Valtuutettu Mika Ebelingin toivomusponsi suhtautumisesta jatkossa Rysäkarin Linnake Oy:n toiveisiin
Valtuutettu Mika Ebelingin toivomusponsi suhtautumisesta jatkossa Rysäkarin Linnake Oy:n toiveisiin
Päätös
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.3.2017 hyväksymän toivomusponnen (Mika Ebeling) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimitti selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Käsitellessään 15.3.2017 kunnan jäsenen tekemää kuntarakennelain (1698/2009) mukaista osaliitosesitystä Rysskär-nimisen lunastusyksikön (91-414-2-3) sekä lunastusyksikön ympäröimän vesialueen siirtämiseksi Helsingistä Espooseen kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
”Hyväksyessään päätösesityksen Helsingin kaupunginvaltuusto pitää tärkeänä, että kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt muistavat kaupungin strategiaohjelman linjauksen siitä, että Helsingin olisi tullut olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Helsingin kaupunginvaltuusto katsoo, että tämän tulee näkyä siinä, miten Helsingin kaupunki suhtautuu jatkossa Rysäkarin Linnake Oy:n toiveisiin.” (Mika Ebeling).
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Helsingin kaupunkistrategian 2013–2016 tavoitteeksi asetettiin, että Helsinki on Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Kaupunginhallitus hyväksyi Helsinki – Suomen yritysmyönteisin kaupunki -toimenpideohjelman 16.3.2015 § 270. Toimenpideohjelman mukaan yritysmyönteisyydellä tarkoitetaan toisaalta riittävän nopeaa, ennakoitavissa olevaa ja tasapuolista yritysten asioiden käsittelyä sekä toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan asiakaslähtöisyyttä. Yritysmyönteisyys edellyttää sitä, että kaikessa asioiden valmistelussa kaupungin hallinnossa otetaan huomioon myös menestyvän yritystoiminnan näkökulma. Edelleen toimenpideohjelman mukaan kaupunki tunnistaa koko yrityskentän kirjon ja pyrkii luomaan edellytykset koko mpk-sektorille sekä itsensätyöllistäjille.
Yritysmyönteisyyden tulee näkyä koko kaupungin palvelukulttuurissa. Kaupungin organisaatiouudistuksessa 2017 käyttöön ottama toimialamalli on mahdollisuus yksinkertaistaa palveluprosesseja sekä hajaantunutta päätöksentekoa. Kehittämistyössä tulee panostaa erityisesti ymmärryksen lisäämiseen yritysten tarpeista, keskitetyn asioinnin mahdollistamiseen ja yritysten asioiden käsittelyn nopeuttamiseen.
Helsingin kaupungin intressissä on, että Suomenlahden rannikolle syntyy merellisten virkistys- ja matkailupalveluiden verkosto. Merellisen Helsingin kehittämisessä edetään käytännössä vaiheittain. Helsingin rannoille ja saaristoon on 2000-luvulla toteutettu uusia käyntikohteita ja palveluita kasvavan kysynnän tarpeisiin.
Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 mukaan kaupunki toimii mahdollistajana, nopeuttaa omaa päätöksentekokykyään ja on yrityksille kilpailukykyinen sijaintipaikka. Edelleen strategian mukaan merellisten kohteiden saavutettavuutta parannetaan ja saariston palveluita kehitetään. Hyvin toimiva kaupunki sekä luotettava ja ennakoitava toimintaympäristö on keskeistä myös elinkeinopolitiikalle.
Yritysmyönteinen suhtautuminen, sujuvien palveluprosessien varmistaminen ja elinkeinoelämän edellytysten tukeminen on kuitenkin erotettava sellaisesta lähtökohdasta, että yritysasiakkaan hakemus kaupungille johtaisi poikkeuksetta kyseisen toimijan kannalta toivottuun lopputulokseen. Päätöksenteossaan kaupungin tulee huomioida kokonaistaloudellisuus sekä edistää strategisten tavoitteiden lisäksi kunnan jäsenten tasapuolista kohtelua. Esimerkiksi yritystoimintaan liittyvää riskiä tai toiminnan edellyttämien investointien kustannuksia ei siten voi siirtää kaupungin vastuulle.
Rysäkarin Linnake Oy ja Tom Kaisla tekivät esityksen Rysäkarin siirtämiseksi Espoon kaupunkiin 26.9.2016. Esityksen tekijä katsoo, että kuntarajan siirto on paras ratkaisu asumisen ja elinkeinon harjoittamisen kannalta, kun vuosien varrella ei ole Helsingin kaupungin kanssa löytynyt ratkaisua mm. palveluiden, vesiliikenteeseen ja kunnallistekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Helsingin kaupunginvaltuusto on lausunnossaan vastustanut siirtoa ja Espoon kaupunginvaltuusto puolestaan on katsonut, ettei se näe siirrolle estettä. Osaliitosesityksen käsittely on edelleen vireillä valtiovarainministeriössä ja ministeriöstä saadun tiedon mukaan päätös asiassa annettaneen tämän kevään aikana.
Päätös tullut nähtäväksi 27.03.2018
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36046