Kaupunginhallitus päätti antaa maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksista haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi ja haitallisten vieraslajien tahattomia leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi seuraavan lausunnon:

Hallintasuunnitelmaehdotus ja ehdotus haitallisten vieraslajien tahattomia leviämisväyliä koskevaksi suunnitelmaksi ovat molemmat tarpeellisia ja niissä ehdotetut toimenpiteet kannatettavia. Molempien ehdotusten taustalla on EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet -hankkeessa laadittu perusteellinen selvitys EU:n haitallisten vieraslajiluetteloon kuuluvien lajien esiintymisestä Suomessa ja tulosten perusteella laadituista suosituksista (EU-HAVI-hanke).

Suositukset hallintatoimista jakaantuvat neljään eri luokkaan lajien esiintyvyyden ja esiintyvyyspotentiaalin mukaan. Suomeen vakiintuneista lajeista, joita ovat persianjättiputki, armenianjättiputki, keltamajavankaali ja täplärapu esiintyy tai on esiintynyt Helsingissä. Jättiputkia ja keltamajavankaalia on torjuttu kaupungin rakennusviraston hallinnoimilta yleisiltä alueilta jo useiden vuosien ajan. Rakennusviraston toimesta on laadittu ohjeet suunnittelijoille, jonka mukaan haitallisia vieraskasvilajeja ei enää istuteta yleisille alueille. Leviämisriskin mukaan jaoteltujen lajien osalta (hallintasuunnitelman ryhmiin 2, 3 ja 4 kuuluvat lajit) kaupunginhallitus toteaa, että ensisijaisesti pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi tiedottamalla koristekasvien tuonnin yhteydestä tapahtuvista tahattomista leviämisriskeistä sekä tiettyjen uutuuslajien ja -lajikkeiden käyttöönoton riskeistä. Keltamajankaali ja sumasammakonputki kuuluvat muun muassa jälkimmäiseen riskiryhmään. Tehokasta tiedotusta tarvitaan, jotta lajien käyttö kaupungin viheristutuksissa estetään. Molempia mainittuja koristekasvilajeja on käytetty esim. Ruotsissa ja Britanniassa puutarhalammikoissa ja -altaissa, joista ne ovat levinneet ympäröivään luontoon ja aiheuttaneet mittavaa haittaa.

Hallintasuunnitelman toimenpide-ehdotusten toteuttajaksi tulee nimetä päävastuutaho, jonka tehtävänä olisi käynnistää toimenpiteet, kutsua mukaan tarvittavat muut tahot ja yhteistyökumppanit, huolehtia resursoinnista ja toimia hankkeissa koordinoivana tahona. Jotta toimenpiteet saadaan käynnistettyä, on resurssit turvattava muidenkin kun suunnitelmassa mainittujen ministeriöiden osalta (MMM, YM, LVM). Lisätutkimusta tarvitaan myös niiden lajien osalta, joilla on suurin potentiaali levitä Suomeen lähitulevaisuudessa. Nämä lajit ovat hallintasuunnitelmassa ryhmään 2 kuuluvat lajit: karheaviuhkalehti, kellusvesihyasintti, punakorvakilpikonna, siperianmaaorava, pesukarhu, punarapu, marmorirapu, amerikankääpiörapu, viriilirapu, sahasbora ja rohmutokko. Ehdotettuihin toimenpiteisiin tulee lisätä selvitys näiden lajien tehokkaista torjuntatoimista Suomen oloissa. Kokemuksia lienee kertynyt niiden maiden osalta, joissa lajit ovat jo vakiintuneet ja jotka aiheuttavat niissä runsaasti haittaa. Selvityksen tulokset tulee olla helposti saatavilla esimerkiksi vieraslajiportaalin kautta, jotta tehokkaisiin paikallisin torjuntatoimiin voidaan ryhtyä välittömästi ensimmäisten esiintymätietojen myötä.

Vieraslajiportaali on jo nykyisin tehokas tiedotuskanava vieraslaji-informaation levitykseen. Tiedottamisen osalta on erittäin kannatettava ajatus, että nimetään tiedostusvastaava vastaamaan kansallisen tiedotuksen koordinaatiosta. Resursseja säästyy kun jokainen yksittäinen taho ei valmistele tiedotteita, kampanjoita ja koulutuspaketteja omalla tahollaan. Portaaliin voisi tulevaisuudessa entistä enemmän tuottaa yhteistä tiedotemateriaali, valokuvia ja informaatiota kaikkien tahojen yhteiseen käyttöön. Helsingin kaupunki on kehittänyt oman vieraslajitietokannan, johon vieraslajiesiintymä- ja torjuntatietoja kerätään Helsingin alueelta. Kun vieraslajiportaalia kehitetään edelleen, on tärkeää huomioida, että kunnissa ja muilla tahoilla on paikallisia tietojärjestelmiä joiden rajapinnat ja tietojen siirto olisi hyvä turvata osana valtakunnallista portaalin kehittämistyötä.

Hallintasuunnitelmassa oli laajasti huomioitu ne viranomaiset ja muut tahot, jotka pääasiallisesti vastaavat vieraslajeihin liittyvästä työstä Suomessa. Eri puolella Suomea toimivat vapaaehtoiset eivät välttämättä toimi aina järjestöjen ja yhdistysten kautta, vaan itsenäisinä toimijoina. Heidän panoksensa esim. Helsingin kaupungin vieraslajityössä on ollut huomattava. Siksi vapaehtoisten huomioiminen hallintasuunnitelmassa voisi olla aiheellista. Helsingin kaupunki panostaa vieraslajien torjuntatyöhön ja haluaa tulevaisuudessakin tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Helsingin kaupunki on laatinut Helsingin vieraslajilinjauksen, johon on kirjattu tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosiksi 2015‒2019. Linjauksen toimenpiteiden toteuttamista koordinoivaksi elimeksi on vuonna 2015 perustettu Helsingin vieraslajityöryhmä, jonka vetovastuu on ollut Helsingin ympäristökeskuksella. Selvitys EU:n vieraslajiluettelon lajien esiintymistä Suomessa on kansallisen vieraslajien hallintasuunnitelman lisäksi hyvä tausta-aineisto myös Helsingin kaupungille vieraslajien aiheuttaminen riskien arvioinnissa ja torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa. Helsingin kaupungin vieraslajilinjauksen 2015-2019 ja vuonna 2016 valmistuneen vieraslajien torjunnan priorisointisuunnitelman tavoitteet ovat yhdenmukaisia maa- ja metsätalousministeriön hallintasuunnitelman tavoitteiden kanssa. Tärkeä yhteinen tavoite on kustannustehokkuus, jonka saavuttamiseksi torjuntatoimenpiteitä kohdennetaan kiireellisimpiin ja tärkeimpiin lajeihin ja kohteisiin. Valtion tiedot vieraslajien haittavaikutuksista ja leviämisriskeistä ovat tarpeen kaupungille erityisesti Helsingin vieraslajilinjauksen toimenpiteen numero 4 toteuttamiseen. Sen mukaan Helsingin kaupunki on päättänyt päivittää lajikohtaiset riskinarvioinnit ja laatia varautumissuunnitelmat uusien haitallisten vieraslajien varalta. Kiireellisimmin uutta tietoa tarvitaan espanjansiruetanasta ja hopearuutanasta.

Valtion vieraslajiportaali toimii hyvin. Seurantajärjestelmän kehittäminen ja portaalin käyttökoulutus ovat tervetulleita. Helsingissä vieraslajien torjuntaan on perehdytty hyvin ja kaupungin virastot ovat sopineet keskinäisistä vastuistaan. Valtion tuki käytännön työhön olisi tarpeen, koska kustannustehokkainta on torjua haitallisia vieraslajeja nopeasti ja tehokkaasti. Kuntien rahoituksella torjuntatyö on vaarassa jäädä liian hitaaksi. Vastuunjaon selkeyttäminen valtion laitosten suuntaan on tervetullut ehdotus. Erityisesti uusiin lajeihin ja niiden kannankehityksiin liittyvää tutkimustietoa sekä uusien torjuntakeinojen kehittämistä Helsingin kaupunki odottaa valtion tutkimuslaitoksilta.