Asemakaavan muutos, nro 12624, Kulosaari, Kivinokka

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 42. kaupunginosan (Kulosaari) virkistys-, kesämaja-, matkailu-, leirintä-, palstaviljely-, luonnonsuojelu-, Natura-, vesi-, venesatama-, liikenne- ja katualueiden ja 43. kaupunginosan (Herttoniemi) kortteleiden 43291–43293 ja virkistys-, leirintä-, palstaviljely-, luonnonsuojelu-, vesi-, venesatama-, liikenne- ja katualueiden asemakaavan sekä 42. kaupunginosan (Kulosaari) siirtolapuutarha-alueen ja kaupunginosan rajan ja 43. kaupunginosan (Herttoniemi) katu- ja erityisalueiden ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen 8.6.2021 päivätyn ja 30.9.2021 ja 6.9.2022 muutetun piirustuksen nro 12624 (liitteet 1 ja 2) mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Kivinokan aluetta, joka käsittää Kulosaaren ja Herttoniemen väliin jäävän Kivinokan niemen ja vesialueita Vanhankaupungin selällä. Kaavaratkaisu mahdollistaa sen, että Kivinokka säilyy sekä merkittävänä luontokohteena että monipuolisena virkistysalueena, jossa perinteinen kesämajatoiminta ja veneily jatkuvat ja yleisen virkistyskäytön edellytykset paranevat. Kivinokasta voi kehittyä uusi merellisen virkistyksen ja matkailun kohde. Kaavaratkaisu on tehty, koska alue on Kivinokan osalta ollut asemakaavoittamaton. Asemakaavan yhteydessä rajoja muutetaan niin, että Kivinokka siirtyy kokonaan Herttoniemen kaupunginosaan.

Kaavaratkaisulla Kulosaaren kartanomiljööstä muodostuu entistä vetovoimaisempi kohde, joka palvelee sekä matkailua että paikallisia asukkaita. Alueelle on suunniteltu majoitus-, liike- ja palvelutiloja ja telttailua sekä virkistys- ja viljelytoimintaa.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 143 ha, josta maa-aluetta on noin 91 ha. Uusien asemakaavoitettujen viheralueiden ja suojelualueiden pinta-ala lisäys on noin 80,5 ha. Asemakaavoitetun suojaviheralueen (EV) määrä vähenee 0,26 ha. Uutta toimitilakerrosalaa on 180 m2 ja uutta majoituskerrosalaa 1 740 m2. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on toimitilojen osalta e=0,04 ja majoitustilojen osalta e=0,13.

Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu Kivinokan vanha metsä kaavoitetaan suojelualueeksi. Kesämaja-alueiden rajaukset määritellään, samoin kuin kartanomiljöö, jonka säilytettäville rakennuksille tulee suojelumerkinnät.

Metsäverkoston vahvistamiseksi lähivirkistysalueille ja kesämaja-alueille laaditaan hoito- ja kehittämissuunnitelma, jossa on ohjeet luonnonhoidolle. Tavoitteena on hoitaa ja uudistaa metsäalueita siten, että niiden metsäinen luonne säilyy.

Kulosaaren kartanon lähiympäristö on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueiksi merkinnällä RM. Kokonaisuus koostuu kartanomiljöön vanhoista, suojeltavista rakennuksista ja kahdesta uudesta majoitusrakennuksesta. Alueen pohjoisosaan ja itäreunaan on osoitettu paikat 22 leirintämökille, jotka on tarkoitettu matkailijoiden vuokrattaviksi majoitustiloiksi kartanoalueen matkailutoimintaa tukemaan. Leirintämökit voivat osaltaan korvata Rastilan leirintäalueen toimintoja. Mökkejä on vastaava määrä kuin Rastilassa, mutta kooltaan ja varustetasoltaan ne ovat kuitenkin pienempiä. Leirintämökit ovat kunnallisteknisestä verkostosta irti olevia pieniä yhden huoneen ekologisia majoja, jolloin ne eivät vaadi puiden kaatoa ja suuria maatöitä tai em. verkostoon liittämistä. Kulkuyhteydet mökeille tehdään polkumaisina eikä pysäköintiä mökkien viereen sallita.

Kartanopuiston itäpuolinen, nykyinen palstaviljelyalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanopuiston avoimena säilytettäväksi alueenosaksi (s-2). Palstaviljelyalueelle on osoitettu uusia käyttötarkoituksia (RP-1 ja RL) ja eteläisimpään osaan on sijoitettu noin 2 700 m2:n viljelyalue, joka on varattu palstaviljelyyn, yhteisöpelloksi tai maisemapelloksi. Palstaviljelykäytössä se voisi yhdessä pohjoisempana sijaitsevalle RP-alueelle osoitetun laajennuksen kanssa korvata noin puolet alueelta poistuvista palstoista.

Leirintäalueelle RL saa sijoittaa enintään 80 telttapaikkaa sekä telttailua palvelevan huoltorakennuksen ja pysäköintialueen. Pääkäyttötarkoituksen lisäksi alueelle saa sijoittaa palstaviljelyä (nykyisen käytön mukaisesti), yhteisöviljelyä tai maisemapellon. RL- alueen vieressä on palstaviljelyalue merkinnällä RP-1, jolle kaavamääräyksen mukaan saa sijoittaa kaupunki- tai yhteisöviljelyyn tarkoitetun hyötypuutarhan sekä viljelyä palvelevan kasvihuoneen, huolto- ja palvelutiloja ja pysäköintialueen.

Kesämaja-alueen vieressä sijaitseva laajempi palstaviljelyalue RP on vuokrattu Kivinokkalaiset ry:lle. Kaava mahdollistaa palstaviljelyalueen laajentamisen noin 1 500 m2:llä ja palstamäärän lisäämisen niin, että osa kartanon vierestä poistuvan palstaviljelyalueen palstoista voidaan sijoittaa korvaavalle paikalle.

Kaavaratkaisu mahdollistaa myös kesäteatteritoiminnan jatkumisen alueella. Alueelle on tehty vuokrasopimus uuden toimijan kanssa ja sopimuksessa sallitaan 300 paikkaisen katsomon ja näyttämön rakentaminen kesäteatteritoimintaa varten. Myös uusi kioski satama-alueelle ja uusi yleinen sauna Gunnarstorpin huvilan piha-alueelle sekä niitä palvelevat käyntilaiturit mahdollistetaan.

Kaavaratkaisun liikenne- ja reittijärjestelyissä on otettu huomioon Kivinokassa esiin nousseet jalankulun, pyöräilyn ja autoilun yhteensovittamiseen liittyvät tarpeet siinä määrin kuin niitä on liikenteen ja reittien suunnittelulla mahdollista ohjata. Kaavaan on lisätty varaukset vireillä olevia Itäbaanan suunnitelmia ja katualueen muutoksia varten.

Kaavaan sisältyvien yleisten pysäköintipaikkojen määrä on yhteensä 170 autopaikkaa ja lisäksi viisi paikkaa liikuntaesteisille. Yleisten pysäköintipaikkojen määrä kasvaa noin 80–85 paikalla. Kivinokkaan on lisätty yksi uusi pysäköintialue sisäänajon läheisyyteen. Lisäksi nk. Itäbaanasuunnitelmassa on Kipparlahden silmukan katualueen laajennusosaan sijoitettu yksi uusi pysäköintialue.

Kaavaratkaisun toteuttamisella investoinnit lähivirkistysalueiden sekä merellisen virkistyksen ja matkailun palveluiden kehittämiseen mahdollistuvat.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Helsingin yleiskaavassa 2016 Kivinokan eteläinen osa, jolla Kulosaaren kartano ja satama sijaitsevat, on merkitty merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä nousi esille tarve löytää Rastilan leirintäalueelle korvaava paikka. Laadituissa selvityksissä Kivinokka todettiin mahdolliseksi korvaavaksi paikaksi leirintämökkien ja telttailun osalta.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista parantamalla merellisen virkistyksen ja matkailun edellytyksiä kaupungissa. Kaavaratkaisu turvaa myös alueen luonto- ja kulttuuriarvot.

Lautakunnan esitys kaupunginhallitukselle 13.9.2022 syntyi kahden äänestyksen jälkeen. Ensimmäisessä äänestyksessä hyväksyttiin äänin 9-4 seuraava vastaehdotus: "Lautakunta katsoo, että Kulosaaren kartanon viereinen viljelypalsta-alue on syytä säilyttää nykyisellään niin kauan kuin alueella riittää kiinnostusta palstaviljelyyn. Viljelypalstat ovat tärkeitä kaupunkilaisten virkistäytymispaikkoja ja yhteisöllisen toiminnan keskittymiä. Alueen kaavamerkintää tulee tarkentaa siten, että se mahdollistaa sekä palstaviljelyn että telttailun. Lautakunta edellytti myös, että yleiset laiturit toteutetaan nykyistä ympäristöä mukaillen ja kesämajoja hienovaraisesti huomioiden. Toisessa äänestyksessä vastaehdotus tutkia seuraavan yleiskaavan valmistelun yhteydessä myös asuinrakentamisen edellytykset Kivinokan alueella, hylättiin äänin 10-3.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kivinokka on osa seudullisesti merkittävistä virkistys- ja luonnonsuojelualueiden vyöhykkeistä, Helsinki-puiston ja Viikki–Kivikon ”vihersormista”. Suunnittelualue on laaja, vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä oleva luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuus. Alueen käyttäjät arvostavat Kivinokan luontoa ja luonnonmukaisia rantoja. Kivinokka kaavoitetaan virkistys- ja viheralueeksi ja merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja luontoarvoja. Alueen lisääntyvään virkistyskäyttöön varaudutaan mahdollistamalla uusien, alueelle sopivien palvelujen ja virkistystoimintojen sijoittuminen niemen lounaisrannalle ja suunnittelemalla alueelle kattava kävely- ja pyöräilyverkosto.

Alueella on voimassa Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava vuodelta 2007. Muilta osin alue on asemakaavoittamaton.

Kesämajoja alueella on yhteensä 608 ja niiden lukumäärää ei lisätä.

Helsingin kaupunki omistaa koko alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti.

Kaupunkiympäristön toimialalle tulevat kustannukset ovat noin 4,8 milj. euroa. Merkittävimmät kustannukset muodostuvat katujen, huoltoajoyhteyksien ja reittiverkoston rakentamisesta ja kunnostamisesta sekä lähivirkistysalueiden palvelujen rakentamisesta ja puistojen kunnostamisesta.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalle tulevat kustannukset ovat noin 1,1 milj. euroa. Kustannukset sisältävät uimarannan palvelujen parantamisen, laajennuksen ja kunnostamisen sekä venesatama-alueiden laajennus- ja kunnostustyöt.

Katujen rakentaminen ei sisällä Itäbaanasuunnitelmasta johtuvia muutoksia metroradan viereisellä suojaviheralueella EV ja Kipparlahden silmukan katualueella. Itäbaanasuunnitelmaan liittyvät katu- ja pyöräteiden sekä pysäköintialueen rakentaminen toteutetaan Itäbaanahankkeen yhteydessä.

Kaavaratkaisu nostaa alueen rahallista arvoa vain vähäisessä määrin.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30.9.–29.10.2021.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 12 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 6 kirjettä ja 10 palautejärjestelmään tullutta viestiä.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat:

• kesämajojen siirtoja koskevan lautakunnan päätöksen huomioon ottamiseen 
• uimarannan laajentamiseen ja uimalaituriin
• autoliikenteeseen ja pysäköintiin
• kartanon viereiseen palstaviljelyalueeseen
• luontoarvoihin
• ulkoilureitteihin, pyörä- ja rantareittiin
• palveluihin ja toimintoihin

Kirjeissä esitetyt huomautukset kohdistuivat:

• Kulosaaren kartanon toiminnan kehittämiseen
• kartanon viereiseen palstaviljelyalueeseen
• Rastilan leirintäalueen säilyttämiseen
• rakennussuojeluun
• kesämaja-alueisiin
• kesämajojen siirtoja koskevan lautakunnan päätöksen huomioon ottamiseen
• jk-merkintää koskevaan lautakunnan päätökseen
• pyöräilyyn rantareitillä

Saapuneissa muistutuksissa ja kirjeissä kiitettiin yleisesti Kivinokan kaavoittamista viher- ja virkistysalueeksi sekä alueen ominaispiirteiden, luonnonarvojen ja lepakoiden elinolojen säilyttämistä. Kesämajojen ympäristön säilyttäminen luonnonmukaisena ja rajaamattomana kunnioittaa perinteistä henkeä.

Viranomaisten lausunnot

Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseolta.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat:

• vesikäymälöiden rakentamiseen ja jätevesien käsittelyyn
• ruoppausten ja täyttöjen suorittamiseen sekä öljyvahinkojen torjuntaan
• meluntorjuntaan
• rakennussuojelumerkintään
• kartanoaluekokonaisuuden kulttuurihistoriallisen arvoon ja matkailurakennuksen rakennusalan kokoon

Helen Sähköverkko Oy totesi, ettei sillä ole lausuttavaa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista koskien kartanomiljöön suojelua on neuvoteltu kaupunginmuseon edustajan kanssa.

Tarkemmat perustelut

Kaavaratkaisun tarkemmat perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta 13.09.2022 § 496

Esitys

Käsittely

06.09.2022 Pöydälle

22.06.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

08.06.2021 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Anri Linden, yksikön päällikkö, asemakaavoitus, puhelin: 310 37352

Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 28438

Johanna Himberg, maisema-arkkitehti, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, puhelin: 310 21806

Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37088

Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217

Kaarina Laakso, tiimipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37250

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 07.05.2021 § 21

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

ja, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

Nimistötoimikunta 11.11.2020 § 56

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

Päätös tullut nähtäväksi 08.12.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §