Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. talousarvioaloitteesta nuorisotyön ja nuorisotaloverkoston kehittämiseksi ja nuorille mahdollisuutta osallistua ratkaisuihin osallistavan budjetoinnin kautta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon.

Aloitteessa esitetään, että nuorisoasiainkeskuksen talousarvion raamiin 2018 ja taloussuunnitelmaan 2018–2020 lisätään 1 miljoonaa euroa nuorisotyön ja nuorisotaloverkoston kehittämiseen. Samalla esitetään, että nuorille avataan osallistuvassa budjetoinnissa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa myös nuorisotiloja ja koko nuorisotyötä koskeviin ratkaisuihin.

Osallistuvan budjetoinnin kehittäminen on yksi Helsingin kaupungin nuorisotyön keskeisimpiä tavoitteita. RuutiBudjetti-toimintamallia laajennetaan ja vakiinnutetaan parhaillaan koko kaupunkia kattavaksi osallistuvan suunnittelun- ja budjetoinnin toimintatavaksi.

RuutiBudjetissa alueen nuorten vapaa-ajan toiminnasta ja palveluista päätetään yhdessä nuorten kanssa. RuutiBudjetti on osa Helsingin kaupungin budjettia ja sen käytöstä päättävät nuoret. RuutiBudjetin tuloksena nuorten ideat näkyvät alueilla. Nuoret ovat ideoimassa ja päättämässä vuosittain seuraavan vuoden nuorten vapaa-ajan toiminnasta ja nuorisotyön budjetin suuntaamisesta.

Ideoita kerätään useassa vaiheessa, niin että mahdollisimman moni nuori osallistuu nuorten vapaa-ajan toiminnan, harrastusmahdollisuuksien ja alueen kehittämiseen. Lopuksi nuoret äänestävät mielestään tärkeimmät ideat toteutettavaksi seuraavan vuoden toiminnassa. Äänestyksen tuloksen vahvistaa nuorista ja nuorisotyöntekijöistä koostuva RuutiBudjetin neuvottelukunta.

RuutiBudjetti toteutetaan kaupungin nuorisotyön olemassa olevin määrärahoin ja myös toiminnan kehittämiseen on varauduttu nykyisen talousarvioraamin puitteissa.

Nuorisotyön määrärahat ovat viime vuosina, kuten aloitteessa todetaan, pysyneet lähes ennallaan. Nuorisotilojen kokonaisneliömäärää ei ole kaupungin yhteisten linjausten mukaisesti kasvatettu, vaan uusien tilojen (kuten Maunula-talo ja Viikin nuorisotalo) tulon myötä nuorisotyössä on myös luovuttu joistain entisistä tiloista.

Kaupungin kasvun myötä nuorten määrä ja nuorisotyön tarpeet kasvavat. Helsinki on leimallisesti nuorten aikuisten kaupunki ja kaupunki on halunnut kehittää nuorisotyötä. Nuorisotyön riittävien ja toiminnan kehittämisen mahdollistavien resurssien turvaaminen on kulttuuri-ja vapaa-aikalautakunnan mielestä tärkeää. Nykyisen raamin mukainen rahoitus, tässä taloudellisessa tilanteessa, turvaa nuorisotyön aseman ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen jatkossakin.