Etelä-Haagan (29.ko) asemakaavan muutos nro 12463, Steniuksentie 14 ja 20
V 10.10.2018, Etelä-Haagan Steniuksentie 14 ja 20 asemakaavan muuttaminen (nro 12463)
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 29. kaupunginosan (Etelä-Haaga) korttelin 29088 tontin 3 ja korttelin 29100 tontin 1 sekä puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen 31.10.2017 päivätyn piirustuksen numero 12463 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Palautusehdotus:
Mika Raatikainen:
Esitetään palautettavaksi siten, että useat muutosehdotuksessa olevat kuvat ja selvitykset tarkistetaan ja paikalliset olosuhteet, olemassa olevien rakennusten sijoittelu ja korkeus, tonttimaaksi muutettavan puiston koko, luonne, puusto, käyttö sekä kaavamuutoksen vaikutukset katunäkymiin otetaan paremmin huomioon esimerkiksi sellaisilla perspektiivi- ym. kuvilla, jotka aidosti havainnollistavat miten esimerkiksi koulutontin (Steniuksentie 14), ja "laajennetun" turvakotitontin (Steniuksentie 20) uudet rakennukset sopivat ympäristöönsä.
Kylänevan puisto, joka on kaavassa Strömstadin puisto (Strömstadin puisto liitettiin Kylänevan puistoon v 2016 ja nimettiin Strömstadin puistoksi), suojeltiin vahvalla kaavamääräyksellä vuonna 2013 Isonnevan alueen asemakaavamuutoksessa. Nyt kaavassa on tarkoitus irrottaa suuri osa tästä suojellusta puistosta ja sijoittaa sille viisikerroksinen asuinrakennus.
Uudessa valmistelussa olisi tarkemmin perusteltava, miksi vuoden 2013 päätös jättää Kylänevan (Strömstad) suojeltu puisto koskematta on muutettu.
Kaavamuutoksessa ei tule esille kaikki asemakaavamuutoksen seuraukset; esimerkiksi mainintaa siitä, että suojellun puiston itäosan puoleiset puut (n. 21 mäntyä) kaadetaan.
Suunnitelmaa olisi syytä tarkastella uudestaan tietokonemallilla tai paikan päällä Steniuksentie 14 ja 20 kohdilta ja tarkistaa viitesuunnitelman korkeustiedot. On mahdollista, että Steniuksentien puoleiset uudisrakennukset eivät mahdu kaavakartassa esitettyjen enimmäiskorkeuksien +36,5 alle, vaan näille on vielä rakennusvaiheessa annettava ”joustona” vielä noin 1,0 metrin poikkeus korkeammalle. Korkeuksia verrattaessa käytetään yleensä räystäskorkeutta, mutta tässä suunnitelmassa on jostakin syystä käytetty korkeuseroja (plus-korkeudet). Räystään oikea plus-korkeus lienee +32,00 eikä leikkauksessa ilmoitettu +30,00.
Kaavoittaja käyttää suunnitelmassaan ilmaisua "näkymä säilyy" tarkoittaen suojeltua koulurakennusta (Steniuksentie 14), kuitenkin koulu näkyisi aukosta vain osittain.
Uudelleen valmistelussa olisi myös syytä selvittää tarkemmin asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta kansakoulun (Steniuksentie 14) "suojelussa" sovelletun suojelumallin käyttökelpoisuus ja tämän selvityksen mukaiset seuraukset asuinympäristön, perinnemaiseman, paikallishistorian ja alueen identiteetin kannalta.
Mika Raatikaisen palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Asemakaavan muutosalueet, entisen pelastuskoulun (alun perin Haagan kansakoulun) tontti sekä Pääkaupungin turvakoti ry:n tontti, sijaitsevat Etelä-Haagassa Steniuksentien varrella.
Koulun tontilla kaavaratkaisu mahdollistaa tyhjilleen jääneen koulurakennuksen ottamisen asuinkäyttöön sekä kolmen täydentävän asuinrakennuksen sijoittamisen tontille. Kaavamääräysten mukaan koulurakennukseen voi asumisen lisäksi tai sijaan sijoittaa myös lähipalvelu-, majoitus-, kahvila-, ravintola-, myymälä-, työ-, harraste-, näyttely-, juhla- sekä kokoontumistiloja. Koulurakennus on suojeltu Sr-2 -merkinnällä. Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja sekä arvokkaimpia sisätiloja.
Turvakodin tontilla kaavaratkaisu mahdollistaa tontin käyttötarkoituksen muutoksen asumiseen. Tonttiin on liitetty pieni osa viereistä puistoa ja sille voidaan sijoittaa kaksi asuinkerrostaloa. Tontin eteläpuoleinen kulkuyhteys Steniuksentieltä Strömstadin puistoon säilyy.
Kaavaratkaisussa tonteille on osoitettu yhteensä 7 400 k-m² asuinkerrosalaa. Asukasmäärän lisäys on noin 180 henkilöä. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=1,02.
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan 2002 mukainen.
Kaavaratkaisu on Helsingin uuden yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) tavoitteiden mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Haaga on säilynyt puutarhamaisesti rakennettuna kaupunginosana läpi poikkeuksellisen kerrostuneen kaavahistorian. Steniuksentie ja Kylätie ovat alueen ainoita säilyneitä Haagan huvilayhdyskunnan aikaisia tielinjauksia. Haagan kansakoulu on yksi harvoista säilyneistä Haagan kauppalan aikaisista rakennuksista.
Kaavamuutosalueiden lähiympäristö on rakentunut pääosin vuosien 1952 ja 1962 välillä. Rakennukset ovat 3–4 -kerroksisia, useimmissa on ns. maanpäällinen kellarikerros. Entisen kansakoulun tontin pohjoispuolelle valmistui yhdistetty päiväkoti-kehitysvammaisten ryhmäkoti vuonna 2013.
Haagan entinen kansakoulu (Steniuksentie 14) sijaitsee näkyvällä paikalla mäen päällä. Koulun ovat suunnitelleet arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela ja se on valmistunut vuonna 1928. Rakennusta on laajennettu vuonna 1948. Arkkitehtuuriltaan koulu edustaa pohjoismaista 1920-luvun klassismia. Rakennuksen julkisivut ja arvokkaat sisätilat ovat säilyneet hyvin. Koulutoiminta päättyi vuonna 2006, jolloin rakennus otettiin Helsingin pelastuskoulun käyttöön. Vuodesta 2014 lähtien rakennus on ollut tyhjillään. Rakennuksen ottaminen uudestaan käyttöön edellyttää mittavaa peruskorjausta.
Turvakotirakennuksen (Steniuksentie 20) on suunnitellut arkkitehti Matti Hakala ja se on valmistunut vuonna 1961. Rakennusta on laajennettu vuonna 1999. Turvakotitoiminta on siirtymässä pois Etelä-Haagasta. Rakennuksen pohjaratkaisu soveltuu huonosti muuhun käyttöön ja rakennus on tarkoitus purkaa.
Steniuksentie 14 tontilla on voimassa Etelä-Haagan alkuperäinen asemakaava vuodelta 1952. Kaavassa tontti on määritelty yleisen rakennuksen tontiksi. Steniuksentie 20 tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 2013. Tontti on kaavassa merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevaksi korttelialueeksi (YS). Kaavamuutosalueeseen kuuluu lisäksi katu- ja puistoaluetta.
Helsingin kaupunki omistaa kaavamuutosalueet. Pääkaupungin turvakoti ry omistaa tontilla Steniuksentie 20 nykyisin sijaitsevan rakennuksen.
Kaavoitus on tullut vireille vuonna 2016 kaupungin aloitteesta sekä Pääkaupungin turvakoti ry:n hakemuksesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.
Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaupunki saa tuloja tonttien ja rakennusoikeuden myynnistä tai vuokraamisesta.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 17.11. - 18.12.2017.
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja vuorovaikutussuunnitelman mukaisesti.
Muistutukset
Kaavaehdotuksesta tehtiin 11 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi kirje. Muistutuksissa ja kirjeessä korostuivat seuraavat teemat:
- täydennysrakentamisen sopivuus ympäristöön,- liikenne ja pysäköinti,- vuorovaikutus ja asukkaiden mielipiteiden huomioon ottaminen.
Lausunnot
Kaavaehdotuksesta saatiin Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), kaupunginmuseon ja pelastuslautakunnan lausunto.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) esitti lausuntonaan, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.
Kaupunginmuseo totesi lausunnossaan mm. että kaavassa esitetyt uudisrakentamisen materiaalit ja rakennusmuodot on määritelty rakennusten sovittamiseksi ympäristöön, mikä tulee rakennuslupavaiheessa vielä varmistaa. Kaupunginmuseo totesi lausunnossaan puoltavansa kaavaehdotusta.
Helen Sähköverkko Oy:llä ja pelastuslautakunnalla ei ollut huomautettavaa, eikä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä (HSL) lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeestä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.
Kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. Aineistoon tehdyt muut täydennykset on esitetty kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.
Jatkotoimenpiteet
Kaupunki järjestää tarjouskilpailun tontilla sijaitsevan rakennuksen myynnistä. Tontille tulee uuden asemakaavan vahvistumisen myötä uutta rakennusoikeutta 2 800 k-m². Tontti joko vuokrataan tai myydään.
Nykyisen tontin alueella on Pääkaupungin turvakoti ry:n ja kaupungin välillä voimassa oleva vuokrasopimus. Turvakotiyhdistys myynee nykyisen vuokraoikeuden edelleen rakennusliikkeelle. Kaavan saatua lainvoiman voimassa oleva vuokrasopimus merkitään päättymään ja tehdään uutta tonttia koskeva vuokrasopimus tai tontti myydään.
Lopuksi
Päätösehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan esityksen mukainen.
Kaupunginhallitus 17.09.2018 § 576
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 29.05.2018 § 278
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 31.10.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12463 hyväksymistä ja ettei tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta muutoksiin. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29088 tonttia 3 ja korttelin 29100 tonttia 1 sekä puisto- ja katualueita
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin, muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyyn mielipiteeseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
15.05.2018 Pöydälle
31.10.2017 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Nina Välkepinta-Lehtinen, arkkitehti, puhelin: 310 37024
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
Pelastuslautakunta 09.01.2018 § 9
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunkiympäristötoimialan asemakaavoituspalvelulle Steniuksentie 14:n ja 20:n asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 12463):
Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa Steniuksentie 14:n ja 20:n asemakaavan muutosehdotukseen (nro 12463).
Esittelijä
Lisätiedot
Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 18.12.2017
Kaupunkisuunnitteluviraston on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Steniuksenkatu 14 ja 20 tonttien asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo on tutustunut kaavamuutoksen asiakirjoihin. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutosehdotus kohdistuu Steniuksenkadun varrelle sijoittuvaan vanhaan kansakouluun sekä turvakodin tonttiin, jotka ovat osa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti herkkää ympäristöä. Kaavaehdotuksen suojelumääräykset turvaavat vanhan kansakoulun (os. Steniuksenkatu 14) rakennushistoriallisten arvojen säilymisen ja mahdollistavat julkisen käytön, joka parhaiten ylläpitää kohteen arvoja. Täydennysrakentaminen tarjoaa mahdollisuuden koulurakennuksen huolelliseen kunnostukseen ja käyttöön saattamiseen. Turvakotirakennuksen (os. Steniuksentie 20) säilyttävää uutta käyttöä ei ole voitu osoittaa. Kaavassa esitetyt uudisrakentamisen materiaalit ja rakennusmuodot on määritetty rakennusten sovittamiseksi ympäristöön, mikä tulee rakennuslupavaiheessa vielä varmistaa. Steniuksenkadun varren tontinosat tulee istuttaa, osin puin ja pensain. Kaupunginmuseo puoltaa kaavaehdotusta.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 25.09.2017 § 31
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12463 pohjakartan kaupunginosassa 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12463
Kaupunginosa: 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 10/2017
Pohjakartta valmistunut: 13.4.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.3.2017
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa koskien Etelä-Haagan Steniuksentie 14 ja 20 tonttien asemakaavamuutoksen OAS-suunnitelmaa. Kaupunginmuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä Steniuksentie 14 kiinteistöstä laadittuun rakennushistoriaselvitykseen. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta, ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Kaavamuutokseen kuuluvat alueet ovat osa Etelä-Haagan kaupunginosaa. Historiallisesti tarkasteltuna Haaga kuului keskiaikaisen Huopalahden kylän maihin, ja alue oli moderniin aikaan asti maanviljelysmaata. 1900-luvun alussa perustettiin kauppapuutarhuri M. G. Steniuksen aloitteesta Haagan puutarhakaupunki rantaradan luoman ratayhteyden varrelle. Hallinnollisen itsenäisyyden saanut Haagan taajaväkinen yhdyskunta perustettiin Korpaksen ja Backaksen tilan maille vuonna 1906. Alueen ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Lars Sonck vuonna 1901, joka edelleen laajeni ja tarkentui Eliel Saarisen vuonna 1915 laatimassa tunnetussa Munkkiniemi-Haaga –suunnitelmassa. Haagan kauppalan perustaminen vuonna 1923 johti asemakaavan tarkentamiseen Berndt Aminoffin asemakaavaluonnoksessa, joka käytännössä ohjasi puutarhakaupungin rakentamista 1920-40 –luvuilla. Haaga liitettiin suuressa alueliitoksessa Helsinkiin vuonna 1946. Helsingin asemakaava-arkkitehtien Birger Brunilan ja Väinö Tuukkasen laatima uusi asemakaava vahvistettiin vuonna 1947. Haagan puutarhakaupungin rakennuskanta uudistui alueliitoksen jälkeen kokonaisvaltaisesti. 93% alueen rakennuksista on alueliitoksen jälkeen rakennettuja. Selkeät rakennustoiminnan huiput ja muutoskaavat ajoittuvat 1950-luvun puoliväliin, 1960-luvun alkuun ja 1970-luvun alkuun. Haagan identiteetti puutarhamaisesti rakennettuna kaupunginosana on säilynyt läpi poikkeuksellisen kerrostuneen kaavahistorian. Steniuksentie on vanhimpia alueen katulinjauksia.
Haagan rakennuskanta on inventoitu kaupunkisuunnitteluviraston tuottamassa ja Tommi Lindhin laatimassa Haagan rakennukset ja arvotus – julkaisussa vuonna 1998. Inventoinnissa kohteet on arvotettu kolmella kriteerillä (arkkitehtoniset, ympäristölliset ja historialliset arvot), luokittelu on tehty kolmeen ryhmään 1-3 vastaten rakennussuojelumerkintöjä sr-1/sr-2/sr-3. Kaavamuutosalue kuuluu yleiskaavassa 2002 rajattuihin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviin alueisiin.
Steniuksentie 14
Steniuksentie 14 on rakennettu Haagan puutarhakaupungin kansakouluksi vuonna 1926-27 arkkitehtien Jussi ja Toivo Paatela suunnitelmien mukaisesti. Koulu sai 1920-luvun eleganttia klassismia edustavan muodon. Rakennus toimi alun perin sekä suomen- että ruotsinkielisen opetuksen tiloina. Toteutunut rakennus oli mahdollista laajentaa symmetriseksi klassiseksi kokonaisuudeksi, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Alueliitoksen jälkeen koulua laajennettiin uudella pohjoissiivellä vuonna 1947 kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaisesti. Koulurakennus siirtyi vuonna 2006 Helsingin pelastuslaitoksen käyttöön.
Haagan kansakoulu Steniuksentie 14 on kaupunginosainventoinnissa v. 1998 arvotettu huomattavan arvokkaaksi kohteeksi. Koulu on sekä arkkitehtonisesta, ympäristöllisestä että historiallisesta näkökulmasta arvoluokan 1 kohde. Inventoinnin mukaisesti rakennuksen arkkitehtuuri on huolellisesti detaljoitua 1920-luvun klassismia, rakennuksessa on arvokkaita koristeltuja sisätiloja. Kohteella on historiallista arvoa Haagan kauppalan aikaisena koulurakennuksena. Kaupunkikuvassa rakennus muodostaa dominantin Kylätien katusuoran päätteenä, mikä tulee kaavamuutoksessa huomioida. Koulun säilyminen julkisessa käytössä on ensisijaista sen arvojen säilymiseksi.
Rakennuksen julkisivut ja arvokkaat sisätilat ovat säilyneet ja niitä on kunnostettu rakennushistorialliset arvot huomioiden. Tulevassa asemakaavassa rakennuksen ulkoasu sekä arvokkaat sisätilat porrashuone ja juhlasali tulee varustaa niiden arvot turvaavalla merkinnällä. Erillinen länsijulkisivuun liittyvä sisäänkäyntirakennus sopii heikosti rakennuskokonaisuuteen. Koulupihaan kuuluvat elementit, kiviaita ja kadunvarren istutukset ovat tärkeitä miljöön elementtejä, jotka tulee säilyttää tai uusia alkuperäisen mukaisesti. Kaavamuutoksessa tulee huomioida tavoite katutilan väljyydestä, joka puutarhakaupungin perinteitä ylläpitävässä ympäristössä on tärkeää. Sen katukuvaan eivät kuulu kadun molemmin puolin tontinrajaan rakennetut vastakkaiset rakennukset.
Steniuksentie 20
Steniuksentie 20 kiinteistö, alk. Matti ja Maija –koti, on arkkitehti Matti Hakalan vuonna 1961 suunnittelema asuntolarakennus. Rakennus on inventoinnissa v. 1998 luokiteltu arkkitehtoniselta arvoltaan luokkaan 3, ts. säilyväksi rakennukseksi. Modernistisen kolmikerroksisen tiilirakennuksen arkkitehtuuri on säilynyttä, selkeäpiirteistä ja huolellisesti detaljoitua. Kaupunginmuseon kannan mukaan ensisijaista on rakennuksen säilyttäminen ja sille uuden käytön hakeminen.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
Rakennusvirasto 22.3.2017
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1282-00/17 koskien Etelä-Haagan (29.ko) asemakaavan muutosta, Steniuksenkatu 14 ja 20. Määräaika on 24.3.2017 mennessä.
Etelä-Haagassa Steniuksentien varrella tutkitaan kahden tontin käyttötarkoituksen muutosta ja täydennysrakentamista.
Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavahankkeessa ovat lisätiedonantajat.
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri , puhelin: 310 38237
Pelastuslaitos Pelastustoimen osasto Pelastusjohtaja 13.03.2017 § 19
Päätös
Pelastuslaitos puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.
Päätöksen perustelut
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt pelastuslaitoksen lausuntoa koskien asemakaavamuutosta osoitteissa Steniuksentie 14 ja 20.
Asemakaavan muutos koskee Etelä-Haagassa sijaitsevien entisen pelastuskoulun (alun perin Haagan kansakoulun) tonttia osoitteessa Steniuksentie 14 sekä Pääkaupunkiseudun turvakodin tonttia osoitteessa Steniuksentie 20.
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa vuonna 1928 valmistuneen, tällä hetkellä tyhjillään olevan, koulurakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön sekä täydentävien asuinrakennusten sijoittaminen tontille. Lisäksi tavoitteena on suojella historiallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävän koulurakennuksen ulkoasu ja arvokkaimmat sisätilat.
Turvakodin tontilla tavoitteena on tutkia tontin käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen. Turvakotitoiminta on siirtymässä pois Etelä-Haagasta.
Suunniteltu asemakaavamuutos ei olennaisilta osiltaan vaikuta pelastustoimintaan.
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235
Päätös tullut nähtäväksi 02.10.2018
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550