Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Kauko Koskisen ja 19 muun talousarvioaloitteesta sorateiden kunnostamisesta ja asfaltoinnista

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2017-001943
Asialla on uudempia käsittelyjä
7. / 25 §

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Kauko Koskisen ja 19 muun talousarvioaloitteesta sorateiden kunnostamisesta ja asfaltoinnista

Kaupunkiympäristölautakunta

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Helsingissä on tällä hetkellä rakentamattomia sorakatuja kaiken kaikkiaan 214. Niiden yhteispituus on noin 36 kilometriä. Luvuissa ei ole mukana Östersundomin liitosalueen soratiet.

Koillisen suurpiirin alueella sorakatujen kokonaispituus on noin 22 kilometriä eli noin 61 % sorakatujen kokonaispituudesta. Kaikkien sorakatujen rakentaminen kestopäällysteisiksi kaduiksi maksaa 2016 hintatasolla noin 50 milj. euroa, josta koillisen suurpiirin osuus noin 28 milj. euroa.

Asuntotuotantotavoitteen (5 500 asuntoa/vuosi) ja työpaikkarakentamisen edellyttämä uusien katujen rakentaminen on lykännyt sorakatujen rakentamista. Sorakatujen rakentamiseen on vuosina 2007−2017 käytetty keskimäärin käytetty 1,5 milj. euroa vuodessa. Mikäli nykyinen investointitaso sorakatujen rakentamisessa jatkuu, kestää kaikkien sorakatujen rakentaminen lähes 30 vuotta. Sorakatuja rakennetaan nykyiselläänkin osana täydennysrakentamiskohteita.

Sorakatujen rakentamista toivotaan lukuisissa kaupungille tulevissa asukaspalautteissa. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheen yksittäisissä palautteissa sorakatuja halutaan myös suojella kaupunkikuvaan sopivina ja osana sodan jälkeisen Suomen rintamamiestaloalueiden kulttuurihistoriaa.

Sorakatujen rakentaminen aiheuttaa myös asukkaille kuluja. Vanhoilla omakotialueilla tonteilla ei ole usein hulevesiviemäröintiä tai hulevesiviemärit purkavat sorakatujen sivuojiin. Sorakadun rakentamisen yhteydessä sivuojat pääsääntöisesti poistuvat ja kiinteistölle syntyy velvoite liittyä rakennettavaan hulevesiviemäriin. Tästä voi aiheutua kiinteistöille kuluja. Sorakatujen varsilla olevilta kiinteistöiltä ei tällä hetkellä peritä kadunpitomaksua. Sorakadun rakentamisen ja kadunpitopäätöksen jälkeen alkaa kiinteistöjen kadunpitomaksun maksuvelvoite.

Talousarvioaloitteessa esitetään, että kaikki sorakadut tulisi saada rakennetuksi vuoteen 2036 mennessä ja talousarvioon varataan 5 milj. euroa vuosittain sorakatujen rakentamiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi vastaava summa tulee ottaa myös taloussuunnitelmaan niin, että vanhat soratiet tulevat kunnostetuiksi vuoteen 2036 mennessä.

Kaupunkiympäristölautakunnalle osoitettavat katuinvestointimäärärahat jaetaan useisiin talousarvion alakohtiin. Lisäksi projektialueiden katumäärärahat ja yhteishankkeet liikenneviraston kanssa osoitetaan kaupunginhallituksen käyttöön. Määrärahojen jääminen käyttämättä joltakin talousarvion alakohdalta ei tarkoita, että rahat olisivat säästyneet, vaan johtuu siitä, että investointitarpeen ajankohta on siirtynyt myöhemmäksi. Käyttämättä jääneet määrärahat haetaan ylitysoikeutena siirtyväksi seuraavalle vuodelle ja voidaan käyttää myöhemmin vain siihen tarkoitukseen, jolle rahoitus on alun perinkin osoitettu. Toiselta talousarvion alakohdalta käyttämättä jääneiden määrärahojen käyttäminen sorakatujen rakentamiseen ei siis ole mahdollista.

Lautakunta toteaa, että tavoite vuoden 1946 alueliitoksista peräisin olevien sorakatujen rakentamisesta hyväksytyn katusuunnitelman mukaisiksi kestopäällysteisiksi kaduiksi on oikea. Aloitteen aikataulutavoite edellyttäisi toteutuakseen joko katujen investointimäärärahan korottamista vuositasolla noin 5 milj. eurolla tai asuntotuotantotavoitteista tinkimistä sorakatujen rakentamisen hyväksi. Sorakatuja rakennetaan tällä hetkellä lähinnä asuntotuotannon edellyttämään alueiden täydennysrakentamiseen tukeutuen.

Kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotukseen ei lähivuosina sisälly sorakatujen rakentamista aloitteessa esitetyssä laajuudessa. Täydennysrakentamisen edellyttämien sorakatujen rakentaminen sisältyy talousarvioehdotuksen alakohtaan 8 03 01 01 Uudisrakentaminen.

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 31.8.2017 mennessä Kauko Koskisen ym. talousarvioaloiteesta sorateiden rakentamisesta.

Kaupunginvaltuutettu Kauko Koskinen ja 19 muuta ovat tehneet talousarvioaloitteen (kaupunginvaltuusto 15.2.2017, asia nro 33), jossa esitetään vuoden 2018 talousarvioon varattavaksi vähintään 5 milj. euroa koillisen suurpiirin sorateiden kunnostamiseen ja asfaltoimiseen. Sama summa esitetään toistuvaksi taloussuunnitelmassa vuosittain niin, että soratiet tulevat kunnostetuiksi vuoteen 2036 mennessä.

Helsingin katuverkkoon sisältyy edelleen huomattava joukko rakentamattomia sorakatuja. Sorakadut ovat pääosin perua vuonna 1946 tehdyistä alueliitoksista. Sorakadut olivat pitkään yksityisten tiehoitokuntien ylläpitämiä teitä, kunnes kaupunki otti ne hoitoonsa 1980-luvulla.

Tällä hetkellä rakentamattomia sorakatuja on kaikkiaan 214. Niiden yhteispituus on noin 36 kilometriä. Kaikkien katujen rakentaminen kestopäällysteisiksi kaduiksi maksaisi 2016 hintatasolla noin 50 milj. euroa. Määrässä eivät ole mukana Östersundomin alueliitoksessa Helsingille siirtyneiden alueiden soratiet.

Koillisessa suurpiirissä sorakatuja on 155, joka on noin 72 % sorakatujen lukumäärästä. Koillisen suurpiirin sorakatujen yhteispituus on noin 22 kilometriä (61 % sorakatujen kokonaispituudesta) ja niiden rakentaminen kestopäällysteisiksi kaduiksi maksaisi noin 28 miljoonaa euroa.

Kun rakennusvirasto inventoi kesällä 2007 rakentamattomat sorakadut, oli niitä tuolloin yhteensä 262 katua. Rakentamattomien sorakatujen määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 48 kadulla. Vuosittain on siis rakennettu noin 5 sorakatua. Sorakatujen rakentamiseen on vuoden 2007 jälkeen käytetty noin 15 milj. euroa eli keskimäärin 1,5 milj. euroa vuosittain. Mikäli viime vuosina toteutunut investointitaso sorakatujen rakentamisessa jatkuisi, kestää kaikkien sorakatujen rakentaminen noin 30 vuotta. Vuonna 2015 ei käynnistynyt yhtään uutta sorakadun rakentamishanketta ja valmistuneita kohteita oli vain yksi. Vuonna 2016 ei aloitettu eikä valmistunut yhtään sorakatukohdetta. Tänä vuonna on käynnistynyt 5 sorakatuhanketta ja ne valmistuvat tänä vuonna.

Sorakatujen rakentamiseen on käytetty talousarvion investointimäärärahoja talousarviokohdasta 8 03 08 katujen uudisrakentaminen. Uudessa talousarviorakenteessa 1.6.2017 alkaen Uudisrakentamisen talousarviomääräraha osoitetaan suurpiireittäin sekä lisäksi meluesteet. Koillisen suurpiirin uudisrakentamisen rahoitus vuodelle 2017 on 4 525 000 euroa ja esitys vuodelle 2018 on 5 000 000 euroa. Asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi ja työpaikkarakentamisen edistämiseksi kohteita on priorisoitu sorakatujen rakentamisen edelle. Sorakatujen rakentaminen keskittyy kohteisiin, joissa sorakatujen rakentaminen on edellytys asuntotuotannon täydennysrakentamiselle. Nykyinen katujen investointimäärärahataso ei mahdollista nykyistä laajempaa toteutusohjelmaa sorakatujen rakentamiseksi.

Koko katujen rakentamisen investointimääräraharaami vuodelle 2018 on 136,36 milj. euroa. Tästä talousarvion alakohdan 8 03 01 01 Uudisrakentaminen osuus on 17,6 milj. euroa. Tähän ei ole tulossa merkittävää muutosta lähivuosina. Vaikka katujen perusparantamiseen, projektialueiden katujen rakentamiseen, pyöräteiden rakentamiseen ja liikenneviraston yhteishankkeisiin varattuja määrärahoja on viime vuosina jäänyt käyttämättä, eivät nämä rahat ole käytettävissä sorakatujen rakentamiseen. Määrärahojen siirtäminen talousarviokohdalta toiselle edellyttäisi kaupunginvaltuuston päätöksen. Vuositasolla määrärahojen jääminen käyttämättä joltakin talousarviokohdalta ei tarkoita, että rahat olisivat säästyneet, vaan johtuu siitä, että investointitarpeen ajankohta on siirtynyt myöhemmäksi. Käyttämättä jääneet määrärahat haetaan ylitysoikeutena siirtyväksi seuraavalle vuodelle ja voidaan käyttää myöhemmin vain siihen tarkoitukseen, jolle rahoitus on alun perinkin osoitettu.

Talousarvioaloitteessa esitetään, että kaikki Koillis-Helsingin sorakadut tulisi saada rakennetuksi vuoteen 2036 mennessä, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta alueen liittämisestä Helsinkiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että sorakatujen rakentamiseen olisi käytettävissä vuosittain vähintään 5 milj. euroa. Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi, että katujen uudisrakentamisen investointimäärärahaa tulisi kasvattaa vuositasolla noin 5 milj. eurolla, leikkaamatta vastaavaa summaa muusta katujen investointirahoituksesta. Lisärahoitus tulee kohdistaa pääosin koillisen suurpiirin katujen uudisrakentamiseen.

Sorakatujen hoitovastuu on rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudessa ylläpito -palvelussa. Ylläpito sisältää pinnan reikiintymisen korjausta, sivuojien perkaamista ja vastaavia hoidollisia toimenpiteitä katujen liikennekelpoisuuden varmistamiseksi.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 22.08.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho

Lisätietojen antaja

Helena Ström, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 38571

helena.strom@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Allekirjoitettu Koskinen Kauko ym. talousarvioaloite Kvsto 15.2.2017 asia 33
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.