilaansa, alueen pohjoisosassa rakennusten kanssa kaupunkitilassa yhtä merkittävään asemaan ovat nousseet rakennusten ympärillä levittäytyvät kumpuilevat nurmikentät, pengerryksineen ja kalliopintoineen, puineen ja pensaineen. Näiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen turvaamiseksi kaupunginmuseo on edellyttänyt riittäviä suojelumääräyksiä.

Esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa Töölön sairaalan 1930-luvun eli entisen Punaisen Ristin sairaalan osa korttelista muutetaan keskustatoimintojen korttelialueeksi C-1 liike-, toimisto- ja palvelurakentamista varten. Kortteliin saa sijoittaa asumista vain erikseen merkitylle rakennusalalle. Tämä rakennusala on rajattu koskemaan sairaalan lounaispäädyn yhdeksänkerroksista entistä asuntolasiipeä. Koko 1930-luvun sairaalarakennus on suojeltu merkinnällä sr-2: ”Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen arvokkaita sisätiloja ovat pääportaikko, muut keskeiset porrashuoneet ja vanha pääsisäänkäyntieteinen luonnonkivipintoineen. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen tai sen arvokkaiden sisätilojen rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden ja rakennusosien, kuten julkisivujen, parvekkeiden, ovien ja ikkunoiden, arvokkaiden sisätilojen ja niiden yksityiskohtien, värien ja materiaalien säilyttäminen. Sisätilojen tulee lisäksi havainnollistaa rakennuksen vanhaa toimintaa. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.” Lisäksi sairaalaa kaakkois-, lounais- ja luoteispuolelta ympäröivä luonnonkivimuuri on varustettu määräyksellä: ”Säilytettävä muuri, joka on tontin 54 osuudella Topeliuksenkadun varressa täydennettävä yhtenäiseksi.” Rakennuksen luoteispuolelle, entisen pääsisäänkäynnin molemmin puolin on määritelty istutettavia alueen osia ja säilytettäviä puita, samoin asuinkäyttöön osoitetun lounaispäädyn ympäristöön. Uuden Punaisen Ristin kujan varteen samoin kuin Sibeliuksenkadun varteen on puolestaan merkitty sijainniltaan ohjeellinen säilytettävä tai istutettava puurivi, joka tulee tarvittaessa uudistaa siten, että sen kaupunkikuvallinen arvo säilyy. Näillä määräyksillä on pyritty varmistamaan tietty vehreys muuttuvassa ympäristössä.

Töölön sairaalan alueen kehittäminen uudisrakentamisen kautta asumiselle on esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa keskitetty nykyisen sairaala-alueen pohjoisosaan. Kaupungin asumista painottavassa täydennysrakentamisessa ja tiivistämisessä sairaalan 1950-luvun vaiheelle ei ole etsitty uutta käyttöä eikä uusien rakennusten sijoittamista myöskään ole tutkittu sairaala-alueen monivaiheisen historian antamista lähtökohdista. Uuden asuinkerrostalorakentamisen lähtökohdaksi onkin siten sovellettu lähikortteleista tuttua umpikortteliratkaisua. Töölön sairaala-alueen pohjoisosa on esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa määritelty asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku vaihtelee kuudesta kahdeksaan. Rakennusalat on sijoitettu kehystämään Topeliuksenkadun, Sibeliuksenkadun ja Töölönkadun sekä kaavaan esitetyn korttelin poikki kulkevan uuden Punaisen Ristin kujan reunoja. Sibeliuksenkadun puolelle on kuitenkin jätetty kulkuaukko piha-alueelle ja Töölönkadun ja Punaisen Ristin kujan kulmaukseen on esitetty pientä aukioksi rakennettavaa alueen osaa, jolla rakennuksen seinälinjaa on vedetty hieman etäämmälle suojellusta sairaalarakennuksesta. Uudisrakennusten ulkoasua koskee seuraava määräys: ”Julkisivujen on oltava muurattuja tai muuratun pinnan päälle rapattuja, mikä koskee myös katujulkisivujen parvekevyöhykkeitä. Osalla julkisivua tulee käyttää 1950-luvun purettavalle sairaalaosalle tyypillisiä materiaaleja.” Lisäksi kaikkia korttelialueita koskee määräys, joka mukaan rakennusten tulee arkkitehtuuriltaan sopeutua Taka-Töölön kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaaseen kaupunkikuvaan. Kaupunginmuseo katsoo, että edellä mainituilla määräyksillä pyritään varmistamaan uudisrakentamisen korkeaa laatua ja sovittamaan sitä herkkään ja arvokkaaseen kaupunkitilaan. Uudisrakentamisen korkeudesta johtuen entisen Punaisen Ristin sairaalan merkitys ja kaupunkikuvallinen asema tulee kuitenkin väistämättä heikentymään olennaisesti etenkin aluetta pohjoisen suunnasta tarkasteltaessa.

Töölön sairaalan alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009) Taka-Töölöä, jolla tapahtuvan maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla niin kulttuuriperinnön säilyttäminen kuin sen kehittäminen alueen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. Mahdollinen täydennysrakentaminen ja muut muutokset tulee sopeuttaa kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että Töölön sairaalan rakennusperinnöstä säilyväksi valittu vanhin osa on varustettu riittävin suojelumerkinnön ja –määräyksin, kunhan rakennuksen tuleva käyttö sovitetaan rakennuksen arvoihin ja ominaisuuksiin. Alueen kehittäminen asemakaavaehdotuksen mahdollistamalla tavalla edellyttää sen sijaan mittavaa purkamista ja Töölön sairaalaan 1940-luvulta alkaneen vaiheen ja sen rakennusperintöön liittyvän panostuksen menettämistä. Alueella sykkivä sairaalatoiminta on muurimaisina kohoavien umpikortteleiden keskelle luonut vehreän ja pitkiä näkymiä avaavan visuaalisen hengähdyspaikan ja ympäristöään avoimemman kaupunkitilan. Tämän sairaala-alueen vehreän ja väljän ominaisluonteen katoamista kaupunginmuseo pitää valitettavana. Uuden asuinkerrostalokorttelin rakennusalojen sijoittelulla tavoitellaan lähikortteleille ominaista umpikorttelinomaista rakennetta, mitä ei Taka-Töölöä ja lähialueen asuinkortteleita tarkasteltaessa voida pitää ympäristön ominaisluonteelle vieraana. Tarkasteltaessa Töölön sairaalan tontin vuosikymmenten kuluessa muotoutunutta kokonaisuutta ja alueen historiaa jo tätä edeltävältä ajalta, korttelirakenteen muutokselle avoimesta umpinaiseksi ei kuitenkaan löydy historiallisia perusteita. Avoin korttelirakenne ja rakennusten sijoittaminen irti katulinjasta on ollut ominaista Taka-Töölön julkisluonteiselle rakentamiselle laajemminkin ja myös Sibeliuksen puiston pohjoispuolisille asuinkortteleille. Uudessa asuinkerrostalojen korttelissakin rakennusalan sijoittaminen kauttaaltaan irti katulinjasta ja istutusvyöhykkeen sijoittaminen katujen varsiin tukisi ainakin korttelin katujulkisivujen säilymistä vehreämpänä. Kuitenkin Töölön sairaalan alueella tulevaisuudessakin avoimeen korttelirakenteeseen perustuvalla ratkaisulla myös näkymät korttelin läpi ja paikalle nykyisin ominainen korttelin sisäosista katutilaan ulottuva avoin vehreys olisi vielä paremmin tavoitettavissa alueen toimintojen ja käytön muutoksesta huolimatta. Tämän lähtökohdan puuttumista esillä olevan Töölön sairaalan asemakaavan muutosehdotuksessa kaupunginmuseo pitää valitettavana puutteena.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12491 pohjakartan kaupunginosassa 14 Taka-Töölö. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12491
Kaupunginosa: 14 Taka-Töölö
Kartoituksen työnumero: 40/2017
Pohjakartta valmistunut: 30.10.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Nimistötoimikunta päätti esittää, että Taka-Töölössä vuosina 1925–1944 käytössä ollut nimi Punaisen Ristin kuja palautetaan uudelleen käyttöön samalle paikalle. Asemakaavan muutoksessa vuonna 1944 katualue liitettiin sairaalan tonttiin ja katu nimineen poistettiin asemakaavasta. Ruotsinkielisenä vastineena oli tuohon asti ollut käytössä nimi Röda Kors gränd.

Nimistötoimikunta päätti esittää jalankulkuyhteydelle nimeä

Punaisen Ristin kuja–Röda Korsets gränd
(jalankulkuyhteys)
Perustelu: Muistonimi. Palautetaan käyttöön vuosina 1925–1944 samalla paikalla ollut nimi, joka on annettu paikalla sijainneen, vuonna 1932 valmistuneen Punaisen Ristin sairaalan, nykyisen Töölön sairaalan, mukaan. Ruotsinkielinen nimiasu on korjattu.

Suomen Punainen Risti–Finlands Röda Kors on perustettu toukokuussa 1877.