Helsingin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 113 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston kesäkuun loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus on 20.3.2017 käsitellyt ja allekirjoittanut Helsingin kaupungin tilinpäätöksen.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 20.3.2017 käsiteltyyn tilinpäätökseen vuodelta 2016 on tehty vähäisiä teknisiä korjauksia.

Taseen vastattavia koskevissa liitetiedoissa (sivu 178) kohdan Oman pääoman erittely alla oleva viittausteksti on poistettu aiheettomana.

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevaan liitetietoon (sivu 183) kohtaan Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt on lisätty puuttuva taulukko Olennaisimmat sopimukset taseen ulkopuolisista järjestelyistä.

Vuosi 2016 oli Helsingin kaupungin taloudessa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät. Siten vuosikate toteutui 300 miljoonaa euroa talousarviota parempana.

Kaupungin tulorahoitus riitti poikkeuksellisen korkeiden maanmyyntitulojen ansiosta kattamaan investointitason. Vuonna 2016 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui noin 159 miljoonaa euroa positiiviseksi.

Strategian mukaan velkaantumiskehitystä hidastetaan rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Kaupungin taloudellinen asema on muuttunut vuoden 2015 alusta oleellisesti Helsingin Energian ja Helsingin Sataman yhtiöittämisen seurauksena. Vuosina 2015 ja 2016 Helen Oy:n liikevoitto ei ollut enää parantamassa kaupungin vuosikatetta ja siten vuonna 2015 kaupungin tulorahoituksen taso aleni selvästi aikaisemmista vuosista. Vuonna 2016 tulorahoituksen taso parani selvästi edellä mainituista syistä johtuen.

Kaupungin tilikauden tulos oli 470,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tulos oli 18,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2014, joka oli viimeinen toimintavuosi ennen energia- ja satamatoimintojen siirtymistä kaupungin organisaatiosta omiksi yhtiöiksi, vertailukelpoinen tulos oli 188,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 kaupungin tilikauden tulos oli myönteinen siihen nähden, että Helen Oy:ksi yhtiöitettyjen energialiiketoimintojen tulovirta ei vuosina 2015 ja 2016 ollut enää kuluvan vuosikymmenen alun kaltaisella laajuudellaan parantamassa kaupungin tulosta.

Vuoden 2016 tulos mahdollistui, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana, verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän ja korkomenot olivat talousarviota pienemmät.

Kaupungin kokonaismenotaso alitti talousarvion ja menot toteutuivat eräistä kertaluontoisista kirjauksista johtuen jopa hieman edellistä vuotta pienempinä. Edellistä vuotta alempana toteutunut menotaso johtui kertaluonteisista kirjauksista kilpailukykysopimuksesta johtuvassa lomapalkkojen kirjaustavassa sekä HUS:n maksuosuuden ajoitukseen liittyvässä kirjauksessa. Vertailukelpoisesti tarkasteltuna menokasvu jäi matalaksi, vain noin 0,5 prosenttiin. Sosiaali-ja terveyspalveluiden menokasvu jäi verrattain matalaksi, 0,9 prosenttiin. Myös opetusviraston (kaupungin itse tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut) menokasvu jäi suhteellisen matalaksi, 1,6 prosenttiin. Lisäksi useiden kaupunginjohtajan toimialalle varattujen keskitettyjen erien osalta menot toteutuivat vuotta 2015 matalampina ja tämä vaikutti keskeisesti siihen, että kaupungin menokasvu muodostui vuonna 2016 hyvin matalaksi.

Verotulot toteutuivat 142 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja vuoteen 2015 verrattuna verotuloja kertyi 4,5 prosenttia enemmän.

Vuosikate 569,4 miljoonaa euroa toteutui 300 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana ja on poistotasoon (337,2 miljoonaa euroa) suhteutettuna 169 prosenttia.

Kiinteän omaisuuden myyntituloja tonttien osalta kirjautui kirjanpidollisesti 240,2 miljoonaa euroa. Tästä tuloutui 127 miljoonaa euroa vuonna 2016 loppujen jäädessä saamisiksi.

Tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Kaupungin investointien toteuma vuonna 2016 oli liikelaitosten investoinnit (lähinnä HKL:n joukkoliikenneinvestointeja) huomioiden 663,0 miljoonaa euroa. Tämä on jonkin verran kahden edellisen vuoden investointitasoa enemmän.

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 158,8 miljoonaa euroa positiivisena. Tämä summa kuitenkin sisältää sellaisia maanmyyntituloihin liittyviä kirjauksia noin 113 miljoonaa euroa, joita ei ole tilitetty vuoden 2016 aikana ja ne näkyvät saamisten lisäyksenä rahoituslaskelmassa. Tämä huomioiden toiminnan ja investointien rahavirta jää hieman alle 50 miljoonaan euroon.

Uusia pitkäaikaisia talousarviolainoja nostettiin vuoden aikana 50 miljoonaa euroa. Lisäksi HKL:lle nostettiin 60 miljoonan euron laina. Kaupungin lainakanta aleni tilapäisesti 1 371 miljoonaan euroon (sisältäen HKL:n rahalaitoslainat); pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 321 miljoonaa euroa, ja uusia lainoja nostettiin edellä esitetyn jaottelun mukaisesti yhteensä 110 miljoonaa euroa. Lainakannan 211 miljoonan euron nettolyhennykset rahoitettiin ylijäämäisestä toiminnan ja investointien rahavirrasta sekä osaksi kassavaroista.

Kaupungin taseen rahat- ja pankkisaamiset erässä on edellisistä vuosista poiketen esitetty kirjauskäytännön muutoksen johdosta nyt myös kaupungin konsernitiliin kuuluvien yhteisöjen tilivarat. Kaupungin velka em. yhteisöille näiden varoista kaupungin konsernitilillä näkyy vastaavasti nyt vuoden 2016 rahoituslaskelmassa korottomien velkojen muutoksessa ja taseessa uutena eränä lyhytaikaisten velkojen lisäyksessä. Kaupungin konsernitilin saldo vuoden lopussa oli 410,6 miljoonaa euroa, josta kaupungin omia varoja oli 23,3 miljoonaa euroa.

Edellä mainittu huomioiden oli kaupungin rahavarojen muutos 179,4 miljoonaa euroa positiivinen. Kuitenkin kaupungin varsinaiset omat kassavarat vähenivät vuonna 2016 yhteensä 208,5 miljoonaa euroa. Tiedossa olevat myöhemmin tilitettävät maanmyyntien rahasuoritukset vaikuttivat siihen, että kaupungin kassavaroja voitiin pienentää ja siten lainakantaa tilapäisesti alentaa.

Kassaylijäämä muodostui seuraavasti:

Kaupungin taseen loppusumma vuonna 2016 kasvoi 648 miljoonaa euroa. Kasvua selittää suurelta osin Rahat ja pankkisaamiset –erän kasvu, jonka taustalla on muutos kaupungin konsernitiliä koskevassa kirjauskäytännössä. Poiketen vertailuvuodesta 2015, ko. tase-erä sisältää vuoden 2016 tilinpäätöksessä myös kaupungin tytäryhteisöjen varat konsernitilillä. Vastaavasti tytäryhteisöjen konsernitilivarat, yhteensä 403 miljoonaa euroa, näkyvät uutena eränä myös taseen vastattavaa –puolella, kaupungin lyhytaikaisena velkana tytäryhteisöille.

Kaupungin varsinaiset omat kassavarat vähenivät vuonna 2016 yhteensä 208,5 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta (raha- ja vakuutuslaitoslainat) aleni 210,7 miljoonaa euroa. Uusia sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin ei vallitsevassa korkomarkkinatilanteessa tehty, ja kaupungin rahamarkkinasijoituksista vuoden aikana erääntyneet varat näkyvät vuoden 2016 luvuissa rahoissa ja pankkisaamisissa.

Lainoissa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilla lyhytaikaisten lainojen osuus on edellistä vuotta pienempi. Lyhytaikaiset raha- ja vakuutuslaitoslainat muodostuvat kokonaisuudessaan pitkäaikaisten lainojen vuoden 2016 lyhennysmenoista. Lyhytaikaisten lainojen suurta osuutta vertailuvuonna 2015 selittää vuonna 2011 nostetun 200 miljoonan euron bullet-lainan erääntyminen vuonna 2016.

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2016 vuosikate parani vuodesta 2015 noin 194 miljoonalla eurolla ollen 1 032 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin vuosikate parani 304 miljoonaa euroa vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Näin ollen tytäryhteisöjen vaikutus kaupunkikonsernin vuosikatteeseen oli edellistä vuotta pienempi.

Kaupunkikonsernin toimintatuloja ja -menoja verrattaessa vuosien 2015 ja 2016 välillä on huomioitava, että Helsingin Bussiliikenne Oy:n toimintatulot (n. 75 miljoonaa euroa vuonna 2015) ja -menot (n. 71 miljoonaa euroa vuonna 2015) eivät ole enää mukana vuoden 2016 luvuissa vuonna 2015 tapahtuneen liiketoimintakaupan seurauksena. Toimintakatteessa tämän konsernin sisäisen organisaatiomuutoksen vaikutus pääosin eliminoitui.

Konsernin toimintakate pysyi vuonna 2016 lähes edellisen vuoden tasolla. Helsingin kaupungin toimintakatteen parantuessa 78 miljoonalla eurolla oli tytäryhteisöjen vaikutus toimintakatteeseen vastaavasti edellistä vuotta heikompi. Suurin heikennys tytäryhteisöissä oli Helen Oy:n toimintakatteen heikkeneminen noin 30 miljoonalla eurolla.

Kaupunkikonsernin ylijäämä oli 598 miljoonaa euroa ja se parantui edellisestä vuodesta 316 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 ylijäämän kasvu oli seurausta Helsingin kaupungin ylijäämän kasvusta.

Helsingin kaupunkikonsernin tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Kaupunkikonsernin vuoden 2016 toiminnan ja investointien rahavirta oli –57 miljoonaa euroa negatiivinen. Helsingin kaupungin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli 159 miljoonaa euroa. Tytäryhteisöjen vuodesta 2015 noussut investointitaso heikensi konsernin toiminnan ja investointien rahavirtaa.

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 4 940 miljoonaa euroa (7 772 e/as.) ja tästä Helsingin kaupungin lainakanta 1 371 miljoonaa euroa (2 157 e/as.). Helsingin kaupungin lainakanta pieneni ja tytäryhteisöjen lainakanta kasvaneesta investointitasosta johtuen kasvoi. Tytäryhteisöjen lainakannan kasvu kohdentui lähinnä kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoiviin yhtiöihin.

Konsernin lainasaamiset olivat 479 miljoonaa euroa (753 e/as.) pysyen edellisen vuoden tasolla. Helsingin kaupungin lainasaamiset sekä rahoituslaskelmassa näkyvä antolainasaamisten vähennys eliminoituvat suurelta osin konsernirahoituslaskelmassa, sillä pääosa Helsingin kaupungin antolainoista on lainoja omille tytäryhteisöille.

Helsingin kaupunkikonsernin tilikauden rahoituslaskelma muodostui seuraavasti:

Tilinpäätöksen käsittelyyn liittyen Khs toteaa, että kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä.

Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että urheilu- ja ulkoilulaitosrahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa, josta 26 miljoonaa euroa kohdennettuna Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen kaupungin osuuden osarahoittamiseksi kaupunginvaltuuston 28.11.2012, 11.2.2015 ja 18.1.2017 tekemien päätöksien mukaisesti.

Kaupunginhallitus 12.06.2017 § 643

Päätös

20.03.2017 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Ari Hietamäki, johtava suunnittelija, puhelin: 310 36567

Tuija Kuivalainen, toimitusjohtaja, puhelin: 310 25100

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250

Päätös tullut nähtäväksi 30.06.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.