Valtuutettu René Hurstin aloite Ristikkokadun nimen muuttamisesta

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu René Hurstin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvää tarvetta. Nimistönsuunnittelun keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Hermannin kaupunginosassa Hermanninmäen osa-alueella sijaitseva kadunnimi Ristikkokatu–Gallergatan on määrätty vuonna 2002 voimaan tulleessa asemakaavassa nro 10900. Siihen asti samalla paikalla oli käytössä kaupunginhallituksen vuonna 1952 tekemällä päätöksellä nimi Ristikkotie–Gallervägen. Alueella sijaitsevat Ristikkokadun tavoin vankilan historiaan liittyvät Mathilda Wreden kuja–Mathilda Wredes gränd ja Muurikuja–Murgränden.

Nimistötoimikunta on kaupunkisuunnitteluvirastolle antamassaan lausunnossa 8.3.2017 (§ 19) muistuttanut kadunnimien tärkeimmästä funktiosta osoitejärjestelmän osana kadun asukkaiden, siellä kulkevien ja asioita toimittavien arjessa. Kadulla on käytössä tällä hetkellä viisi osoitenumeroa (Ristikkokatu 3 ja 4–10), ja vakiintuneen kadunnimen muuttaminen aiheuttaisi kadun asukkaille ja yrityksille kustannuksia, pitkäaikaista sekaannusta ja kohtuutonta haittaa esimerkiksi pelastustilanteissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta jakaa nimistötoimikunnan kannan siitä, että kadun nykyinen nimi Ristikkokatu–Gallergatan antaa alueelle karaktääriä ja kunnioittaa erilaisten ihmisryhmien rinnakkaiseloa ja yhteisöllisyyttä. Ristikkokadun nimenmuutokseen ei ole ilmennyt pakottavia syitä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta ei puolla valtuustoaloitteessa esitettyä Ristikkokadun nimenmuutosta Uudenalunkaduksi.

Kaupunginmuseon johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuustoaloitteesta, jossa esitetään Hermannissa sijaitsevan Ristikkokadun (Gallergatan) nimen muuttamista Uudenalunkaduksi.

Johtokunta kiittää kaupunginvaltuutettuja kiinnostuksesta Helsingin nimistöä kohtaan. Johtokunta muistuttaa, että Hermannin kaupunginosassa sijaitseva Ristikkokatu – Gallergatan on vahvistettu asemakaavassa 10900 jo 25.10.2002. Vuosina 1952–2002 samalla paikalla oli käytössä nimi Ristikkotie – Gallervägen.

Helsingin vankilan ympäristöön nousi vuosina 2002–2015 uusi asuinalue, jolle annettiin kolme vankilan historiaan liittyvää kadunnimeä: Mathilda Wreden kuja – Mathilda Wredes gränd, Muurikuja – Murgränden ja Ristikkokatu – Gallergatan. Viimeksi mainittu kadunnimi on keskeinen osa tätä uutta asuinaluekokonaisuutta, johon kuuluu mm. useita vanhoja puurakennuksia, jotka on korjattu asuinrakennuksiksi. Alueen uudet asukkaat ovat melko vastikään ottaneet uudet osoitteet käyttöönsä eikä heiltä ole tullut kielteistä palautetta tai nimenmuutosvaatimuksia.

Kaupunginmuseon johtokunta kannattaa Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatettavaa periaatetta, jonka mukaan käytössä olevia nimiä ei muuteta ilman erityisen painavia syitä. Ristikkokadun nimenmuutokseen ei ole johtokunnan mielestä esitetty tällaisia syitä. Kadunnimen muuttaminen aiheuttaisi myös turhaa vaivaa ja kustannuksia kadun asukkaille ja yrityksille. Uudenalunkadulle saattaisi myös olla haastavaa löytää sopiva ruotsinkielinen vastine.

Kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että kadun nykyinen nimi kertoo alueen historiasta ja nykyisyydestä sekä huomioi Hermannin erilaiset asujat. Kadun nimen muuttamisen sijaan Helsingin vankilan alueella voisi kenties olla esimerkiksi taideteos, joka korostaa vankilasta poistuville uuden alun mahdollisuutta?

Nimistötoimikunta käsitteli valtuutettu René Hurstin ja 22 muun allekirjoittaneen aloitetta, jossa esitetään Hermannin kaupunginosassa Hermanninmäen osa-alueella sijaitsevan Ristikkokadun (Gallergatan) nimen muuttamista Uudenalunkaduksi. Nimistötoimikunta kiittää aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan.

Nimistötoimikunta toteaa, että Hermannin kaupunginosassa sijaitseva Ristikkokatu–Gallergatan on vahvistunut 11.9.2002 ja kuulutettu voimaan 25.10.2002 asemakaavassa 10900. Tätä ennen samalla paikalla oli käytössä nimi Ristikkotie–Gallervägen vuodesta 1952.

Helsingin vankilan ympäristöön annettiin vuonna 2002 yhteensä kolme vankilan historiaan liittyvää kadunnimeä: Mathilda Wreden kuja–Mathilda Wredes gränd, Muurikuja–Murgränden ja Ristikkokatu–Gallergatan. Alue on rakentunut uudeksi asuinalueeksi vuosien 2002–2015 välillä, ja Ristikkokatu on keskeinen osa tätä uutta asuinaluekokonaisuutta. Ristikkokadun ympäristöön on myös laadittu asemakaavan muutos, jossa osoitettiin useita vanhoja puurakennuksia asuinrakennuksiksi. Alueella on näin ollen kymmeniä uusia asukkaita, jotka vastikään ovat ottaneet uuden osoitteensa käyttöön. Kadun asukkailta ei ole tullut palautetta tai muutostoiveita kadunnimeen liittyen.

Nimistötoimikunta jatkaa, että Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan käytössä olevia nimiä ei muuteta ilman erityistä, painavaa syytä. Tällaisia Ristikkokadun nimenmuutokseen pakottavia syitä ei ole ilmennyt. Nimistötoimikunta muistuttaa kadunnimien tärkeimmästä funktiosta osoitejärjestelmän osana kadun asukkaiden, siellä kulkevien ja asioita toimittavien arjessa. Kadulla on käytössä tällä hetkellä viisi osoitenumeroa (Ristikkokatu 3 ja 4–10), ja vakiintuneen kadunnimen muuttaminen aiheuttaisi kadun asukkaille ja yrityksille kustannuksia, pitkäaikaista sekaannusta ja kohtuutonta haittaa. Kadunnimien muuttaminen voi aiheuttaa myös suoranaisia vaaratilanteita, jos muuttunut tilanne ei jostain syystä päivity ajantasaiseksi esimerkiksi pelastuslaitokselle tai muihin elintärkeisiin järjestelmiin tai esimerkiksi kaupallisten toimittajien navigaattoreihin.

Nimistötoimikunta toteaa vielä, että ehdotetun nimen oikeinkirjoitus ja nimen taivutus saattaisi osoittautua käytännössä hankalaksi. Nimestä käytettävän ruotsinkielisen vastineen valinta ja nimen toimivuus ruotsiksi voisi myös osoittautua vaikeaksi.

Nimistötoimikunnan mielestä kadun nykyinen nimi antaa alueelle karaktääriä ja kunnioittaa erilaisten ihmisryhmien rinnakkaiseloa ja yhteisöllisyyttä. Nimistötoimikunta muistuttaa lisäksi, että katua kuljetaan aina molempiin suuntiin, kohti vankilaa ja sieltä pois.

Nimistötoimikunta toivoo lämpimästi Helsingin vankilasta vapautuville vangeille uuden alun mahdollisuutta, mutta ei puolla aloitteessa esitettyä virallisen kadunnimen muuttamista. Nimistötoimikunta ehdottaa, että Helsingin vankilan uloskäynnin luona tai portissa voisi olla jokin epävirallinen, vankilasta poistuville uuden alun mahdollisuutta korostava symboli tai teksti.