Asemakaava ja asemakaavan muutos, Laajasalo, Kruunuvuorenrannan keskuskorttelit, asemakaavan numero 12580

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Kruunuvuorenrannan keskeisiä julkisten ja kaupallisten palveluiden kortteleita, jotka sijaitsevat Haakoninlahdenkadun ja Haakoninlahdenpuiston varrella hyvien joukkoliikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä.

Kaavaratkaisu mahdollistaa monipuolisten kaupallisten- ja julkisten palveluiden rakentamisen sekä sellaisen viihtyisän ja vaihtelevan asuinympäristön muodostumisen, jossa on hyvät edellytykset laadukkaalle kaupunkielämälle.

Alueen kokonaiskerrosala on 40 740 k-m², josta uutta asuntokerrosalaa on 18 390 k-m², liiketilaa 6 850 k-m² sekä julkisia palveluita 15 500 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 450 asukasta. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (AL) korttelitehokkuus e=2,4.

Keskustakortteli (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) on toiminnallisesti monipuolinen kokonaisuus, joka tuo lisää aktiivista kaupunkitilaa ja palveluita Kruunuvuorenrantaan. Kortteli on niin sanottu hybridikortteli, jossa on liiketilan lisäksi asumista. Pääosa Kruunuvuorenrannan julkisista palveluista sijaitsee kaupallisen keskuksen eteläpuolella: Keskitetysti sijoitetut palvelut mahdollistavat toimivan ja houkuttelevan kaupunginosakeskuksen syntymisen.

Korttelin läpi kulkevat kävelykadut jakavat korttelin kolmeen osaan. Korttelilla on yhtenäiset kellarikerrokset, jolloin kortteliosien liiketiloja ja pysäköintitiloja on mahdollista yhdistää laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Kauempaa katsottuna keskusaukion ympärille sijoitetut, vaaleat pistetalot toimivat keskuksen maamerkkeinä ja muodostavat keskukselle tunnistettavan silhuetin yhdessä ulkokehän viistokattoisten lamellien kanssa. Ulkokehän lamellitalot ovat julkisivuiltaan tummemmat ja ne liittävät keskuksen ympäröivien asuntokortteleiden mittakaavaan. Liike- ja yhteistilojen julkisivujen tulee olla pääosin lasia ja umpiosien umbravärjättyä betonia ja niihin tulee rakentaa sisäänkäynti suoraan kadulta.

Korttelista on järjestetty kilpailu, jolla haettiin kokonaisuudelle konsepti, toteuttaja sekä mahdollisia toimijoita. Kilpailun voitti YIT Rakennus Oy:n vetämä konsortio, jonka kanssa kaupunki on aloittanut neuvottelut tontin varaamisesta. Asemakaavaehdotus on laadittu kumppanuuskaavoituksena kilpailun jälkeen jatkokehitetyn suunnitelman pohjalta.

Eteläosan julkisten lähipalveluiden korttelialueelle (YL) rakennetaan suomen- ja ruotsinkielinen peruskoulu, päiväkoti, leikkipuiston sisätilat ja liikuntahalli, joka toimii myös koulun liikuntatilana. Päiväkotia palveleva leikkipuisto sijoittuu viereiselle kaava-alueelle Haakoninlahdenpuistoon päiväkodin viereen.

Korttelista on laadittu vuonna 2015 yhteistyössä silloisten virastojen eli tilakeskuksen, opetus- ja varhaiskasvatusviraston sekä liikuntaviraston kanssa viitesuunnitelma, jossa on tutkittu mitoitusta sekä kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia tavoitteita. Mitoitusta on tarkistettu vuoden 2019 aikana kaupungin uuden organisaation mukaisten toimialojen eri palveluiden yhteisissä kokouksissa. Korttelista järjestetään arkkitehtuurikilpailu vuoden 2020 aikana.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7002), joka on esityslistan liitteenä. Liikennesuunnitelma, joka koskee Pitkäluodonkatua, Varisluodonkatua ja osaa Stansvikin rantakatua, sisältää kortteleiden vaatimat järjestelyt jalankulun, pyörä-, auto- ja huoltoliikenteen järjestämiseksi.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla osaltaan vuonna 2016 hyväksytyn asumisen ja maankäytön toteutusohjelman eli AM-ohjelman mukaista asuntorakentamista ja palveluita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kaava-alueella on osittain, sen keski- ja länsiosassa, voimassa oikeusvaikutteinen Kruunuvuorenrannan osayleiskaava vuodelta 2008. Tässä kaavassa alueen korttelialueet on osoitettu keskustatoimintojen, kerrostalovaltaisen alueen ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueiksi. Osayleiskaavassa osoitetut puisto- ja uimaranta-alueet tulevat sijaitsemaan nyt päätettävänä olevan asemakaava-alueen vieressä ja eteläpuolella, mitä voidaan pitää osayleiskaavan täsmentymisenä asemakaavoituksessa. Osittain kaava-alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2016, jossa alue on lähes kokonaan lähikeskusta-aluetta C3 ja pieneltä osin asuntovaltaista aluetta A3. Helsingin maanalaisen yleiskaavan nro 11380 alue on esikaupunkialueiden pintakallioaluetta. Kaavaratkaisu on näiden yleiskaavojen mukainen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 1.12.2015 päivätyn Stansvikinnummen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan kaavaehdotuksen pohjaksi.

Asemakaava ja asemakaavan muutos jaettiin luonnosvaiheen jälkeen kahteen osaan: Stansvikinkallion asemakaavaehdotukseen (12410), jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.3.2018, ja Kruunuvuorenrannan keskuskorttelien asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen, josta nyt on kyse. Helsingin hallinto-oikeus kumosi Stansvikinkallion asemakaavamuutoksen 13.6.2019. Kaupungin valitettua hallinto-oikeuden päätöksestä korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen 30.10.2020 ja hylkäsi samalla kaavasta tehdyt valitukset, joten kaupunginvaltuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Osa kaava-alueesta on ollut öljysatama-aluetta, jonka ympäristöä on runsaasti muokattu. Öljysataman toiminta Kruunuvuorenrannassa on loppunut, kaikki siihen liittyvät rakennukset ja rakenteet purettu ja maaperä puhdistettu. Mahdollinen pilaantuneisuus tulee vielä uudelleen tarkistettavaksi rakennushankkeiden yhteydessä. Asemakaava-alueen pohjoisosassa on harvahkoa kalliometsää ja eteläosassa kapea metsäinen vyöhyke.

Helsingin luontotietojärjestelmässä (2019) asemakaava-alue kuuluu osittain arvokkaaseen metsäkohteeseen Laajasalo Stansvik-Tullisaari, jonka koko on yhteensä 98,73 ha ja josta tähän kaava-alueeseen kuuluu noin 1,5 ha. Tämä osuus on laajemman metsäalueen uloke ja kahdelta sivulta entisen öljysatama-alueen ympäröimä, joten se kytkeytyy huonosti laajempiin metsäalueisiin.

Helsingin luontotietojärjestelmässä (2017) asemakaava-alue kuuluu osittain myös arvokkaaseen linnustokohteeseen nimeltä Tahvonlahden alue, mutta alueella ei ole arvoluokitusta. Tahvonlahden alueen linnustokohde on yhteensä 65 hehtaarin kokoinen ja sen rajaus on osittain muuttunut viereisen Haakoninlahdenkadun rakentamisen myötä. Asemakaava-alueelle sijoittuva osuus linnustokohteen alueesta on 0,85 hehtaaria.

Kaava-alue rajautuu pohjois- ja itäpuolella Stansvikinkallion asemakaava-alueeseen ja lännessä uuteen Haakoninlahdenkatuun ja sen varrelle rakennettaviin asuinkortteleihin. Kaava-alueen eteläreuna kuuluu suojeltavan lahokaviosammaleen tukialueeseen noin 1000 m2:n osalta. Se muodostaa tukialueesta noin 5 % eikä siellä ole tehty itse sammaleesta havaintoja. Tukialueet ovat lajiympäristön vieressä sijaitsevia, lajille potentiaalisia metsiä.

Osalla aluetta on voimassa asemakaava nimeltään Rannat, puisto ja palvelukorttelin asemakaava (nro 12080) vuodelta 2012, jossa on osoitettu mm. julkisten lähipalveluiden korttelialue merkinnällä YL, ja jonka muutostarpeita päivitetään tässä asemakaavassa. Kyseisessä, voimassa olevassa asemakaavassa alueen meren rantaan rajautuva eteläosa on merkitty virkistysalueeksi ja yleiseksi uimarannaksi ja sen metsäisen, mm. lepakoiden saalistusalueena arvokkaan rantavyöhykkeen luontoarvot on huomioitu puustoa säästävillä kaavamääräyksillä. Lepakoista on tehty kattava selvitys vuonna 2017 osana Kruunuvuorenrannan osayleiskaavoitusta. Rantaan sijoittuvan metsävyöhykkeen leveys on noin 55 metriä. Nyt päätettävänä oleva asemakaavan muutos sijoittuu pääosin tämän ranta-alueen pohjoispuolelle, joskin noin kymmenen metrin leveydeltä Stansvikin rantakadun katualue rajautuu sen pohjoisreunaan.

Kaavaratkaisu muuttaa luonnonympäristöä niin, että nykyistä metsäaluetta muuttuu kortteli- ja katualueeksi noin 1,5 ha:n verran. Kyseisellä alueella ei kuitenkaan ole metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä.

Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia (05/2019, Alv 0 %) seuraavasti:

Uudesta kaavoitettavasta kerrosalasta kaupungille kertyvä rakennusoikeuden arvo täsmentyy kiinteistökaupan esisopimuksen myötä.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 21.11.– 20.12.2019, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus.

Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakentamiseen luonnontilaiselle alueelle, ympäristövaikutusten selvittämisen puutteellisuuteen, Stansvik-Tullisaari -viheryhteyteen, ylempien kaavojen ja viereisten asemakaavojen huomioimiseen sekä osallisten puutteelliseen kuulemiseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta:
Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat vesihuollon liitekarttaan, kierrätyspisteisiin, sähkömuuntamoon, yhteiskäyttöisten joukkoliikennepysäkkien toimivuuden varmistamiseen, melumääräyksiin ja kaavan liittymiseen viereiseen kaava-alueeseen.

Lisäksi Helen Oy ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saadusta muistutuksesta ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaupunginhallitus 16.11.2020 § 776

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

Kaupunkiympäristölautakunta 22.09.2020 § 549

Esitys

05.11.2019 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Tyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 310 37441

Otto Tarnanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 25765

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 14.08.2020 § 39

Päätös

Päätöksen perustelut

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 08.02.2019 § 10

Lisätiedot

Antti Soljanto, paikkatietosuunnittelija, puhelin: 310 22065

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 13.12.2019

Lisätiedot

Juha Vuorinen, tutkija, puhelin: 310 36940

Päätös tullut nähtäväksi 23.12.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.